Kuntaliiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi jätelain ja ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Ympäristöministeriö pyytää Kuntaliiton lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi jätelain ja ympäristönsuojelulain muuttamisesta. Lausuntoa on erikseen pyydetty myös eräiltä kunnilta ja annettu muillekin kuin jakelussa olleille mahdollisuus lausua asiasta. 

Esityksissä ehdotetaan, että kunnat saavat aiemmasta poiketen periä kustannuksia vastaavasti maksuja jätelain valvontatoimenpiteistä. Lisäksi ehdotetaan laajennettavaksi kuntien mahdollisuuksia valvontamaksujen perimiseen myös ympäristönsuojelulain nojalla tehtävästä valvonnasta. Myös valtion viranomaisen mahdollisuuksia periä valvontamaksuja ehdotetaan laajennettavaksi. Esityksen tavoitteena on vahvistaa kuntien ja valtion viranomaisten taloudellisia voimavaroja valvontatehtävien asianmukaiseksi hoitamiseksi.

Kuntaliiton lausunto

Kuntaliitto on ollut aloitteellinen mm. jätelain valvonnan maksullisuuden edistämisessä osana kuntien nk. miljardisäästötalkoita. Vastaavasti on ehdotettu myös vesihuoltolain valvonnan ja päätösten maksulliseksi säätämistä. Kuntaliittoa on kuultu asian valmistelussa ja se katsoo, että esitetyt laajennukset kunnan viranomaisen mahdollisuuksiin periä maksuja jätelain ja ympäristönsuojelun valvonnasta kustannuksia vastaavasti ovat tarpeen ja osaltaan voivat parantaa hieman kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimintaedellytyksiä vaativassa laillisuusvalvontatehtävässään. Pieniltä osin maksuja tulisi kanavoitumaan myös kunnan jätehuoltoviranomaiselle, kun sille tulee mahdollisuus periä maksu jätelain 42 § tarkoittaman poikkeushakemuksen käsittelystä (Poikkeus velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon).

Jätelaista ehdotetaan kuntien osalta poistettavan maksujen osalta viittaus valtion maksuperustelakiin ja tilalle ehdotetaan vastaavaa sääntelyä kuin ympäristönsuojelulaissa. Kuntaliito katsoo, että tämä muutos on perusteltua selkeyden vuoksi.

Kuntaliitto on myös tyytyväinen, että jätelain 124 §:ssä korostetaan nyt suunnitelmallisen valvonnan riskiperusteisuutta ja lainkohtaan täsmennetään, että kyseinen jätelain mukainen valvontasuunnitelma voidaan yhdistää ympäristönsuojelulain mukaiseen valvontaohjelmaan.

Esityksessä ehdotetaan, että kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulisi laatia aiempiin suunnitelmavelvoitteisiin lisäyksenä suunnitelma myös jätelain 100 §:n mukaisten rekisteröitävien kohteiden valvonnasta. Tämä on kunnalle uusi tehtävä, mutta koska se edistää suunnitelmallista valvontaa voidaan sen olettaa vähentävän vaikeasti resursoitavan jälkivalvonnan tarvetta ja siksi esitystä voidaan pitää myönteisenä. Lisäksi, kuten ehdotuksessa todetaan, tehtävän kustannuksia voitaisiin kattaa jatkossa valvontamaksuilla.

Esitystä koskien vakuuden asettamista valvontaviranomaiselle Kuntaliito pitää järkevänä.  

Seuraavilta osin Kuntaliitto esittää täsmennyksiä ehdotuksiin:  

Ympäristönsuojelulakiin lisätään nyt myös kunnille mahdollisuus periä maksu 169 §:n mukaisista tarkastuksista onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteissa. Kuntaliitto puoltaa tätä esitystä. Pykälässä tai sen esitöissä ei tarkalleen ottaen sanota, että nuo tarkastukset koskisivat vain luvanvaraista toimintaa, mutta näin on ilmeisesti kuitenkin tarkoitettu. Kuntaliitto esittää, että 169 §:n sanamuotoa täsmennettäisiin epäselvien tulkintatilanteiden välttämiseksi ja laajennettaisiin koskemaan myös ilmoituksen- ja rekisteröinnin varaisia toimintoja. Rekisteröitävien toimintojen osalta sanamuodosta tulisi käydä ilmi, että velvoite on toimia ko. toimialakohtaisen asetuksen mukaisesti sen siirtymäajat huomioon ottaen. Ympäristövalvonnan täyskatteellisuuden tavoittelu edellyttää, että nyt kun enenevässä määrin luvista siirrytään kevyempiin hallintomenettelyihin, tulee myös niiden valvonnasta voida periä maksu kustannuksia vastaavasti. Ylipäätään tarkasteluun tulisi ottaa mahdollisuudet periä maksuja myös muiden kuin lupien, ilmoitusten ja rekisteröitävien kohteiden valvonnasta erityisesti nyt kun ennakkovalvonnasta enenevästi luovutaan, mutta toimintojen ympäristövaikutukset pysyvät ennallaan ja ympäristönsuojelun tasosta ei luovuta. Vaikka kohteet poistuvat luvan- tai ilmoituksenvaraisuudesta, niiden valvontatehtävät jäävät kuormittamaan erityisesti kuntia. 

Valtion valvontaviranomaiselle annetaan esityksessä mahdollisuus periä maksuja pilaantuneen maaperän kunnostamistoimenpiteiden valvonnasta. Toimivalta tässä tehtävässä voi olla myös kunnalla. Näin ollen valvontamaksujen periminen tulee säätää mahdolliseksi myös kunnille. Lain nykyiset sanamuodot eivät sitä mahdollista. 

Vaikutukset viranomaisen toimintaan ja talouteen

Esityksen vaikutusarvioinnissa todetaan, että maksullisuuden laajentaminen ohjaisi valvontaa nyt paremmin riskiperusteiseksi, kun valvontaa ei kohdenneta siitä saatavien tulojen perusteella. Todettakoon, että ainakaan kunnissa maksut eivät tiettävästi ole ohjanneet valvontaa vaan useinkin akuutit haittatilanteet ja todelliset riskit.

Esityksessä olevat arviot muutosten mahdollistamista maksukertymistä ovat ainakin kuntien osalta hyvin karkeat ja vaikuttavat ylimitoitetuilta. Arviossa tuskin on huomioitu esimerkiksi sitä, että kunnat itse saattavat olla myös toiminnanharjoittajia ja näin ollen myös valvontamaksujen maksajia. Kuntien valvontamaksutuloihin merkittävästi vaikuttaa myös se, että valtaosa kuntien valvottavista kohteista on suurestakin valvontatyömäärästään riippumatta nk. mikroyrityksiä joiden valvontamaksut tulee kohtuullistaa. Tuoreet muutokset ympäristönsuojelulakiin ja yhden luukun hankkeesta edelleen tulevat muutospaineet lisätä viranomaisen antamaa yksityiskohtaista neuvontaa, neuvotteluja eri tahojen kanssa ja hakemusasioiden koordinointia kuluttavat myös viranomaisen työaikaa. Neuvonta on maksutonta ja neuvottelujen ja koordinoinnin osalta on vielä epäselvää kuuluvatko ne hakemusten käsittelyyn, josta voidaan periä maksua vai eivätkö. Myös nämä tekijät tulevat vaikuttamaan lupa- ja valvontaviranomaisen kustannuksiin.    

SUOMEN KUNTALIITTO
Alueet ja yhdyskunnat

Miira Riipinen
ympäristöpäällikkö