Nykytilanne
Perusopetusasetuksen (852/1998) 2 §:n mukaan opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, eri vuosiluokkien sekä esi- ja lisäopetuksen oppilaita voidaan kuitenkin opettaa samassa opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilaitoksen oppilaiden kanssa. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä.
Silloin kun opetusta annetaan perusopetuslain (628/1998) 17 §:ssä tarkoitetuille oppilaille, jotka saavat erityistä tukea, saa opetusryhmässä olla, jäljempänä säädetyin poikkeuksin, enintään kymmenen oppilasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos se on oppilaiden edellytysten tai opetuksessa käytettävän työskentelytavan takia perusteltua, eikä järjestely vaaranna opetusryhmässä opiskelevien oppilaiden opetuksen tavoitteiden saavuttamista.
Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta. Jos tässä momentissa tarkoitetuille oppilaille annetaan opetusta samassa ryhmässä tai yhdessä niiden 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, jotka saavat erityistä tukea, määräytyy opetusryhmän enimmäiskoko sen mukaisesti, minkälaista tukea saavia oppilaita ryhmässä on eniten. Jos tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin tässä tai 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta.
Lausunnon keskeinen sisältö
Perustelumuistion mukaan esitys koskee koulunkäyntiavustajien lukemista osaksi opettaja-oppilassuhdetta niiden perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden osalta, joilla ei ole lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ja joiden oppivelvollisuus alkaa vuotta säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Näille oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa voimassa olevan säännöksen mukaan olla enintään kahdeksan oppilasta.
Perusopetuksen 2 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jonka mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa voi olla enintään kahdeksan oppilaan sijasta enintään yhdeksän oppilasta, jos ryhmän toimintaan osallistuu säännöllisesti vähintään kaksi avustavaa henkilöä eikä järjestely vaaranna opetusryhmässä opiskelevien oppilaiden opetuksen tavoitteiden saavuttamista.
Lisäksi perusopetusasetuksen muuttamista koskevassa muistiossa (Jussi Pihkala, 5.5.2014) todetaan, että riittävien avustajapalvelujen lisäksi otettaisiin huomioon opetusryhmän toimintaan liittyvä opettajien yhteistyö, samanaikaisopetus sekä tiimi- ja yhteisopettajuus.
Muilta osin ei esitetä muutoksia opetusryhmien koon säätelyyn.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan perusopetusasetuksen muutosesitys tukee rakennepoliittisen ohjelman toteuttamista ja pitää ryhmäkokojen joustavoittamista kannatettavana.
Toimenpiteen säästövaikutuksen arvioidaan vuodesta 2017 lähtien olevan sekä valtion että kuntien talouteen yhteensä noin 12,96 miljoonaa euroa ja tästä valtion osuuteen noin 3,83 miljoonaa euroa. Valtionosuusprosenttina on käytetty 29,57 prosenttia. Tämän mukaan kuntien kustannussäästöt olisivat noin 9,13 milj. euroa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien enintään 8 oppilaan ryhmiä voidaan tällä hetkellä arvioida olevan noin 975 ryhmää. Ryhmän kasvattaminen yhdellä oppilaalla edellä kuvattujen reunaehtojen puitteissa merkitsee noin 867 ryhmää eli noin 108 opetusryhmää nykyistä vähemmän.
Kuntaliitto toteaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön arviossa on lähdetty siitä olettamuksesta, että kaikissa 8 oppilaan opetusryhmissä olisi kaksi avustajaa. Ministeriön asiaa koskevassa muistiossa ei ole laskelmaa tai arviota siitä onko kaikissa kyseisissä opetusryhmissä kaksi avustajaa vai vähemmän. Asia saattaa oleellisesti vaikuttaa siihen, missä määrin opetusryhmäkokoja voidaan asetusmuutoksen perusteella kasvattaa kunnissa 9 oppilaaseen ja mitkä ovat asetusmuutoksesta saavutettavat julkisen talouden todelliset kustannussäästöt.
Opettaja-oppilassuhdetta koskevassa perusopetusasetuksen muutosesityksessä ei ole säädetty, että riittävien avustajapalvelujen lisäksi otettaisiin huomioon opetusryhmän toimintaan liittyvä opettajien yhteistyö, samanaikaisopetus sekä tiimi- ja yhteisopettajuus. Myöskään ministeriön perusopetusasetusta koskevassa muistiossa asiaa ei ole tarkemmin avattu.
Kuntaliitto kannattaa säännösesitystä myös siltä osin, että siinä säädetään yleisesti avustajapalvelusta, ei tietystä ammattihenkilöstä. Opetusryhmän ja oppilaiden tarpeet vaihtelevat, ja niihin on pystyttävä joustavasti vastaamaan. Kuntaliitto esittää, että asetuksen perustelumuistion 3 luvun tekstiä muutetaan vastaamaan esitettyä säännösluonnosta ja siinä koulunkäyntiavustajien sijasta puhuttaisiin avustajista.
Kuntaliitto toivoo esityksen tarkentamista edellä mainituilta osin.
SUOMEN KUNTALIITTO
Marja Lahtinen
vt johtaja, opetus ja kulttuuri
Kurt Torsell
erityisasiantuntija
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.