Kuntaliiton lausunto hallituksen esityksestä perhehoitolaiksi

Yleiset huomiot

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Suomen Kuntaliitolta lausuntoa hallituksen esityksestä perhehoitolaiksi. 

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi perhehoitolaki, jolla korvattaisiin voimassa oleva perhehoitajalaki ja sosiaalihuoltolain 25 §, 26 § ja 26 a §.

Esityksen tavoitteena on koota yhteen lakiin perhehoitoa koskevat säännökset, tarkentaa niitä ja erityisesti parantaa vanhusten ja vammaisten perhehoidon asemaa. Kuntaliitto pitää näitä tavoitteita kannatettavina. Tavoitteet ovat sidoksissa rakennepoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutumiseen, kuten vanhusten laitoshoidon vähentämiseen ja esitys tulee toteuttaa kustannusneutraalisti, koska lain uudistamista varten ei ole varattu valtionosuutta. 

Lakiehdotuksen mukaan perhehoitoa voitaisiin uuden lain myötä antaa perhehoitajan kodin lisäksi myös hoidettavan kotona ja muissa kodinomaisissa tiloissa. Kuntaliitto kannattaa ehdotusta ja pitää sitä tärkeänä uudistuksena perhehoidon laajentamisen näkökulmasta. Tämä mahdollistaa perhehoidon räätälöinnin erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin ja mahdollistaa useiden asiakasryhmien hoidon toteuttamisen perhehoitona esimerkiksi perhehoitajan tai omaishoitajan vapaan aikana. Nykykäytännössä lyhytaikaisen perhehoidon toteuttamista ja kehittämistä on rajannut se, että perhehoidon on täytynyt tapahtua perhehoitajan kotona. 

Kuntaliitto pitää tärkeänä ja kannatettavana myös sitä, että esityksessä selkiinnytetään perhehoidon käsitteitä ammatillinen perhehoito ja lyhytaikainen perhehoito. 

Perhehoidon valvonnan kysymykset ovat nykykäytännössä olleet ongelmallisia, koska kunnan sosiaalityöntekijän tarkastuskäynti perheeseen tilanteissa, joissa on ollut huolta lapsen hoidon laadusta tai lapsen turvallisuudesta, on saatettu kieltää perhehoitajan toimesta yksityiselämän suojaan vedoten. Kunnalla on kuitenkin velvollisuus valvoa perhehoitoon sijoittamiensa lasten hoidon toteutumista ja varmistaa lapsen edun toteutuminen perhehoidossa. Tämän vuoksi ehdotuksessa olevan säännökset perhehoitajan ilmoitusvelvollisuudesta ja kunnan suorittaman valvonnan toteuttamisesta ovat tervetulleita ja kannatettavia.

Yksityiskohtaisia huomioita

Soveltamisala ja perhehoito

Perhehoitolakia sovellettaisiin henkilön hoidon ja muun huolenpidon ympärivuorokautiseen järjestämiseen perhehoitajan yksityiskodissa, hoidettavan kotona tai muissa kodinomaisissa tiloissa.  3 §:n mukaan perhehoitoa on mahdollista järjestää myös lyhytaikaisesti. Yksityiskohtaisissa perusteluissa olisi suotavaa mainita myös, että lyhytaikainen ympärivuorokautinen perhehoito voi olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi omaishoidettavan hoidon järjestämiseen omaishoitajan vapaan aikana. Ainakin perusteluissa tulisi avata perhehoidon suhdetta omaishoidon tukeen ja sosiaalihuoltolain mukaiseen palveluasumiseen.

Myös lyhytaikainen, osavuorokautinen perhehoito olisi hyvä mahdollistaa ellei lakiluonnos jo sitä mahdollista, mikä tarkoittaisi esimerkiksi omaishoidettavan päivätoimintaa perhehoidossa omaishoitajan vapaiden aikana.

Tämän lisäksi lyhytaikaiselle perhehoidolle on tarvetta ja sitä käytetään erityisesti lastensuojelun avohuollossa, kun lapsen hoito ja huolenpito on tarpeen järjestää lyhytaikaisesti esimerkiksi viikonloppuhoitona tai äkillisessä tilanteessa vanhemman sairastuessa tai ollessa muutoin tilapäisesti kyvytön huolehtimaan huolenpitotehtävästä.

Toimeksiantosopimus ja sopimus

Toimeksiantosopimusta ja sopimusta perhehoidon järjestämisestä tulisi vielä täsmentää. Tarvitaan vielä eri toimijoiden välisten suhteiden selkeyttämistä kunnan/kuntayhtymän, yksityisen palveluntuottajan, perhehoitajan ja hoidettavan välillä. Mikä taho sopii, kenen kanssa sopii ja mistä sovitaan.

Perhehoito ja ammatillinen perhehoito olisivat kunnan lakisääteisiä palveluja. Se mitä kunnasta säädetään, sovelletaan myös kuntayhtymään. Vaihtoehto, jossa kunta tai kuntayhtymä tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan (luonnollisen henkilön) kanssa, vastaa nykyistä perhehoitajalakia. Kunta tai kuntayhtymä maksaa perhehoitajalle mm. toimeksiantosopimuksen mukaiset palkkiot ja korvaukset. Perhehoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään eikä hoidettavaan.

Perhehoitaja tekisi siis esityksen mukaan toimeksiantosopimuksen kunnan tai kuntayhtymän kanssa.  Tarkoittaako tämä jatkossa sitä, että yksityinen palvelun tuottaja ei tee sopimusta perhehoitajan kanssa vaan ainoastaan kunta? Toimitaanko jatkossa niin, että esimerkiksi yksityisen säätiön toteuttamasta perhehoidosta kunta tai kuntayhtymä tekee sopimuksen perhehoidon järjestämisestä säätiön kanssa.  Minkä sopimuksen säätiö tekee näissä tilanteissa perhehoitajien kanssa? Ehdotettu malli on ikään kuin ostopalvelusopimus kunnan tai kuntayhtymän ja yksityisen tuottajan välillä, mutta sillä on toimeksiantosopimuksen kaltainen sisältö. Kenelle kunta tai kuntayhtymä maksaisi ehdotetun sopimuksen mukaiset korvaukset?  Olisiko perhehoitaja tässä tapauksessa työsopimussuhteessa vai toimeksiantosopimussuhteessa yksityiseen palveluntuottajaan?

Sovellettaisiinko ehdotettuun malliin hankintalakia? Palvelun hankinta yksityiseltä tuottajalta on hankintalain mukaan yleensä kilpailutettava, ja vain erityisestä syystä suorahankinta on mahdollinen. Jos hankintaa ei tarvitsisi kilpailuttaa ja perhehoitopaikoista olisi pulaa, perhehoidon hinnat todennäköisesti nousisivat.

Sijaishoito perhehoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana

Pykälässä voisi olla maininta omaishoitajan vapaan aikaisen hoidon järjestämisestä, sillä tästä mainitaan yleisperusteluissa ja on tarvetta soveltaa lainkohtaa myös omaishoidon sijaishoidon järjestämisessä.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tarja Myllärinen
johtaja, sosiaali- ja terveys

Soile Paahtama
erityisasiantuntija, 
hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tiimin esimies