Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle, Dnro 1945/90/2014, 6.6.2014

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

​Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Suomen Kuntaliitolta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.

Lausunnon laatimisen tueksi Kuntaliitto toteutti kaikille Manner-Suomen kunnille suunnatun kyselyn lakiluonnoksesta. Kuntien virallisten vastausten lisäksi kyselyyn vastasi myös laaja joukko kuntien työllisyyden hoidon asiantuntijoita eri puolilta Suomea.

Kuntaliitto haluaa nostaa esiin erityisesti seuraavat asiat:

  • Työvoiman palvelukeskustoiminnan laajentaminen ja lakisääteistäminen on tärkeä uudistus, jota Kuntaliitto kannattaa. Työllisyyttä edistävä moniammatillinen yhteispalvelu on kuitenkin kunnille uusi tehtävä, eikä Kuntaliitto voi hyväksyä uudistusta ja uusia tehtäviä ilman lisärahoitusta.
  • Luonnoksessa esitelty alkukartoitusjakso on tarpeellinen palvelu, mutta se on samalla myös kunnille täysin uusi tehtävä. Kartoitusjakso tulee rinnastaa aktivointitoimenpiteeksi, jonka avulla voidaan vaikuttaa kuntien työmarkkinatuen rahoitusosuuteen.
  • Kunnille on säädettävä riittävä toimivalta aktivointivolyymin kasvattamiseen ja resursoitava palvelut riittävästi.
  • Työvoiman palvelukeskusten operatiivisen johtamisen tulee olla kunnilla. Johtajuudesta on säädettävä laissa.
  • Toimintamallista ja toiminnan tavoitteista on kyettävä sopimaan alueellisesti. Paikalliset olosuhteet on huomioitava moniammatillisen yhteispalvelun toteutuksessa.
  • Työmarkkinatukiuudistuksesta on luovuttava kokonaan tai uudistus on toteutettava kuntatalouden kannalta kustannusneutraalisti. Toteutuessaan uudistuksen on kannustettava kuntia vastuulliseen ja vaikuttavaan työllisyydenhoitoon.

Yleistä lakiesityskokonaisuudesta

Lakiesityksellä toteutetaan Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan kirjattu työvoiman palvelukeskusten -toimintamallin lakisääteistäminen ja valtakunnallistaminen. Esitysluonnokseen sisältyy ehdotus työttömyysturvalain muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin. Ehdotettu muutos liittyy valtioneuvoston 21.3.2013 tekemään kehyspäätökseen 2014 - 2017, jonka mukaan kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömien aktiivisessa hoidossa korostetaan.

Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos organisoisivat yhdessä moniammatillista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi esitykseen liittyy kiinteästi työttömyysturvalakiin tehtävien muutosten lakiehdotus, minkä mukaan kuntien maksettavaksi tulisisitysluonnoksessa ehdotetaan, että työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos organisoisivat yhdessä moniammatillista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi esitykseen liittyy kiinteästi työttömyysturvalakiin tehtävien muutosten lakiehdotus, minkä mukaan kuntien maksettavaksi tulisi työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 300–999 päivää ja 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 1000 päivää.

Suomen Kuntaliitto suhtautuu myönteisesti työllistymistä edistävän moniammatillisen yhteispalvelun lakisääteistämiseen ja valtakunnallistamiseen. Kuntaliitto on myös omalla toiminnallaan tukenut työllistymistä edistävän moniammatillisen yhteispalvelun kehittämistä ja nykyisen TYP-toimintamallin vakiinnuttamista ja laajenemista. Lisäksi Kuntaliitto on osallistunut aktiivisesti käsittelyssä olevan lakiesityksen valmistelutyöhön.

Kuntaliitto kuitenkin katsoo, ettei nyt käsittelyssä oleva lakiesityskokonaisuus vastaa kuntavaltiosuhdetta ohjaavia lakisääteisten tehtävien rahoitukseen liittyviä kustannusvastaavuusja rahoitusperiaatteita. Periaatteiden mukaan lainsäätäjän on turvattava kuntien tosiasialliset mahdollisuudet selvitä lailla osoitettujen tehtävien hoitamisesta. Kuntaliitto vastustaa ehdottomasti käsittelyssä olevan lakiesityskokonaisuuden antamista nykymuodossaan. Lisäksi Kuntaliitto katsoo, että esitys on ristiriidassa hallituksen 28.11.2013 antaman rakennepoliittisen päätöksen ja siihen liittyvän rakennepoliittisen toimintaohjelman kanssa.

Lakiesitys työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta sekä siihen kytketty työmarkkinatuen rahoitusmuutos lisäävät merkittävästi kuntien vastuuta ja kustannuksia pitkään työttömänä olleiden palveluista ja perusturvasta, mutta eivät sisällä laajenevan rahoitusvastuunakiesitys työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta sekä siihen kytketty työmarkkinatuen rahoitusmuutos lisäävät merkittävästi kuntien vastuuta ja kustannuksia pitkään työttömänä olleiden palveluista ja perusturvasta, mutta eivät sisällä laajenevan rahoitusvastuun ja uusien tehtävien hoitamiseen lainkaan taloudellisia lisäresursseja kunnille eivätkä myöskään vastuun edellyttämää toimivaltaa. Lakisääteinen työllistymistä edistävä moniammatillinen yhteispalvelu sekä siihen sisältyvä kartoitusjakso ovat kunnille selkeästi uusia velvoitteita. Ne vaativat kunnilta lisäresursointia sekä henkilöstöön että kohderyhmälle suunnattaviin palveluihin. Kokonaisuutena lakiesitys on kuntien talouden näkökulmasta kohtuuton.

Esityksessä ei turvata kunnille riittävää toimivaltaa eikä se tarjoa kunnille joustavia ja tarkoituksenmukaisia keinoja vaikuttaa pitkittyneestä työttömyydestä kunnalle aiheutuviin kustannuksiin. Esitys saattaakin ohjata kuntia lyhytnäköiseen ja pelkästään työmarkkinatuen maksuvastuusta aiheutuvia kustannuksia alentavaan toimintaan. Näin on osittain käynyt vuoden 2006 työmarkkinatukiuudistuksessa, joka lisäsi aktivointia, mutta ei ole johtanut kohderyhmän työllistymiseen tai rakennetyöttömyyden tosiasialliseen alenemiseen. Lakiesityksessä kunnille tulisi siirtää vastuun lisäksi myös enemmän toimivaltaa vaikuttaa työttömyydestä aiheutuvien kustannusten alentamiseen omilla palveluillaan.

Esityksessä tulee määritellä selvemmin kuntien, valtion ja Kelan yhteinen tavoite- ja tahtotila, johon kuntien ja valtion työllisyydenhoitoon liittyvä yhteistyö tähtää. Uudistus tulee myös liittää kokonaisvaltaiseen työllisyyden hoidon uudistukseen, jossa vastuu, toimivalta ja resurssit jaetaan reilulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla valtion ja kuntien kesken. Myös Kelan esityksessä tulee määritellä selvemmin kuntien, valtion ja Kelan yhteinen tavoite- ja tahtotila, johon kuntien ja valtion työllisyydenhoitoon liittyvä yhteistyö tähtää. Uudistus tulee myös liittää kokonaisvaltaiseen työllisyyden hoidon uudistukseen, jossa vastuu, toimivalta ja resurssit jaetaan reilulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla valtion ja kuntien kesken. Myös Kelan tulee sitoutua yhteisten palvelujen järjestämiseen esitettyä konkreettisemmin.

Kuntaliitto katsoo, ettei lakiesitystä työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta tule antaa, mikäli valtio ei osoita rahoitusta hallituksen esityksen mukaisten uusien velvoitteiden ja laajenevien tehtävien hoitoon. Uudistuksen tavoitteiden toteutuminen on varmistettava tarkoituksenmukaisella rahoituksella ja sovittamalla uudistus yhteen muiden, kunnan toimintaa keskeisesti määrittävien suurten uudistusten kanssa.

 

Esitykseen sisältyvää työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa valtiolta kunnille Kuntaliitto ei hyväksy missään muodossa. Kunnan ja valtion välinen kustannusvastuu työttömyydestä aiheutuvista kustannuksista tulee ratkaista kokonaisuutena muilla kuntia työllistymisen edistämiseen kannustavilla keinoilla.

Laki työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta yksityiskohtaiset kommentit

Laki työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta on kokonaisuutena selkeästi kirjoitettu. Käsitteenä työllistymistä edistävä moniammatillinen yhteispalvelu on kuitenkin suhteellisen monimutkainen. Kuntaliitto kannattaa työvoiman palvelukeskus TYP -käsitteen käyttämistä jatkossakin uuden lain mukaisesta palvelusta.

1 § Työllistymistä edistävä moniammatillinen yhteispalvelu
Työllistymistä edistävän moniammatillisen yhteispalvelun määrittely nimenomaan työllistymiseen tähtääväksi toiminnaksi, on kannatettavaa ja lakiesitys on tältä osin oikean suuntainen. Työvoiman palvelukeskuksen toiminnan tulee olla avoimille työmarkkinoille ja/tai ammatilliseen koulutukseen tai kuntoutukseen tähtäävää, jotta pitkäaikaistyöttömyyttä saadaan alennettua pysyvästi ja kestävällä tavalla.

On tärkeää, että työllistymistä tukevan moniammatillisen yhteispalvelun palveluprosessi ulottuu myös keskeisiin eri palvelujärjestelmien välisiin siirtymiin sekä itse työllistymisvaiheen yksilölliseen tukeen. Tällöin palvelun prosessinomaisuudesta voidaan saada esiin suurin hyöty, eivätkä intensiiviseen palveluun laitetut panostukset valu hukkaan. Palvelukeskusten haastavan kohderyhmän työllistyminen ei tapahdu omatoimisesti avoimiin työpaikkoihin pelkästään perinteisen työnvälityksen keinoin.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan lakiesityksen 1 §:n sisältöä tulisikin tästä näkökulmasta vielä tehostaa muuttamalla 1 §:n 2 momomentti seuraavaan muotoon:
Moniammatillisella yhteispalvelulla edistetään työttömien työllistymistä tarjoamalla työ- ja toimintakykyä, ammatillista osaamista ja kuntoutumista sekä muita työmarkkinavalmiuksia kehittäviä palveluja sekä tehostettua ohjausta avoimille työmarkkinoille.

2 § Moniammatillisena yhteispalveluna tarjottavat palvelut
Pykälässä säädetään työllistymistä edistävänä moniammatillisena yhteispalveluna tarjottavista palveluista. Yksityiskohtaisissa perusteluissa korostetaan, että laki ei merkitse toimintamallissa oleville tahoille uusia tehtäviä tai uusien lakisääteisten palvelujen järjestämistä, vaan se velvoittaa eri toimijat järjestämään nykyisiä palvelujaan yhdessä. Kuntaliitto ei yhdy tähän näkemykseen. Uuden lakisääteisen velvoitteen hoitaminen edellyttää palvelujen uudelleen järjestelyä, kehittämistä sekä palvelujen tarkoituksenmukaisuuden ja riittävyyden arvioimista. Erityisesti niissä kunnissa, joissa ei tällä hetkellä ole työvoiman palvelukeskusta, tarvitaan täysin uusia resursseja tiivistyvään yhteistyöhön. Nyt vapaaehtoisesti TYP-toiminnassa mukana olevien kuntien osalta lakisääteistäminen kaventaa kuntien harkintavaltaa palvelujen järjestämisessä ja sitoo resursseja pysyvästi.

Työllistymistä edistävän moniammatillisen palvelun haastava asiakaskunta tarvitsee kohdennettuja, joustavia ja osittain erilaisia julkisia työvoimapalveluita ja kunnan työllistymistä edistäviä palveluita kuin TE-toimiston muut asiakkaat. Tästä syystä toiminnalle tulee osoittaa oma riittävä määräraha TE-hallinnon ko. momentille ja tällä rahoituksella hankittavien palveluiden suunnittelu tulee toteuttaa kussakin työvoiman palvelukeskuksessa joustavasti asiakkaiden palvelutarpeet huomioiden. Myös julkisina työvoimapalveluina toteutettaviin yksilöllisiin palveluhankintoihin on turvattava riittävä rahoitus. Lisäksi kunnan järjestämät palvelut tulee voida joustavasti rinnastaa moniammatillisessa työllistymissuunnitelmassa TE-hallinnon palveluihin, mikäli kunnan palvelujen katsotaan parhaiten vastaavan asiakkaan palvelutarpeeseen ja edistävän hänen työllistymistään. Rinnastettujen palvelujen ajalta työmarkkinatuen kustannuksista vastaisi valtio. Näin lain toteutus ohjaisi tarkoituksenmukaisten ja vaikuttavien palvelujen tarjoamiseen kuntia kannustavalla tavalla. Se myös vähentäisi osaoptimointia eri toteuttajatahojen välillä. Työllistymistä edistävän moniammatillisen yhteispalvelun palveluilla ja niistä muodostuvilla palvelukokonaisuuksilla tulee pyrkiä aitoon vaikuttavuuteen ja kestäviin tuloksiin.

Pykälässä tulisi nykyistä enemmän korostaa myös Kelan roolia ja sen vastuuta selvittää ja koordinoida ammatillisen kuntoutuksen suunnittelua ja toteutumista niiden asiakkaiden kohdalla, joilla voi olla oikeus ammatillisen kuntoutuksen mukaisiin palveluihin ja palveluprosesseihin.

3 § Ohjaus moniammatilliseen yhteispalveluun
Asiakasohjauksessa ja lain toimeenpanossa tulee huomioida se, että moniammatillinen yhteispalvelu säilyy toimintakykyisenä ja asiakasmäärä pysyy hallittavissa. Kunkin palvelukeskuksen asiakasmäärä tulee olla paikallisen johtoryhmän linjattavissa. Työvoiman palvelukeskuksen toimivalla johdolla tulee olla oikeus säädellä asiakasmääräänsä palvelun vaikuttavuuden turvaamiseksi. Uusi palvelumuoto ei saa aiheuttaa sitä, että suuri joukko pitkään työttömänä olevia henkilöitä jonottaa moniammatilliseen yhteispalveluun ilman, että heille tarjotaan tarpeen mukaisia työvoimapalveluja TE-toimistossa.

Laadukkaan moniammatillisen palvelun kehittyminen edellyttää, että TE-palveluissa ja muissa peruspalveluissa huolehditaan niille kuuluvista velvollisuuksista myös moniammatillisen yhteispalvelun siirtymävaiheessa. Pitkään työttömänä olleille henkilöille tulee turvata jokaisessa kunnassa julkiset työvoimapalvelut myös muuten kuin työvoiman palvelukeskuksissa. Moniammatillisen yhteispalvelun asiakkuuden edellytyksenä tulee pääsääntöisesti olla, että henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa tietyn ajan ja että hänelle on tarjottu TE-toimiston palveluja ennen ohjaamista moniammatilliseen yhteispalveluun.

Lainsäädännöllä tulee turvata, että työvoiman palvelukeskuksella on oman moniammatilliseen arviointinsa perusteella oikeus ja velvollisuus ohjata henkilö takaisin peruspalveluihin, mikäli hänen palvelutarpeeseensa voidaan vastata peruspalveluilla tai henkilö ei ole moniammatillisen yhteispalvelun tarpeessa. Toisaalta kaikilla moniammatillisen yhteispalvelun taustaorganisaatioilla tulee olla yhtäläiset ja joustavat mahdollisuudet ohjata henkilö moniammatillisen yhteispalvelun asiakkaaksi asiakkuuskriteerien täyttyessä. Asiakkuuskriteereissä tulisi myös varmistaa se, että tarkasti määritellyt aikarajat eivät pitkitä asiakkaiden työllistymisprosesseja tarpeettomasti. Työvoiman palvelukeskuksilla tulee olla mahdollisuus yksilökohtaiseen harkintaan, kun kaikki palvelukeskuksen osapuolet näkevät henkilön palvelutarpeen olevan ensisijaisesti työvoiman palvelukeskuksessa.

Kunnan tulee saada Kelalta asiakaskohtainen tieto työmarkkinatuen maksupäivien kertymästä jo ennen kuin kunnan kustannusvastuu realisoituu. Tällöin kunta voi yhteistyössä TE-hallinnon kanssa käynnistää tarpeen mukaiset toimet henkilön työllistymisen edistämiseksi jo ennakoivasti ja näin vähentää moniammatillisen yhteispalvelun tarvetta.

4 § Kartoitusjakso ja työllistymissuunnitelma
Pykälän 1 momentin mukaan moniammatillinen työllistymissuunnitelma tulee laatia viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asiakas on ohjattu työllistymistä edistävään moniammatilliseen yhteispalveluun. Kuntaliiton näkemyksen mukaan työllistymistä edistävän moniammatillisen yhteispalvelun asiakkuuden ja moniammatillisen työllistymissuunnitelman laadintaan säädettävän ajan tulee alkaa vasta siitä ajankohdasta, kun asiakas tosiasiallisesti on asioinut työvoiman palvelukeskuksessa ensimmäistä kertaa. Nykyinen muotoilu ei mahdollista asiakasmäärän pysymistä hallittuna, eikä turvaa yksilöllistä palvelua moniammatilliseen palveluun ohjatuille henkilöille. Lisäksi ohjaavan tahon tulee varmistaa, että palvelu voi tosiasiallisesti alkaa kohtuullisessa ajassa palveluun ohjaamisesta. Sen tulee myös vastata henkilön palveluprosessista siihen saakka, kun moniammatillinen yhteispalvelu voidaan tosiasiallisesti aloittaa. Kuntaliitto vastustaa momentin nykyistä muotoilua ja ehdottaa sen muuttamista em. tavalla tarkoituksenmukaista toimintaa tukevaksi.

Moniammatillinen työllistymissuunnitelma on tarkoitus laatia palvelun alkuun sijoittuvan, maksimissaan kolmen kuukauden pituisen, intensiivisen kartoitusjakson puitteissa. Kartoitusjakson aikana laadittavassa moniammatillisessa työllistymissuunnitelmassa sovitaan asiakkaan palvelutarpeen mukaisista työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista. Lain jatkovalmisteluissa olisi tarkoituksenmukaista pohtia, olisiko työvoiman palvelukeskusten moniammatillisen suunnitelman sisällössä ja reunaehdoissa ensisijaisesti käytettävä nykyisen aktivointisuunnitelman sisältöjä ja tavoitteen asettelua työllistymissuunnitelman sijaan.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan ehdotettu kartoitusjakso on tarpeenmukainen ja kannatettava tapa aloittaa moniammatillinen työllistymistä edistävä yhteispalvelu. Lain valmisteluvaiheessa ja kartoitusjakson tavoitteita määritellessä tarkoituksena oli, että kartoitusjakso rinnastetaan JTYPL:n mukaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin ja valtio vastaa työmarkkinatuen kustannuksista kokonaisuudessaan kartoitusjakson aikana. Tällä tavalla olisi pystytty tukemaan kunnan mahdollisuuksia kartoitusjaksojen järjestämiseen ja katettu kannustavalla tavalla kunnille uuden tehtävän järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Hyviä elementtejä sisältävä kartoitusjakso on kunnille uusi tehtävä, joka edellyttää lisäresursointia. Mikäli kartoitusjaksoa ei rinnasteta työllistymistä edistäviin palveluihin, tulee siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset korvata kunnille täysimääräisesti.

5 § Moniammatillisen yhteispalvelun päättyminen
Kuntaliiton näkemyksen mukaan moniammatillisen yhteispalvelun tulee olla yksilöllinen, mahdollisimman selkeästi työllistymiseen tähtäävä prosessi, jonka kesto tulee määritellä yksilöllisesti. Toisaalta tulee välttää asiakkuuksien tarpeetonta venymistä ja työvoiman palvelukeskusten asiakasmäärien hallitsematonta kasvua. Asiakkuuden tarvetta tuleekin arvioida määräajoin myös TYP-asiakkuuden aikana.

Pykälässä ehdotetaan, että mikäli henkilön työllistyminen ei ole terveydellisistä tai sosiaalisista syistä mahdollista, vastuu palveluprosessista siirtyy kunnalle. Kuntaliiton näkemyksen mukaan terveydellisten syiden ollessa esteenä työllistymiselle ensisijaisena vastuutahona tulisi kuitenkin olla Kelan ammatillinen kuntoutus yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen kanssa. Asiakkaan ohjaaminen yksinomaan kunnan palvelujen piiriin voi estää asiakkaan ammatillisen kuntoutuksen prosessien käynnistymisen. Tarkoituksenmukainen hoito ja ammatillinen kuntoutus on kyettävä yhdistämään joustavasti ja asiakkaan työllistymistavoitteita tukevasti. Mikäli kunta ottaa vastuun työmarkkinatukea saavan henkilön palveluprosessista, pitää myös kunnan asiakkaalle järjestämien palvelujen rinnastua laajasti aktivointipalveluihin ja valtion tulee vastata työmarkkinatuen rahoituksesta näiden henkilöiden osalta kokonaisuudessaan.

Optimitapauksessa työllistymistä edistävän sosiaalisen tms. kuntoutuksen asiakkaille tulisi olla käytettävissä suuruudeltaan työmarkkinatukeen verrattavissa oleva kuntoutusetuus.

Eläke-edellytysten selvittelyn järjestämisvastuu, rahoitus ja toimintamalli jätetään tässä esityksessä ratkaisematta. Asia on kuitenkin useiden työttömien kohdalla erittäin keskeinen ja se tulisi ratkaista erillisellä lainsäädännöllä.

6 § Moniammatillisen yhteispalvelun alueellinen järjestäminen
Työvoiman palvelukeskusten perustamisen maantieteellisenä pohjana olisivat TE-toimistojen toimialueet. Kunkin alueen TE-toimisto, kunnat ja Kela sopisivat yhdessä siitä, kuinka monta työvoiman palvelukeskusta kullekin alueelle on tarkoituksenmukaista perustaa. Lähtökohtana on, että kullakin TE-toimistoalueella pitää toimia vähintään yksi työvoiman palvelukeskus, jolla tulee olla vähintään yksi yhteinen toimipiste. Pykälä mahdollistaa sen, että TE-toimiston alueella voi toimia myös useampia itsenäisiä työvoiman palvelukeskuksia, mikäli se katsotaan alueellisissa neuvotteluissa tarkoituksenmukaiseksi.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan pykälä tarjoaa joustavat neuvottelumahdollisuudet ja mahdollistaa kunkin alueen erityistarpeiden huomioimisen. Tämä on hyvä lähtökohta työvoiman palvelukeskusten perustamiselle. Käytännössä kunkin palvelukeskuksen toiminta-alue on harkittava tarkoin paikalliset erityispiirteet huomioiden. Kuntaliitto edellyttää, että toimeenpanovaiheessa kunkin alueen kunnilla tulee olla aidot mahdollisuudet vaikuttaa työvoiman palvelukeskusten määrään ja toiminta-alueeseen. Perustamisessa on hyödynnettävä luontevia seudullisia yhteistoiminta-alueita, työssäkäyntialueita ja jo olemassa olevia toimintamalleja.

Työvoiman palvelukeskusten toimipisteiden lukumäärää arvioitaessa tulee huomioida kohderyhmän palvelutarpeet, jotka pääsääntöisesti edellyttävät kasvokkain tapahtuvaa asiakaspalvelua. Erilaiset sähköisen palvelun muodot sekä etäyhteyksin tapahtuvat asiakastyön uudet muodot tulee myös mahdollistaa ja niitä pitää voida tarpeen mukaan hyödyntää. On kuitenkin huomioitava, että verkko- ja etäpalvelut soveltuvat rajoitetusti intensiiviseen ja ohjaukselliseen palveluun, jota tuloksekas moniammatillinen yhteispalvelu usein edellyttää. Pääsääntönä palvelun järjestämisessä pitää olla asiakkaiden henkilökohtainen kohtaaminen. Palvelun luonne lähipalveluna tulee huomioida ja työvoiman palvelukeskusten resurssit tulee lakisääteistämisvaiheessa turvata aidosti kaikille toimijoille.

7 § [Työvoiman palvelukeskuksen] johtaminen
Kuntaliiton näkemyksen mukaan pykälässä asetetut johtoryhmän tehtävät ovat varsin laajat ja esitettyjä tehtäviä voisi soveltuvilta osin sisällyttää myös työvoiman palvelukeskuksen johtajan tehtäviin. Osa tehtävistä vaikuttaa sellaisilta, että ne kuuluvat työvoiman palvelukeskusten operatiiviseen johtamiseen ja tehtävien määrittely johtoryhmän tehtäviksi jäykistää työn jokapäiväistä johtamista ja kehittämistä.

Työvoiman palvelukeskusten johtajan tulee olla kuntien palkkaama ja palvelukeskuksessa mukana olevien kuntien valitsema. Johtajan valitsemisesta tulee säätää lain, ei pelkän asetuksen tasolla. Työvoiman palvelukeskuksissa mukana olevilla kunnilla tulee olla sekä johtajan että johtoryhmän toiminnan kautta selkeä ja vahva rooli palvelukeskusten toiminnan organisoimisessa, asiakasprosessin ja palvelukeskuksen toiminnan kehittämisessä sekä erilaisten palvelujen tarpeen arvioinnissa ja palvelujen hankkimisessa.

Lisäksi valtakunnallisia tavoitteita työvoiman palvelukeskuksille asetettaessa tulee huomioida se, että eri alueiden olosuhteet ja palvelurakenteet ovat hyvin erilaisia. Linjausten tulee mahdollistaa joustavia paikallisia ratkaisuja perustuen paikallisiin palvelutarpeisiin ja tarjolla oleviin työmarkkina- ja palveluiden järjestämismahdollisuuksiin.

Työllisyyttä edistävä moniammatillinen yhteispalveluverkosto on sekä fyysisesti että toiminnallisesti laaja ja vaatii johtoryhmätyöskentelyn ohella toiminnan vahvaa valtakunnallista koordinointia. Koordinoinnin pitää toimia käytännön työn tukena huomioiden kaikki toiminnassa mukana olevat organisaatiot ja toimijat. Lisäksi sen tulee tukea ja vahvistaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyön ja yhteisvastuuta osana normaalia toimintakulttuuria työllisyysasioiden hoidossa.

8 § [Työvoiman palvelukeskuksen] toiminnan organisointi ja kustannusten jakautuminen
Kunnan ja TE-hallinnon henkilöstöresurssien välinen tasapaino on kannatettava lähtökohta TYP-toiminnalle. Kuntaliitto huomauttaa, että tuloksekkaan palvelun järjestäminen edellyttää, että työ- ja elinkeinoministeriö osoittaa tuleviin työvoiman palvelukeskuksiin riittävän henkilöstöresurssin ja turvaa henkilöstön pysyvyyden. Pykälässä tulisi säädellä tiukemmin resursointi, jolla Kela sitoutuu mukaan työvoiman palvelukeskusten toimintaan. Kuntaliiton näkemyksen mukaan Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluiden aito tavoitettavuus ja kuntoutusjärjestelmän asiantuntijuuden turvaava resursointi on ensiarvoisen tärkeä onnistuneen työllistymistä edistävän moniammatillisen yhteispalvelun toteuttamiseksi.

Ehdotetuissa 2. ja 3. momenteissa säädettäisiin palvelukeskusten toimintaan liittyvien henkilöstö- ja muiden kustannusten jakautumisesta. Kuntien panostuksen suhteen seudullisissa palvelukeskuksissa tulee mahdollistaa joustavat rakenteet. Kuntaliitto katsoo, että kustannusten jaosta on säädeltävä selkeästi ja yksiselitteisesti lain tasoisesti, ei asetuksella. Kustannusten jakoa käsittelevään pykälään ja sen selkeyttämiseen olisi jatkovalmistelussa kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta perustamisvaiheessa ja itse toiminnassa kustannusten jako olisi yksiselitteistä ja yhteinen resursointi mahdollistaisi mahdollisimman tehokkaan ja tuloksekkaan toiminnan. Myös Kelan sitoutumisesta kustannusvastuuseen tulisi voida säätää lain tasolla,
vaikka Kelan resursointi eri palvelukeskuksissa voisikin vaihdella kunkin alueen tarpeen mukaan.

9 § [Työvoiman palvelukeskuksen] asiakasrekisteri ja 10 § [Työvoiman palvelukeskuksen] asiakasta koskevien tietojen tallettaminen [palvelukeskuksen] henkilörekistereihin
Asiakas- sekä henkilöstörekisteriä sekä niiden ylläpitoa ja tietojen tallentamista koskeva sääntely on esityksessä vaikeaselkoista. On kuitenkin ymmärrettävää, että lainsäädännön muotoilu uudenlaisen palvelumuodon tarpeisiin on haastavaa, eivätkä nykyiset tietojärjestelmäratkaisut tue lainsäädännön tarkoituksenmukaista toteuttamista.

Ensiarvoisen tärkeää on, että eri rekistereihin tallennettavat tiedot ovat välttämättömiä palvelujen toteuttamiselle ja toisaalta se, että välttämättömät tiedot palvelun tarkoituksenmukaiseksi toteuttamiseksi ovat joustavasti kaikkien työvoiman palvelukeskusten eri toimijoiden käytössä ja hyödynnettävissä asiakkaan palveluprosessin edistämiseksi.

Käytännössä nykyinen tilanne, jossa eri toimijat joutuvat manuaalisesti siirtämään tietoa eri rekistereihin tulee ottaa toimeenpanossa ensisijaiseksi kehittämiskohteeksi. Tulevaisuudessa tulee tähdätä siihen, että eri toimijoiden tiedot siirtyvät osarekistereihin automaattisesti sähköistä tiedonsiirtoa hyödyntäen. Nykyinen TYPPI-järjestelmä ei kaikilta osin vastaa moniammatillisen yhteispalvelun järjestämistarpeeseen, vaan tulevaisuuden tietojärjestelmätarpeita tulee arvioida erillisen selvityshankkeen avulla, jotta mahdollisimman nopeasti päästäisiin toimintaa tukevaan ja myös henkilöstöresursseja säästäviin ratkaisuihin.

Ensivaiheessa tulee pohtia URA-järjestelmän käyttömahdollisuuksien laajentamista (rajatuin oikeuksin) koko TYP-henkilöstölle. Yhteistä asiakasrekisteriä tulee kehittää siten, että se kattaa kaikki asiakastyön seuranta- ja raportointitarpeet.

11 § [Työvoiman palvelukeskuksen] asiakastietojen salassapito ja salassapitovelvoitteesta poikkeaminen
Pykälässä säädettäisiin työvoiman palvelukeskusten eri toimijoiden henkilöstön välisistä tietojen luovutus- ja vaihto-oikeuksista sekä tietojen luovuttamisesta teknisen käyttöyhteyden avulla.

Käytännössä pykäläehdotus mahdollistaa laajasti tietojen vaihdon ilman asiakkaan nimenomaista suostumusta. Toisaalta pykälämuotoilussa jää avoimeksi se, missä vaiheessa asiakasta informoidaan erillisestä tietojen vaihtoa koskevasta kielto-oikeudestaan ja mistä syystä asiakkaalle tällainen kielto-oikeus säädetään. Lisäksi pykälästä tulisi ilmetä, miten toimitaan niissä tilanteissa, jossa asiakas kieltää tietojen vaihdon: mitkä näissä tilanteissa ovat asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet sekä toisaalta työvoiman palvelukeskuksessa työskentelevien toimijoiden oikeudet ja velvollisuudet. Tietosuoja-asioiden ratkaiseminen mahdollisimman joustavasti on ensiarvoisen tärkeää, jotta moniammatillisen yhteispalvelun toteuttaminen tukee parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaan työllistymistä.

Lisäksi Kuntaliiton näkemyksen mukaan pykälässä tulee säätää siitä, että Kansaneläkelaitoksen tulee luovuttaa kunnan rahoitusvastuulle lähitulevaisuudessa siirtyvien työmarkkinatuen saajien henkilötunnukset ja muut yksilöintitiedot kunnalle ja TE-hallinnolle jo ennen kuin maksupäiväraja täyttyy. Tällöin asiakkaiden tilanteisiin voidaan tarttua ennakoivasti ja työvoiman palvelukeskusten resursseja, toimintaa ja asiakasvirtaa voidaan ohjata tehokkaasti ja vaikuttavasti.

12 § Voimaantulo
Pykälässä säädetään työllistymistä edistävää moniammatillista yhteispalvelua säätelevän lain voimaantuloaikataulusta ja toimeenpanon käynnistymisestä. Lain on määrä tulla voimaan 1.1.2015.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan voimaantuloaikataulu on tiukka. Lain jatkovalmistelussa on arvioitava erityisen huolellisesti lain toimeenpanoon liittyvät taloudelliset reunaehdot sekä huomioitava muiden meneillään olevien yhteiskunnallisten rakenteellisten ja lainsäädäntöuudistusten aikataulut.

Laki työttömyysturvalain 14 luvun 3 a §:n muuttamisesta
Hallituksen rakennepoliittisen päätöksen mukaan kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina 2014 – 2017 toimintaohjelmassa, jolla tavoitellaan yhden miljardin euron kokonaisvähennystä kuntien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Marraskuussa 2013 tehdyssä päätöksessä rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta todetaan hallituksen pidättäytyvän uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että se päättää samalla vastaavan suuruisten tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Periaatetta sovelletaan kehyspäätökseen nähden uusiin hankkeisiin. Lisäksi kehykseen jo sisältyviä kuntien menoja lisääviä hankkeita arvioidaan kriittisesti kehyspäätöksen yhteydessä.

Työvoimapalvelujen keskeinen vedenjakaja on asettumassa 300 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden kohdalle. Kohderyhmän työllistymisen edistäminen edellyttää merkittävästi erilaista työotetta ja laajempaa palveluvalikoimaa kuin yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden työnhakijoiden aktivointi ja työllistymisen edistäminen.

Hallituksen kuntataloutta koskevien linjausten hengessä työmarkkinatukiuudistus tulisi ottaa hallituksessa uudelleenarviointiin. Siitä tulee luopua kokonaan tai toteuttaa uudistus siten, että se on kuntatalouden kokonaisuuden kannalta kustannusneutraali ja vastuulliseen työllisyydenhoitoon panostavia kuntia kannustava. Uudistuksen onnistuminen edellyttää, että hallitus luopuu valtiontalouden lyhyen tähtäimen säästötavoitteista työmarkkinatukiuudistuksessa, kompensoi rahoitusvastuun siirron kunnille ja budjetoi lisärahoitusta uudistuksen kohderyhmän aktivointitoimien toteutukseen. Uudistuksella saavutettavat säästöt julkiselle taloudelle syntyvät vasta pitkällä aikajänteellä aktivointiponnistelujen ja muiden palvelujen vaikuttavuuden kautta kestävistä työllistymistuloksista ja kohderyhmälle soveltuvista työpaikoista.

Hallituksen esityksessä kustannusten jako määrittyy epäjohdonmukaisesti eivätkä uudistuksen kannustinvaikutukset edesauta pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. On kohtuutonta, että valtio siirtää kasvavasta pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvaa kustannustakkaa kunnille tilanteessa, jossa julkisen työvoimapalvelun toimet eivät ole tehonneet työttömyyden pitkittymisen ehkäisyssä ja rakenteellisen työttömyyden purkamisessa.

Työmarkkinatuen rahoitusmuutoksen vaikutuksista julkiseen talouteen esitysluonnoksessa tuodaan esille kuntien vastuu työttömien aktivoinnista ja tämän vaikutukset kuntien työmarkkinatukikustannuksiin. Aktivointivastuu ei kuitenkaan perustu nykylainsäädäntöön, vaan näiltä osin vastuu on julkisilla työvoimapalveluilla ja valtiolla. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ei huomioida aktivointitoimista ja asiakasohjauksesta kunnille aiheutuvia kustannuksia. Huomion arvoista on myös, että kunnat joutuvat myös rahoittamaan työssä olevien työmarkkinatukea, mikäli henkilö saa vähäistä tuloista johtuen soviteltua työmarkkinatukea. Näiden merkitystä kuntien taloudelliseen taakkaan ei ole arvioitu lainkaan.

Työmarkkinatukiuudistuksen yhteydessä on kehitettävä ja laajennettava kuntien itsenäisessä käytössä olevia työllistymistä edistäviä palveluja ja lisättävä toimivaltaa päättää työttömien aktivoinnista nykyistä laajemmin. Myös kuntien rooli työllistymistä edistävien palvelujen tuottajana on huomioitava uudella tavalla. Uudistus edellyttää laajoja muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön sekä tarvittavien resurssien ja toimivaltuuksien siirtoa kunnille. Kunnilla tulee olla käytössä mekanismi, joka kompensoi kuntien työmarkkinatuen rahoitusosuuden kasvua sekä välineitä, joilla kunnat voivat vaikuttaa maksuosuuteen omilla aktiivisilla toimenpiteillään.

Mikäli kunnille siirretään uusia työllistämiseen ja työelämäosallisuuteen liittyviä vastuita, on palveluiden järjestämisestä aiheutuvat todelliset kustannukset arvioitava realistisesti ja korvattava ne kunnille täysimääräisesti. Kustannusten korvaamisessa tulee huomioida riittävien resurssien turvaaminen ja kuntia toiminnan kehittämiseen aidosti kannustavat korvausmallit.

Kuntaliitto ei hyväksy työttömien perusturvan rahoitusvastuun lisäystä kunnille. Kuntakentältä saatu palaute on tässä suhteessa yksiselitteinen. Kuntien käytettävissä olevat elinkeino-, sosiaali- ja työvoimapoliittiset palvelut eivät anna kunnille mahdollisuutta hallita rahoitusosuuden kehitystä voimassa olevan lainsäädännön puitteissa. Työmarkkinatukiuudistuksesta on luovuttava kokonaan tai toteutettava uudistus siten, että se on kuntatalouden kokonaisuuden kannalta kustannusneutraali ja vastuulliseen työllisyydenhoitoon panostavia kuntia palkitseva.

SUOMEN KUNTALIITTO

Timo Kietäväinen 
Varatoimitusjohtaja

Tarja Myllärinen
Johtaja

tags
Tarja Myllärinen

Etunimi
Tarja
Sukunimi
Myllärinen
johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2602
Kännykkä
+358 50 596 9866
Vastuualueet
  • yksikön johtaja
  • sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
  • sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto
  • sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Sosiaali ja terveys