Lausunto lakialoitteesta laiksi perusopetuslain 6 §:n muuttamisesta (LA 81/2016 vp)

Lakialoitteessa ehdotetaan, että perusopetuslain 6 §:n lisättäisiin uusi 4 momentti, jonka mukaan oppilaan opetuksen järjestämispaikkaa voidaan perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä vaihtaa, jotta hänen toiselle koulun oppilaalle aiheuttamansa merkittävä ruumiillinen tai henkinen vahinko saadaan loppumaan. Järjestämispaikan vaihtamisesta päättää opetuksen järjestäjän monijäseninen toimielin. Oppilaalle ja hänen vanhemmilleen on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi ja mahdollisesta uuden koulupaikan määräämisestä on ilmoitettava kunnan sosiaalihuollon viranomaisille.

Kuntaliitto toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Perusopetuslain 29 §:ssä säädetään oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Pykälän 1 momentin mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Lain esitöiden mukaan (HE 86/1997 vp) mukaan säännös sisältää opetuksen järjestäjiä velvoittavan työturvallisuussäännöksiä vastaavan uuden säännöksen oppilaiden oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Säännös edellyttää toisaalta, että opetukseen tarkoitetut tilat ja välineet ovat turvallisia, ja toisaalta se velvoittaa koulutuksen järjestäjän huolehtimaan esimerkiksi siitä, etteivät oppilaat joudu väkivallan tai muun kiusaamisen kohteiksi koulussa tai muussa koulun toiminnassa.

Turvallisen oppimisympäristön ja koulun työrauhan ylläpitämiseen voidaan puuttua monin tavoin.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §:ssä säädetään perusopetuksen järjestäjän velvollisuudesta kirjata opiskeluhuoltosuunnitelmaan suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Opetushallitus on Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 antanut tarkempia määräyksiä suunnitelman laatimisesta. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on seurata oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista.

Lisäksi koulujen avuksi on kehitelty erilaisia toimintamalleja kiusaamisen havaitsemiseen ja siihen puuttumiseen.

Oppilaan käyttäytymistä koskeva perussääntö sisältyy perusopetuslain 35 §:n Se edellyttää, että oppilaan on käyttäydyttävä asiallisesti. Velvollisuus käyttäytyä asiallisesti sisältää kiellon kiusata muita oppilaita tai koulun henkilöstöä. Säännöstä täydentää perusopetuslain säännökset koulun käytössä olevista puuttumis-, ojentamis- ja kurinpitokeinoista, jotka mahdollistavat myös kiusaamiseen puuttumisen. Kiusaaminen voi täyttää myös useita rikoslain sisältämiä rikoksen tunnusmerkkejä, jolloin asian selvittäminen kuuluu poliisille. Rikosoikeudellinen vastuu alkaa vasta 15 vuoden iästä, mutta tutkinta voi kohdistua tätä nuorempaankin henkilöön. Kurinpidosta sekä rikosoikeudellisesta vastuusta on erotettava vahingonkorvausvastuu. Vahingonkorvauksen suhteen koulun toiminnassa noudatetaan yleistä vahingonkorvauslakia. Vahingonkorvausvastuu on iästä riippumaton ja koskee kaikenikäisiä. Kiusaaminen voi johtaa myös lastensuojelulain mukaisen ilmoituksen tekemiseen lastensuojeluviranomaisille.

Kurinpidollisten toimenpiteiden ohella opetuksen järjestäjän käytössä ovat sekä kiusaamisen että kiusatuksi tulemisen tilanteissa mm. opiskeluhuollolliset toimenpiteet. Tilanteiden taustalla voi olla myös esimerkiksi sairaus tai tunne-elämän häiriö, jotka edellyttävät perusopetuslain mukaisten tukimuotojen antamista oppilaalle.

Perusopetuslain 28 §:n 1 momentin mukaan perusopetuksessa oppilaalla on oikeus käydä asuinkunnan hänelle osoittamaa, perusopetuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua ns. lähikoulua. Perusopetuslain 6 §:n 2 momentin mukaan kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Lain esitöiden (HE 86/1997) mukaan ”kun perusopetuslain 28 §:n 1 momentissa säädetään oppivelvolliselle oikeus käydä kunnan osoittamaa koulua, kunnan päätös koulun vaihtamisesta edellyttää sellaista tosiasiallista syytä, joka estää mainitun koulun käymisen. Tällaisena syynä voi tulla kysymykseen, että koulun toiminta lakkautetaan, edellä todettu kunnan tekemä sopimus opetuksen hankkimisesta päättyy tai koulu tulee käyttökelvottomaksi. Oppilaaseen liittyvistä syistä tehtävä koulun vaihtaminen edellyttää, mikäli mahdollista, yhteisymmärrystä oppilaan huoltajien kanssa.” Säännöksen soveltamisesta kiusaamistilanteessa, jossa oppilaan huoltajien kanssa ei ole päästy yhteisymmärrykseen oppilaan koulupaikan vaihtamisesta, ei ole tiedossa oikeuskäytäntöä. Kuntaliiton käsityksen mukaan on kuitenkin esitetty tulkinta, jonka mukaan oppilas, joka ei jatkuvan toisiin oppilaisiin kohdistuvan kiusaamisen vuoksi sopeudu kouluyhteisöön ja jota ei voida koulun keinoin riittävästi tukea ja valvoa, voidaan, sen jälkeen, kun huoltajia on kuultu ja pyritty yhteisymmärrykseen, siirtää edellä mainitun säännöksen nojalla tehtävällä muutoksenhakukelpoisella päätöksellä ääritilanteessa toiseen hänelle paremmin soveltuvaan kouluun. 

Edellä esitetyn perusteella Kuntaliitto katsoo, että nykyiset säännökset tarjoavat keinoja puuttua kiusaamiseen eikä kannata lakialoitteen mukaisen ehdotuksen lisäämistä perusopetuslain 6 §:n.

Lisäksi Kuntaliitto toteaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vuoden 2016 lopussa työryhmän pohtimaan kiusaamisen ehkäisyä ja koulurauhaa. Työryhmän tehtävänä on vuoden 2017 loppuun mennessä arvioida käytössä olevien kiusaamisen vastaisten toimenpiteiden toimivuutta ja esittää mahdollisia uusia lainsäädännöllisiä velvoitteita, joilla kiusaamiseen voidaan puuttua. Kuntaliitto katsoo, että työryhmän toimikauden ollessa vielä kesken ei tulisi säätää yksittäisiä lakimuutoksia kiusaamiseen puuttumiseksi vaan tarkoituksenmukaisempaa olisi valmistella kiusaamisen estämistä koskevia ehdotuksia kokonaisuutena tämän työn yhteydessä. 

SUOMEN KUNTALIITTO
 

Terhi Päivärinta                                 Minna Antila
johtaja, opetus ja kulttuuri                 lakimies