HE 129/2013 vp laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

​Kuntaliitto pitää hyvänä, että pienten lasten vanhempien ja muiden huoltajien mahdollisuuksia sovittaa yhteen perhe- ja työelämä nykyistä joustavammin parannetaan. Työnteon kannustavuutta sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista tuleekin tukea. Kuntaliitto on samaa mieltä siitä, että osa-aika työn kannustavuuden lisääminen edistää työelämään siirtymistä ja ehkäisee osaltaan syrjäytymistä työelämästä.  

Esityksessä ei oteta kantaa joustavan hoitorahan ja päivähoidon yhteensovittamiseen. Esityksen laskelmissa on oletuksena, että perheet valitsevat osa-aikaisen päivähoidon. Näin ei välttämättä tule käymään, ja uudistuksesta aiheutuvat kustannukset kunnille ovat arvioitua suuremmat.  

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuslain uudistamisen yhteydessä määritellään joustavan hoitorahan käytön yhteys päivähoitopalvelun saamiseen. Tuen saajien oikeutta päivähoitoon tulisi voida rajoittaa esimerkiksi vanhemman työssäoloaikaa vastaavasti.

Esityksen mukaan päivähoidon kysynnän kasvun johdosta aiheutuvat päivähoidon kustannukset arvioidaan lisääntyvän noin 36 miljoonalla eurolla. Osa kustannusten lisäyksestä voitaisiin kattaa lisääntyneillä päivähoitomaksuilla. Päivähoitomaksujen arvioidaan lisääntyvän vajaalla 4 miljoonalla eurolla. Kuntien päivähoitomaksuilla vähennetyn nettomenon lisäyksen arvioidaan olevan noin 32 miljoonaa euroa. Valtion talousarvioesityksen mukaan valtionosuuksia lisätään 11 milj. eurolla uudistuksen aiheuttaman lisääntyvän päivähoidon tarpeen johdosta. Tämän perusteella kuntien osuudeksi kokonaiskustannuksista jää 21 miljoonaa euroa.   

Kuntaliiton näkemyksen mukaan päivähoitomaksujen lisääntymistä noin 4 miljoonalla eurolla voidaan pitää ylimitoitettuna. Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollisia päivähoitopaikkojen lisäämisestä aiheutuvia investointitarpeita.  

Kuntaliitto esittää, että Sosiaali- ja terveysministeriön tulee lain voimaan tultua vuosittain seurata esityksestä kunnille aiheutuvia taloudellisia ja muita vaikutuksia ja julkaisemaan selvityksensä sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi. 

Kyseessä on päivähoitopalvelun osalta kunnille laajeneva tehtävä. Yhden uudenlaisen päivähoitopalveluun kiinteästi sidoksissa olevan tukimuodon tuleminen vaikuttaa oleellisesti päivähoitopalvelun järjestämiseen. Erityisesti pienten alle kolme -vuotiaiden lasten määrän lisääntyminen erilaisin hoitoajoin lisää tarvetta sekä lisäinvestoinneille päivähoitopaikkoihin että lisähenkilöstön palkkaamiseen. Nykyiselläänkin kelpoisten työntekijöiden saaminen on haasteellista. 

Kuntaliitto katsoo, että valtion talousarvioesityksessä määritelty korvaus kuntien valtionosuuteen on riittämätön. Hallitusohjelman mukaan valtion rahoitusosuuden tulisi olla yli puolet todellisista kustannuksista. Mikäli kuntien päivähoitopalvelujen kysyntä ja kustannukset lisääntyvät valtion toimenpiteiden johdosta, on valtion osaltaan otettava muutos huomioon kunnille kohdennettavassa valtion rahoituksessa hallitusohjelman mukaisesti. 

Kuntaliitto katsoo, että joustavan hoitorahan käyttö on erityinen haaste kunnissa, missä työllisyystilanne on hyvä, kuten pääkaupunkiseudulla ja kasvavissa kuntakeskuksissa. Joustavan hoitoraha mahdollisuutena lisää päivähoitoon tulevia lapsia kuntiin, joissa jo ennestäänkin on haastava päivähoitopaikkatilanne.  

Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että joustavan hoitorahan vaikutuksia ja käyttöä arvioidaan kuntien kannalta ennen maksujärjestelmän mahdollista muuttamista tuntiperusteiseksi. Samoin varhaiskasvatuslain uudistamisen yhteydessä tulevat mahdolliset muutokset päivähoitopalveluun ja lain muutoksen vaikutukset joustavan hoitorahan käyttäjiin on arvioitava.  

Aikataulullisesti joustavan hoitorahan käyttöönotto on haasteellinen, ottaen huomioon päivähoitopalveluun kohdentuvat muut meneillään olevat hankkeet. 

Kuntaliiton näkemyksen mukaan varsinaiset lakitekstimuutokset ovat selkeitä, eikä niiden osalta ole lausuttavaa.   

SUOMEN KUNTALIITTO

Jarkko Lahtinen
erityisasiantuntija