Pyydettynä kirjallisena asiantuntijalausuntonaan Suomen Kuntaliitto esittää seuraavaa:
Kuntaliitto kannattaa pääosin hallituksen esitykseen sisältyviä ehdotuksia.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan tarkentavia säännöksiä erityisen koulutustehtävän ja siihen sisällytettävän rahoituksen myöntämiselle. Kuntaliiton mielestä on hyvä, että tarkempi sääntely lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä päätöksentekoon, takaa entistä paremmin hakijoiden yhdenvertaisuuden sekä selkeyttää erityisten koulutustehtävien asemaa koulutusjärjestelmässä.
Kuntaliiton mielestä erityisen koulutustehtävän myöntämisen perusteet ja edellytykset on esityksessä riittävän selkeästi määritelty. Hyväksi katsomme sen, että erityinen koulutustehtävä liittyisi yhden tai useamman oppiaineen tai opintokokonaisuuden painottamiseen, minkä vuoksi opetuksessa voitaisiin poiketa voimassa olevasta lukion tuntijaosta. Se on ehdoton edellytys erityisen lukiokoulutustehtävän toteuttamiselle. Lisäksi kannatettavaa on se, että painotus voisi kohdistua myös ainerajat ylittäviin kokonaisuuksiin. Tämä mahdollistaa ennakoivasti tulevaisuuden lukiokoulutuksen kehittämistä.
Kuntaliitto painottaa vahvasti sitä, että erityisen koulutustehtävän myöntämisessä huomioidaan erityistehtävien saavien lukioiden saavutettavuus opiskelijoille laajasti koko maassa.
Kuntaliitto kannattaa valtakunnallisen kehittämistehtävän määräämisen mahdollisuutta koulutuksen järjestäjälle hakemuksen perusteella. Valtakunnallinen kehittämistehtävä hyödyttää lukiokoulutuksen yleistä kehittämistä koko maassa.
Kuntaliitto kannattaa esityksen erityisen koulutustehtävän ja siihen mahdollisesti sisältyvän valtakunnallisen tehtävän peruttamisesta sekä näiden täyttymisen säännöllisestä selvittämisestä, jotka ovat esityksessä hyvin perusteltuja.
Esitetty rahoitusmuutos kohtelee lukiokoulutuksen järjestäjiä tasapuolisesti ja lisärahoitus kohdentuu vain ja kaikille erityistä koulutustehtävää toteuttaville lukioille laskennallisen osuuden mukaisesti.
Kuntaliitto painottaa sitä, että laissa säädettävän erityisen koulutustehtävän lisärahoituksen osuutta, 1,57 prosenttia kulloisenkin varainhoitovuoden valtionosuuden laskennan perusteena olevasta lukiokoulutuksen kustannuspohjasta, ei saa kasvattaa, koska erityisen koulutustehtävän saavien lukioiden lisärahoitus vähentää muiden lukiokoulutuksen yksikköhintoja. Esitetty laskentatavan muutos on kokonaisrahoituksen osalta neutraali ja turvaa näin osaltaan sekä erityisen tehtävän saaneiden lukioiden että muun lukiokoulutuksen rahoituksen tasa-arvoisen kohdentamisen.
Lukiokoulutuksen rahoitus
Vuonna 2015 lukiokoulutuksen laskennallinen keskimääräinen yksikköhinta/opiskelija oli 6024 €, kun toteutunut kustannus oli 7747 €, eli noin 30 % korkeampi. Lukiokoulutuksen rahoitus tulee korjata, jotta lukioiden rahoitus paremmin vastaisi todellisia kustannuksia.
Perustuslain mukaisen rahoitusperiaatteen mukaisesti valtion tulee varmistaa perusrahoituksen tosiasiallinen riittävyys toimintalainsäädännön mukaisten tehtävien toteuttamiseen.
SUOMEN KUNTALIITTO
Lieselotte Eskelinen
erityisasiantuntija
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.