Sosiaali- ja terveysministeriölle 26.4.2017, Dnro 315/03/2017, Sami Uotinen

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta turvakotilaiksi

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi turvakotilaki. Lailla kumottaisiin laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle. Esityksen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei enää tekisi turvakotipalvelun tuottamista koskevia sopimuksia palveluntuottajien kanssa vaan tekisi päätökset palveluntuottajien valinnasta. Korvaukseen, joka maksetaan valtion varoista turvakotipalvelun tuottajille, sovellettaisiin valtionavustuslakia. Erityisistä korvauksen jakoperusteista luovuttaisiin.

Turvakotipalvelut rajattaisiin nykyistä selvemmin lähisuhdeväkivallan uhreille. Laissa säädettäisiin myös siitä, että henkilön ottamisesta turvakodin asiakkaaksi ei tarvitse tehdä päätöstä tai sopimusta. Laissa säädettäisiin turvakodin henkilöstön kouluttamisesta. Viranomaisten toimivaltaa turvakoti-toiminnan ohjauksessa ja valvonnassa selkiytettäisiin. Pääosin turvakotipalveluiden sisältö ja toiminta säilyisi kuitenkin nykyisen lain mukaisena.

Yleistä

Kuntaliitto pitää hyvänä, että turvakotipalveluja ja tuottajien valintaa sekä rahoitusta säätävää lakia selkeytetään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja turvakotipalveluja tuottavien palveluntarjoajien välinen sopimusmenettely on ollut tarpeettoman raskas ja osin epäselvä. Ehdotetulla uudella lailla saataisiin selkeämpi menettely.

Kuntaliitto pitää turvakotipalvelun luonteen vuoksi perusteltuna esityksessä ehdotettua säännöstä, että palvelua saava ei saisi palvelusta hallintopäätöstä eikä myöskään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000) säädettyä sopimusta. Turvakotipalvelu ei ole nykyisin kunnan järjestämisvastuuseen kuuluva palvelu, vaan sitä tarjoavat erilaiset palveluntuottajat valtion rahoituksella. Palvelun antamisesta asiakkaalle ei tehdä hallintopäätöstä ilman erillistä lainsäädäntöä. Sopimus palvelun antamisesta puolestaan tehtäisiin vain silloin kuin asiakas saa palvelua eikä sopimus turvaisi siis asiakkaan jälkikäteistä oikeusturvaa tilanteessa jossa asiakas ei ole palvelua saanut lainkaan. Palveluun tulee voida hakeutua nimettömänä, jolloin sopimuksen tekeminen ei olisi käytännössä mahdollista. Kuntaliitto kuitenkin korostaa, että turvakotipalvelujen rahoitus tulee turvata sellaisella tasolla, että asiakkaat, jotka ovat turvakotipalvelujen tarpeessa, saavat palvelua eikä lähin turvakoti ole kohtuuttoman etäisyyden päässä. Näin toimien turvataan parhaalla mahdollisella tavalla avun ja tuen saanti kriisitilanteessa.

Turvakotien rahoitus

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että turvakotipaikkojen määrän tarvetta seurataan säännöllisesti ja systemaattisesti ja mahdolliseen lisäpaikkojen turvaamiseen osoitettaisiin tarvittavat varat valtion talousarviossa.

Esityksen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekisi päätökset turvakotipalvelun tuottajista ja näille valituille tuottajille myönnettäisiin korvaus valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti. Kuntaliitto pitää hyvänä, että korvauksen osalta sovelletaan yhtä lakia. Tämä selkeyttää korvauksen myöntämisprosessia. Kuntaliitto pitää kuitenkin tärkeänä, että turvakodeilta vaadittavat kriteerit ovat selkeitä ja avoimesti kaikkien hakuprosessiin mukaan haluavien tiedossa. Edellä olevan avoimuuden ja ennakkoon asetettujen kriteerien merkitys korostuu erityisesti niissä tilanteissa, joissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos joutuu valitsemaan kahdesta tai useammasta hakijasta sen, joka sen mielestä täyttää edellytykset parhaiten.

Kriisiavun suhde turvakotijakson jälkeiseen apuun

Kuten voimassa olevankin lain mukaan, turvakotipalvelut kattaisivat ehdotetun uuden lain mukaan vain akuutin kriisin vaiheen avun ja tuen. Kuntien vastuulle jäisivät normaalit avohuollon sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntaliitto edellyttää, että esitetyn lainsäädännön toimeenpanossa turvakotipalveluina annettavien palvelujen ja kunnan vastuulla olevien avopalvelujen rajapinnat ovat siinä määrin selviä, ettei lain soveltaminen aiheuta epäselviä tilanteita sen suhteen, minkä tahon vastuulla jonkin palvelun tuottaminen on. Tämä sekä lisää läpinäkyvyyttä että turvaa paremmin asiakkaan palvelujen saannin kun vastuutahot ovat selvät.

Esityksen nykytilan arviota koskevassa osassa todetaan, että turvakotipalveluja tuottavat tahot ovat usein myös niitä, jotka tarjoavat turvakotijakson jälkeistä tukea ja apua. Järjestöt ovat jo pitkään tuottaneet lähisuhdeväkivaltaan erikoistuneita avopalveluita. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että järjestöjen toimintamahdollisuuksia tuetaan ja järjestöillä olevaa erityisosaamista voidaan hyödyntää myös kunnan järjestämissä palveluissa.

Edellä mainitussa nykytilaa kuvaavassa osiossa todetaan myös, että vakavan lähisuhdeväkivallan uhrien auttamiseksi olisi hyödyllistä luoda viidelle yliopistollisen keskussairaalan alueelle verkostomaiset osaamiskeskukset, joissa julkisten palvelujen ja järjestöjen erityisosaaminen nivoutuvat yhteen. Kuntaliitto kannattaa osaamisen keskittämistä muutamalle isommalle alueelle, mutta ei pidä tarkoituksenmukaisena erillisten vain lähisuhdeväkivaltaan erikoistuneiden osaamiskeskusten perustamista. Vaihtoehtoisesti voisi olla perustelua harkita osaamisen keskittämistä joihinkin lapsiperheiden palvelujen muutosohjelman yhteydessä suunniteltujen keskusten yhteyteen tai jonkin muun vastaavan jo olemassa olevan tai maakuntauudistuksen yhteydessä luotavan rakenteen yhteyteen.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tarja Myllärinen
johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Sami Uotinen
johtava lakimies
sosiaali- ja terveyspalvelut tiimin esimies

tags
Sami Uotinen

Etunimi
Sami
Sukunimi
Uotinen
Johtava lakimies

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2623
Kännykkä
+358 50 341 3349
Vastuualueet
  • Sosiaali- ja terveyspalvelut -tiimin esimies
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon lakiasiat
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Sosiaali ja terveys
Tiimi
Sosiaali- ja terveyspalvelut-tiimi
Kuntaliiton lakimiehet