Lausunto Eduskunnan hallintovaliokunnalle Dno 4448/90/2014, Anu Wikman-Immonen

Kansallisen ihmiskaupparaportoija kertomus

Kansallisen ihmiskaupparaportoijan kertomuksessa käsitellään ihmiskauppaa ja sen ongelmia laajasti. Kertomuksessa tuodaan hyvin esille kaikkien toimijoiden näkökulmat. On erittäin hy­vä, että ihmiskaupasta, uhrien auttamisesta ja  ihmiskaupan vastaisen toiminnan kehittämi­sestä saadaan määräajoin näin kattava kertomus. Lausunnossaan Kuntaliitto kiinnittää huomiota erityisesti ihmiskaupan uhrien auttamiseen, kansallisen ihmiskauppakoordinaattorin tehtäviin sekä raportin suosituksiin.

 

​Ihmiskaupan uhrien auttaminen

Kansallinen ihmiskaupparaportoija pitää tärkeänä sitä, että ihmiskaupan uhrien auttaminen olisi lähtökohtaisesti valtion vastuulla ja että järjestelmä olisi valtiorahoitteinen. Kansallisen ihmiskaupparaportoijan mukaan kunnat, järjestöt sekä yksityiset ja julkiset palveluntuottajat tukevat valtion tekemää auttamistyötä.

Kuntaliitto on kansallisen ihmiskaupparaportoijan kanssa samaa mieltä siitä, että kaikkien ihmiskaupan uhrien auttamisesta vastaisi valtion vastuulla oleva auttamisjärjestelmä.  Uhrien yhdenvertaisuuden toteutumisen vuoksi kaikkien uhrien, myös kotikunnan saaneiden uhrien auttamisen on parasta tapahtua valtion auttamisjärjestelmässä. Myös monen kunnan mielestä auttamisjärjestelmän tuli­si olla valtakunnallinen toimija. Kuntaliiton mielestä ei ole tarkoituksenmukaista eikä mahdollistakaan, että jokaisessa kunnassa voitaisiin järjestää uhrien auttamistoimia. Ihmiskaupan uhrien auttaminen vaatii usein räätälöityjä erityispal­veluja. Kunnilla ei välttämättä ole riittäviä resursseja auttamistoimien järjestämiseen.

Kansallinen ihmiskaupparaportoija kiinnittää aivan oikein huomiota siihen, ettei oleskeluluvan myöntäminen tai kotikunnan saaminen saisi johtaa ihmiskaupan uhrin poistamiseen auttamisjärjestelmästä.

Kuntaliitto pitää myös erittäin tärkeänä sitä, etteivät uhrin auttamisjärjestelmässä saamat auttamistoimet keskeydy, jos uhri saa auttamisen aikana kotikunnan. On selvää, että kotikunnan saaneiden uhrien normaaleista peruspalveluista huolehtii uhrin kotikunta. Uhrin kokonaistilanteen huomioon ottamiseksi yhteistyö kotikunnan peruspalvelujen ja valtion auttamisjärjestelmän välillä on erittäin tärkeää. Kuntaliiton näkemyksen mukaan monialainen viranomaisyhteistyö ja verkostoyhteistyö ovat auttamisessa keskeisiä toimintatapoja.

Kansallisen ihmiskaupparaportoijan kertomuksen mukaan yksi suurimmista ihmiskaupan uhrien auttamisen haasteista liittyy auttamisjärjestelmään ohjautumiseen. Raportoija toteaa, että ongelmana näyttää olevan myös se, että kunnalliset viranomaiset, erityisesti sosiaali- ja terveysviranomaiset, ovat toistaiseksi ohjanneet uhreja harvoin auttamisjärjestelmään. Raportoijan mukaan kuntien viranomaisten valmiudet kohdata uhrien tarpeita vaihtelevat ja lastensuo­jeluviranomaisten kyky tarjota apua alaikäisille ihmiskaupan uhreille tai uhrien lapsille on osoittautunut riittämättömäksi.

Kunnilta saadun palautteen mukaan suurimmat haasteet kunnissa liittyvät tiedon tarpeeseen, uhrin tunnistamiseen ja palvelutarpeen arviointiin. Monet kunnat ja kaupungit ovat todenneet, että tietoa ja koulutusta ihmiskauppailmiöstä, ihmiskaupan uhrien tunnistamisesta, kohtaamisesta ja auttamisesta tarvitaan lisää. Monet kunnat ovat järjestäneet yhteistyössä Joutsenon auttamisjärjestelmän kanssa koulutusta omalle henkilöstölleen. Jotkut kunnat ovat vierailleet Joutsenon auttamisjärjestelmässä saadakseen lisää tietoa, koulutusta ja tukea auttamistoimien järjestämisessä. Joutsenon auttamisjärjestelmä  on saanut kunnilta hyvää palautetta antamastaan koulutuksesta. Myös tietojen vaihto eri viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä on tärkeää auttamisen jatkumiseksi.

Uhrin tunnistaminen ja heidän rohkaiseminen hakemaan apua ovat myös suuria haasteita. Jotkut kaupungit ovat laatineet ohjeita menettelytavoista  kohdattaessa ihmiskaupan uhri. Uhrien pääseminen auttamisjärjestelmään tai auttamistoimien piiriin vie usein paljon aikaa. Ihmiskaupan uhrien palvelutarpeiden arviointi ja tukitoimien järjestäminen vaativat paljon osaamista ja kehittämistä. Uhrin luottamuksen tavoittaminen on edellytys sille, että uhri haluaa ottaa apua vas­taan. Auttamisen tavoitteena on parantaa uhrin vointia ja auttaa hänet takaisin arjen hallintaan. Monilla uhreilla on esim. suuri psykososiaalisen tai muun vaati­van tuen tarve.

Ihmiskauppa on hyvin hankala ja monitahoinen ilmiö myös uhrin auttamisen näkökulmasta. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että auttaminen on uhrilähtöistä. Tällöin tarve räätälöityihin palveluihin korostuu. Joutsenon auttamisjärjestelmässä  on kertynyt paljon osaamista ja kokemusta ihmiskaupan uhrien auttamisessa.

Ihmiskauppaepäilyihin on pyrittävä puuttumaan herkästi. Tämä vaatii ajanmukaista tietoa ja koulutusta. Kuntaliitto katsoo, että kunnille ja muille toimijoille tulisi antaa selkeät ohjeet siitä, miten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla tulee toimia, jos asiakkuudessa epäillään ihmiskauppaa.

Kuntaliitto on huolissaan siitä, että alaikäiset ihmiskaupan uhrit tai ihmiskaupan uhrien alaikäiset lapset ovat näkymätön ryhmä lastensuojelun asiakkaina. Nämä asiakkaat eivät useinkaan ohjaudu lastensuojeluun, jolloin palveluja ja toimenpiteitä heidän auttamisekseen ei voida tarjota.

Kansallisen ihmiskauppakoordinaattorin tehtävä

Kansallisen ihmiskaupparaportoijan kertomuksessa esitellään kansallisen ihmiskauppakoordinaattorin tehtävää. Ihmiskaupan vastaisen toiminnan poikkihallinnollista seurantaa ja koor­dinointia varten on perustettu ihmiskauppakoordinaattorin tehtävä. Sisäministeriön työryhmän ehdotuksen mukaan on tarkoitus perustaa ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinoinnin verkosto, johon kuuluisi keskeisten viranomaisten lisäksi myös kansalaisjärjestöjä ja tutki­muslaitoksia. Verkosto osallistuisi ihmiskaupan vastaisen toiminnan strategian laatimiseen.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että myös kunnat ovat edustettuina ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinoinnin verkostossa. Ihmiskaupan vastaisen toiminnan strategian laadinta on kannatettavaa.

Johtopäätökset ja suositukset

Kansallinen ihmiskaupparaportoija toteaa kertomuksensa johtopäätöksissä, että kerjäämiseen ja rikolliseen toimintaan liittyvää ihmiskauppaa ei Suomessa tunnisteta juuri lainkaan.

Kuntaliitto katsoo, että kerjäämiseen liittyvää ihmiskauppaa tulisi tulevaisuudessa selvittää tarkemmin, sillä kerjäämiseen liittyvät ilmiöt koskettavat kuntien toimialaa.

Kansallinen ihmiskaupparaportoija esittää kertomuksessaan useita suosituksia. Monet niistä liittyvät myös kuntien toimintaan.

Suositus 1  Kuntaliitto pitää esitystä ihmiskauppaa ennalta ehkäisevän toimintaohjelman laatimista kannatettavana. On tärkeää, että kuntasektori voi olla mukana ohjel­man laatimisessa.

Suositus 2  Kuntaliiton mielestä on tärkeää, että ihmiskaupan uhrien tunnistamista ja auttamista koskevien lainsäädäntöehdotusten vaikuttavuutta seurataan ja analysoi­daan. Auttamisjärjestelmää tulee kehittää saatujen kokemusten perusteella.

Suositus 3  Kuntaliitto pitää tärkeänä, että tietoa ihmiskauppailmiöstä, uhrien tunnistamisesta ja auttamisesta sisällytetään erityisesti sosiaali- ja terveyssektorin ammattien peruskoulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen liittyvää osaamista on vahvistettava myös muilla aloilla, erityisesti sellaisilla aloilla, joilla työskentelee paljon ulkomaalaista työvoimaa. Kuntaliitto muistuttaa, että valtion on varauduttava koulutuksen kustannuksiin osoittamalla siihen riittävät resurssit.

Suositus 4 Kansallinen ihmiskaupparaportoija esittää ihmiskaupan vastaisen työn kehittämistä niin, että ihmiskaupan uhrit ja heidän alaikäiset lapsensa saisivat tarvitsemansa avun ja että avun toteutumista myös aktiivisesti seurattaisiin. Palveluihin sisällytettäisiin muun muassa palveluohjausta, yksilöllisten palvelusuunnitelmien laadintaa ja niiden toteutumisen seurantaa. Lisäksi raportoija ehdottaa, että sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto tekisivät yhdessä suunnitelman/ohjeen palvelujen järjestämisestä  ihmiskaupan uhreille. Raportoija ehdottaa myös ihmiskaupan uhreille tarkoitetun turvakodin  perustamista.

Kuntaliitto huomauttaa, että suosituksen toteuttaminen vaatii huomattavasi uusia resursseja. Ottaen huomioon kuntien vaikean taloudellisen tilanteen, Kunta­liitto ei pidä suosituksen toteuttamista mahdollisena.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että uhrien auttaminen on uhrilähtöistä. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kaikkien uhrien auttamisen tulee tapahtua virallisessa Joutsenon auttamisjärjestelmässä, jonka käytännön toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta vastaa Maahanmuuttovirasto. Kotikunnan omaavien uhrien peruspalveluista huolehtii kotikunta. Uhrin auttamisessa hänen koko­naistilanteen huomioon ottamiseksi yhteistyö kotikunnan peruspalveluja tarjoavan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä auttamisjärjestelmän välillä on erittäin tärkeää.

Ihmiskauppa on hyvin hankala ja monitahoinen ilmiö myös uhrin auttamisen näkökulmasta. Ei ole tarkoituksenmukaista eikä mahdollista, että jokaisessa kunnassa järjestetään erityisosaamista vaativia uhrien auttamistoimia. Kunnissa ei välttämättä ole osaamista eikä resursseja järjestää hyvinkin vaativia, räätälöintiä tarvitsevia palveluja. Ihmiskaupan uhreja on harvoissa kunnissa suhteellisen vähän, jolloin myöskään osaamista uhrien auttamisesta ei välttämättä kerry. Auttamistoimiin sisältyy myös tehtäviä, joissa osaaminen ja toimivalta ovat valtion viranomaisilla.

Eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys laiksi valtion varoista maksetta­ vasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle. Laissa säädettäisiin muun muassa turvakotien rahoittamisesta. Hallituksen esityksen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tekee sopimuksen valitsemiensa turvakotipalvelujen tuottajien kanssa. Turvakotien perustamisessa voitaisiin myös ihmiskaupan uh­rien turvakotipalvelutarpeet ottaa huomioon.

Suositus 9  Myös Kuntaliitto pitää tärkeänä sitä, että myös avioliiton kautta Suomeen saapuvien maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan. Kuntaliitto katsoo, että kolmannen sektorin roolia tässä tulisi vahvistaa muun muassa ohjaamalla sille toimintaan voimavaroja.

tags
Anu Wikman-Immonen

Etunimi
Anu
Sukunimi
Wikman-Immonen
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2532
Kännykkä
+358 50 525 2874
Vastuualueet
  • maahanmuuttoasiat
  • EU:n alueiden komitea
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat
Tiimi
Kansainvälinen tiimi
EU- ja kansainväliset asiat