Liikenteen turvallisuusvirastolle (Trafi) 31.3.2017 dnro 232/03/2017, Hanna Kemppainen

Lausunto erikoiskuljetusten ja erikoiskuljetusajoneuvojen määräysluonnoksesta

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi pyytää Kuntaliiton lausuntoa erikoiskuljetusten ja erikoiskuljetusajoneuvojen kansallisesta määräysluonnoksesta 31.3.2017 mennessä.

Määräyksellä tarkennetaan tieliikennelaissa ja ajoneuvolaissa erikoiskuljetuksille ja erikoiskuljetusajoneuvoille säädettyjä vaatimuksia ja osaltaan korvataan voimassa olevassa erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa säädettyä. Määräyksellä pyritään yhtenäistämään ja selkeyttämään sääntelyä sekä ottamaan huomioon erikoiskuljetusten kansainvälinen käytäntö. Määräyksellä uudistetaan erityisesti erikoiskuljetusten merkitsemistä, erikoiskuljetusajoneuvoa, varoitusajoneuvoa, varoitustaulua sekä liikenteenohjausta koskevia säännöksiä.

Erikoiskuljetuksessa ilman erikoiskuljetuslupaa sallitut mitat

Määräysluonnoksen mukaan erikoiskuljetuslupaa edellytetään, jos kuljetuksessa ylitetään tiellä yleisesti sallittu mitta. Erikoiskuljetuslupaa ei kuitenkaan edellytetä, jos kuljetuksessa käytetään ETA-valtiossa rekisteröityjä tai käyttöön otettuja ajoneuvoja ja jos kuljetuksessa käytettävän ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän leveys tai pituus kuormattuna tai kuormaamattomana ei ylitä asetuksessa annettuja mittoja. Määräysluonnoksessa nykyisen erikoiskuljetusasetuksen mukaiset leveydet säilyisivät nykyistä vastaavina, mutta pituudet muuttuisivat seuraavasti:

  • Kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmässä 30 metristä 40 metriin
  • Kuorma-auton ja varsinaisen erikoiskuljetusperävaunun yhdistelmässä 27 metristä 30 metriin
  • Traktorin ja kuormaamattoman turvetuotantoperävaunun tai traktorin ja hinattavan laitteen yhdistelmässä 27 metristä 30 metriin

Aiemmassa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista oli pituuden ja leveyden lisäksi huomioitu myös erikoiskuljetuksen suurin sallittu korkeus. Kuntaliitto katsookin, että myös suurin sallittu korkeus 4,4 metriä, tulee lisätä määräysluonnoksessa esitettyyn taulukkoon 3.

Kuntaliitto huomauttaa, että katuverkolla pystytään erikoiskuljetusmitat huomioimaan vain erikoiskuljetusreiteillä. Normaalilla katuverkolla 40 metrisillä ajoneuvoyhdistelmillä liikkuminen on usein mahdotonta katujen ahtauden takia. Katuverkon mitoitusajoneuvoina käytetään yleisesti telilinja-autoa tai jäteautoa. Pienipiirteisellä mitoituksella pyritään saamaan katuverkon ajonopeudet alhaisemmiksi.

Kuntaliitto katsoo, että kun isoja ajoneuvoyhdistelmiä sallitaan liikenteessä, tulevat ohitusmatkat pitenemään ja sen myötä liikenneturvallisuus vaarantuu. On myös hyvin todennäköistä, että liikennejärjestelyjen suhteen tullaan esittämään vaatimuksia, joista saattaa aiheutua kunnille ylimääräistä työtä ja kustannuksia.

Erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytys

Määräysluonnoksessa ei ole otettu kantaa kuljetusyrittäjien vastuuseen kuljetusten järjestämisestä. Vastuu kuljetuksen mahtumisesta katuverkolle on viime kädessä kuljetuksen suorittajalla. Erikoiskuljetuslupien kannalta on keskeistä, että kuljetusyrittäjät varmistavat ennen kuljetuksia, ettei reitin varrella tule ongelmia siltojen, rakenteiden tai katutilan suhteen. Kuntaliitto katsookin, että määräysluonnoksessa tulisi painottaa erikoiskuljetuksen toteuttajan vastuuta ja vaatia, että erikoiskuljetuslupien myöntämisen edellytyksenä on suunnitellun kuljetusreitin tarkistaminen mahdollisten ongelmakohtien varalta.

Aiemmassa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa oli erityissäännöksissä vastuutettu erikoiskuljetuksen suorittaja korvaamaan vahingot, jos erikoiskuljetuksessa vahingoitetaan tietä, liikenteenohjauslaitteita, tiemerkintöjä, aurausviittoja tai muita tiealueen laitteita ja rakenteita. Kuntaliitto edellyttää, että myös tässä määräyksessä tulee erikoiskuljetusten suorittajan korvausvastuu kirjata määräykseen.

Liikenteenohjaus ja varoitustoimenpiteet erikoiskuljetuksessa

Erikoiskuljetusten väistämisvelvollisuudesta ei määräysluonnoksessa ole mainintaa. Aiemmassa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa erikoiskuljetusten oli tarvittaessa annettava vastakkaisesta suunnasta tulevalle ajoneuvolle mahdollisuus sivuuttaa kapea tienkohta ensin, jos liikenteen ohjaajan antamalla merkillä tai liikenteenohjauslaittein ei toisin osoitettu. Kuntaliitto katsoo, että väistämisvellisuus tulisi kirjata määräykseen aiemman asetuksen mukaisesti.

Peräkkäisten erikoiskuljetusten ryhmä

Peräkkäisten erikoiskuljetusten määrää ryhmässä on määräysluonnoksessa vähennetty enintään neljään, kun se aiemmassa asetuksessa oli kuusi. Erikoiskuljetuksia saa olla ryhmässä enintään kolme, jos kahden tai useamman kuljetuksen korkeus ylittää tiellä yleisesti sallitun mitan ja ryhmän kaikkien kuljetusten muut mitat ovat tiellä yleisesti sallittuja. Määräyksen muutoksella halutaan huomioida muiden tienkäyttäjien tarpeet nykyistä paremmin, minkä Kuntaliitto näkee hyvänä asiana. Selkeämpää kuitenkin olisi, että tässä määriteltäisiin kuljetusryhmän suurin sallittu kokonaispituus, koska erikoiskuljetukset voivat vaihdella pituudeltaan ja leveydeltään.

Kuljetusta rajoittavien esteiden huomioon ottaminen

Aiemmassa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa oli huomioitu, että jos tien sivulla tai yläpuolella olevia liikennemerkkejä, sähkö- ja puhelinjohtoja, rautateiden ajojohtimia tai muita vastaavia laitteita joudutaan tilapäisesti poistamaan, on asiasta sovittava laitteiden omistajan kanssa. Kuntaliitto edellyttää, että myös tähän määräykseen sisällytetään suostumuksen saanti laitteiden omistajilta, jos niiden laitteita erikoiskuljetuksen takia joudutaan tilapäisesti poistamaan.

SUOMEN KUNTALIITTO

Jarkko Huovinen                                                              Hanna Kemppainen
johtaja, alueet ja yhdyskunnat                                        yhdyskuntatekniikan asiantuntija

tags