Maa- ja metsätalousministeriö, Dnro2948/90/2014, 1.9.2014, Jenni Kuja-Aro

Kuntaliiton lausunto Vesiviljely 2022 -strategiasta ja strategian ympäristöselostuksesta

Osana EU:n yhteisen kalastuspolitiikan toimeenpanoa jäsenvaltioiden tulee laatia kansalliset vesiviljelystrategiat, jossa luodaan linjaukset alan kasvulle vuoteen 2022 mennessä.

Strategian ensisijaisena tavoitteena on luoda kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka kannustaa ja mahdollistaa toimialan kestävän kasvun ja uudistumisen. Vesiviljelystrategian 2022 ympäristöselostuksessa on esitelty tulokset strategian mahdollisista vaikutuksista viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain mukaisesti.

Vesiviljelystrategian 2022 ympäristöselostuksessa todetaan, että ravinnepäästöt, erityisesti typpi ja fosfori, ovat kalankasvatuksen merkittävin ympäristövaikutus Suomessa. Ravinnepäästöjen merkitys on valtakunnallisesti varsin pieni mutta paikallisesti niiden vaikutukset voivat olla merkittäviä. Laitosten sijoittamisessa ja laitostyypin valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomioita paikallisiin olosuhteisiin ja vesienhoidon tavoitteisiin. Vesiviljelystrategian toteutuksen tulee olla yhteensopiva alueellisten vesienhoidon toimenpideohjelmien kanssa.

Strategian mukaisesti vesiviljelyllä on tärkeä merkitys työllisyyden, yhdyskuntarakenteiden sekä palveluiden luomisessa erityisesti syrjäisillä alueilla, joilla ympärivuotisten työpaikkojen luominen on vaikeaa. Elinkeinon työllistävä vaikutus ja omavaraisuuden lisääminen ovat myönteisiä tekijöitä vesiviljelyn edistämisessä, mutta kuten ympäristöselostuksessa tuodaan esiin, on strategian tavoitteena olevan tuotannon kasvun ja siitä seuraavan vesistön kuormituksen lisääntymisen välillä ristiriita. Jos strategian tavoite kasvusta toteutuisi, kuormitus tulisi väistämättä kasvamaan sekä meri- että sisävesikasvatuksessa.

Ratkaisuna tähän strategiassa esitetään, että tuotannon kasvun tulee tapahtua siten, että se ei heikennä vesien hyvää tilaa tai vaaranna sen saavuttamista. Tavoitteena on myös, että toiminnan ympäristövaikutukset suhteessa tuotantoon pienenevät. Näiden tavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin konkreettisia keinoja erityisesti jo uusia laitoksia suunniteltaessa. Vesistöjen tila vaihtelee alueellisesti merkittävästi, minkä vuoksi myös kuormituksen lisääntymisen merkitys vaihtelee alueittain. Vesiviljelyn sijainninohjauksen keinojen sekä vedenlaadun tietojen seurannan ja hyödyntämisen kehittäminen on erittäin tärkeää vesiensuojelun edistämisen kannalta.

Ympäristöselostuksessa on tuotu esiin ympäristöarviointiin liittyvä epävarmuus, koska Vesiviljelystrategia 2022 ei linjaa konkreettisesti millä tavoilla tavoiteltuun kasvuun päästäisiin. Merkittävää epävarmuutta tarkasteluun tuo myös se, että arvioinnissa on sovellettu aiemmin julkaistuja tutkimuksia, jotka eivät tarkasti vastaa muodostettuja vaihtoehtoja. Ympäristövaikutuksia tuleekin tarkastella erityisen laajasti ja pitkällä aikavälillä uusia laitoksia ja niiden sijoittamista suunniteltaessa sekä niiden elinkaaren aikana. Strategiassa esitetty kalankasvatuksen velvoitetarkkailun yleisohjeen päivittäminen on tärkeää, jotta tarkkailun toteutus ja raportointi saadaan tehokkaaksi ja yhtenäiseksi. Samalla se helpottaa kunnallisten lupa- ja valvontaviranomaisten työtä.

Vesiviljelytoiminta on Suomessa käytännössä aina luvanvaraista. Strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että kansallista ympäristölupajärjestelmää ja siihen liittyviä hallinnollisia menettelytapoja kehitetään viranomaisten ja sidosryhmien yhteistyönä ja tehdään tarvittaessa muutokset lainsäädäntöön. Tavoitteena on, että lupajärjestelmä on hallinnollisesti nykyistä kevyempi ja se toimii ennustettavasti sekä luo edellytykset pitkäjänteiselle toiminnalle ja investoinneille. Kuntaliitto pitää hyvänä ympäristölupamenettelyn tarkastelua ja mahdollista keventämistä vesiensuojelun tavoitteet huomioiden.

 

SUOMEN KUNTALIITTO
Leena Karessuo
johtaja, alueet ja yhdyskunnat  -yksikkö

Jenni Kuja-Aro
asiantuntija, ympäristönsuojelu

tags