Liikenteen turvallisuusvirasto on pyytänyt Kuntaliiton lausuntoa määräysluonnoksesta, joka koskee kuljettajatutkinnon ajokoepaikkakuntia. Virasto esittää ehdotuksessaan, että ajokoepaikkakuntia karsittaisiin noin kolmannes nykyisistä: 31 ajokoepaikkakuntaa poistuisi ja 72 jäisi jäljelle. Muutoksen tavoitteena on luoda mahdollisimman yhdenmukainen ajokoepaikkakuntien verkosto. Määräysmuutoksen taustalla on myös EU direktiivin (2006/126/EY) vähimmäisvaatimukset kuljettajatutkinnon ajokokeelle.
Määräysluonnoksen valmistelumateriaalina on kaksi selvitystä, joissa toisessa on analysoitu nykyisiä suorituspaikkakuntia ja toisessa on tarkasteltu karsimisehdotuksen kustannusvaikutuksia. Selvitykset antavat yleiskuvaa ajokoepaikkakuntien tilanteesta.
Nykyisten paikkakuntien liikenneympäristön arvioinnissa on käytetty apuna kyselyä, joka tehtiin kuljettajatutkinnon palveluntuottajien nykyisille toimipisteille. Arviointi on kuitenkin jäänyt puutteelliseksi osittain kysymysten väärinymmärryksen ja vastausten epämääräisyyden vuoksi. Lisäksi kaikilta paikkakunnilta ei ole vastauksia käytettävissä. Kyselyssä on myös kysytty asioita, jotka eivät kuulu direktiivin vähimmäisvaatimuksiin. Esitetystä aineistosta ei saa selvää kuvaa, mitkä paikkakunnat eivät niitä täytä. Myös ajokoemäärien kirjaamisissa näytti olevan epäselvyyksiä, joten tilastot eivät anna aivan oikeaa kuvaa eri suorituspaikkakuntien kysynnän määrästä.
Vaikutusarvioinnin perusteella näyttää siltä, että ehdotus ei vähennä kustannuksia, vaan päinvastoin lisää sekä palveluntuottajien että ajokokeen suorittajien kustannuksia. Lisäksi jää ottamatta huomioon mahdolliset vaikutukset mm. ajo-opetuksen saatavuuteen, jos ajokokeen suoritusmahdollisuuksia heikennetään. Ajo-oppilaille on tärkeää saada opetusta mahdollisimman lähellä kotia, jotta kustannukset eivät kasva entisestään.
Auton käsittelytaidon ja liikennesääntöjen tuntemisen ja noudattamistaidon lisäksi on tärkeää, että käytännön ajo-opetus on monipuolista ja osaltaan riittävän vaativassa liikenneympäristössä harjoiteltua. Suomalainen ajo-opetus lienee varsin hyvätasoista ja arvostettua. Ajokoepaikkakuntien vähentämisen vaikutukset ajokokeen vastaanottajien ammattitaitoon tai oppilaiden osaamistasoon jäävät arvailun varaan.
Ajokoepaikkakuntien on luonnollisesti täytettävä mahdollisimman hyvin direktiivin vähimmäisvaatimukset. Lisäksi ei ole tarvetta ylläpitää ajokoepaikkakuntien listalla sellaisia alueita, joissa nykyisinkään ei ole ajokoemahdollisuutta tai jossa kysyntä on kovin vähäistä. Tällöinkin on syytä ottaa huomioon etäisyystekijät niin, että ajokokeen suorittamisen saavutettavuus ei heikkene oleellisesti. Järkevää on myös yhdenmukaistaa Trafin määräyksen ja tutkintopalveluista tehtyjen sopimusten paikkakuntalistat. Riittävän monipuolisen ajokoeympäristön takaamiseksi Trafin päätöksen kohtaan kaksi voisi myös lisätä, että ajokokeen suoritusalueenkin tulee täyttää mainitut vähimmäisvaatimukset (”Kuljettajatutkinnon ajokoepaikkakunnan ja ajokokeen suorittamisalueen liikenneympäristöstä on löydyttävä seuraavat liikennetilanteet…).
Karsittavaksi esitettyjen ajokoepaikkakuntien määrä on varsin iso. Koska karsinnalla olisi kustannuksia nostava vaikutus ja se heikentäisi alueellista ja taloudellista tasa-arvoa, Kuntaliitto esittää, että Liikenteen tuvallisuusvirasto tarkistaisi vielä karsittaviksi ehdotettujen paikkakuntien todellisen tilanteen ja kävisi asianmukaisesti läpi kuntien liikenneympäristön ja ajokokeen oikeat kysyntämäärät. Jos ajokoekunnassa direktiivin vähimmäisvaatimukset täyttyvät ja ajokokeelle on ollut selkeää kysyntää, on vaikea osoittaa perusteluja, miksi paikkakunta pitäisi poistaa ajokoepaikkakuntien listasta.
SUOMEN KUNTALIITTO
Leena Karessuo
johtaja
alueet ja yhdyskunnat
Silja Siltala
liikenneinsinööri
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.