Ympäristöministeriö, 10.2.2017, Dnro 1221/03/2016 V-P Tervo, M Mättö

Lausunto luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennusten paloturvallisuudesta

Muutosesityksen tavoitteita määräysten tulkinnanvaraisuuden vähentäminen, rakentamisen kustannusten alentaminen, määräysten taulukkomitoitukseen perustuvan suunnittelun mahdollistaminen nykyistä laajemmin pidetään kannatettavina.

Vaikutuksia viranomaisten (rakennusvalvontaviranomaiset, pelastusviranomaiset) toimintaan ei ole juurikaan arvioitu perustelumuistioluonnoksessa. Vaikutusten arvioinnissa tulisi huomioida esimerkiksi asetuksen arvioitu vaikutus oletettuun palonkehitykseen perustuvan suunnittelutavan yleistymiseen ja sitä kautta vaikutukset viranomaisten koulutustarpeeseen sekä viranomaismenettelyihin. Viranomaisille tulisi järjestää ympäristöministeriön toimesta maksutonta koulutusta säädösmuutoksista.

Kuntaliitto on kiinnittänyt huomiota asetuksen valmisteluprosessiin sekä siihen, että valmisteluaineisto ei ole ollut yleisessä tietoverkossa saatavana. Lainsäädännön muutostarpeiden määrittelyssä ja selvityksissä ovat olleet keskeisessä roolissa palokonsultit. Sitä, että keskeiset valmistelun perusteena olevat asiakirjat eivät ole yleisesti saatavilla lausuntoaikana, ei voi pitää asianmukaisena käytänteenä erityisesti, koska kyseinen valmisteluaineisto on ollut esitettyjen säädösratkaisujen perusteena. Riittävä avoimuus lainsäädännön valmistelussa on kohtuullinen vaatimus ja Kuntaliitto toivoo, että jatkossa ympäristöministeriö varmistaa asianmukaisen resursoinnin itse viranomaisvalmisteluun.

VTT:n vuosina 20062012 suorittamassa tutkimushankekokonaisuudessa toteutettiin koesarja, jolla voitiin osoittaa automaattisen sammutuslaitteiston suorituskyky henkilöpaloturvallisuuden ratkaisuna. Asetuksen myötä automaattisten sammutusjärjestelmien käyttö tulee todennäköisesti lisääntymään, koska uudistus mahdollistaa aiempaa varmemman ennakkolaskennan automaattisen sammutusjärjestelmän tuottamista kustannussäästöistä. Rakennusten monimuotoisuutta voidaan lisätä sekä materiaalien käyttöä monipuolistaa. Automaattisten sammutusjärjestelmien hinta tulee laskemaan markkinoiden suurentuessa ja kilpailun kasvaessa. Todennäköisesti automaattisten sammutusjärjestelmien tuoma hyöty ulosmitataan lievennysten myötä siten, että muutosten aiheuttamat taloudelliset vaikutukset ovat keskimäärin rakentamisen kustannustasoa laskevat.

Lainsäädäntöä on jatkossa perusteltua kehittää suuntaan, jossa voitaisiin luopua joistakin erityiskäsittelyä vaativista viranomaismenettelyistä. Tällainen on esimerkiksi turvallisuusselvitysmenettely, joka kuormittaa sekä rakennusvalvontaa että pelastusviranomaisia siitä huolimatta, että osassa selvityksen soveltamisalaan kuuluvista kohteista automaattinen sammutusjärjestelmä on vakiintunut ainoaksi riittäväksi menettelyksi paloturvallisuuden varmistamisessa. Näiden kohteiden osalta esitetään jatkossa selvitettäväksi mahdollisuutta erikseen päätettävien rakennusten käyttötarkoitusten osalta luopua turvallisuusselvityksestä ja säätää automaattisen sammutusjärjestelmän toteuttaminen lähtökohdaksi. Sääntelyn selkeyttäminen tältä osin palvelisi myös hallitusohjelman tavoitteita. Vastaavasti rakennusten paloturvallisuussäädöksissä tulisi ottaa huomioon eri väestönosien, kuten ikääntyneiden ja erityisryhmien turvallisuustarpeet, jotta yhdenvertaisuus asumisen paloturvallisuudessa voitaisiin varmistaa.

Vuosina 20152016 Aalto-yliopiston toimesta toteutetun Paineenhallinta huoneistopaloissa -tutkimushankkeen loppupäätelmissä nostettiin esiin kaksi rakentamismääräyksiä koskevaa kehitysehdotusta. Tutkimushankkeen toinen päätelmä koski palon aiheuttaman ylipaineen vuoksi syntyviä rakenteellisia vaurioita. Ilmiö on uusi, koska tähän asti useimmat rakennukset ovat olleet vaipaltaan niin harvoja, jotta vaarallista ylipainetta ei ole päässyt syntymään. Koska energiatehokkuusvaatimukset puoltavat entistä tiiviimpiä rakennuksia, voivat ylipaineesta aiheutuvat vauriot yleistyä. Ylipaineen kestoa tai välttämistä ei edellytetä eurooppalaisissa palotestistandardeissa, koska ilmiötä ei ole vielä yleisesti tunnistettu riskiksi. Siksi painevaurioiden välttämisen vaatimus esitetään kirjattavaksi asetukseen.

Käyttötarkoituskohtaisia huomioita

Asetus poistaisi hoito- ja hoivalaitosten osalta vaatimuksen automaattisen paloilmoittimen asentamisesta edellyttäen, että rakennuksessa on hätäkeskukseen yhdistetty automaattinen sammutusjärjestelmä. Esitetyn lievennyksen osalta on kuitenkin varmistettava, että rakennuksen hälytysjärjestelmä on suunniteltu ja toteutettu siten, että hälytys on varmistettu ja se mahdollistaa tilanteen edellyttämät välittömät toimenpiteet kohteessa sekä tavoittaa palon syttymistilassa, palo-osastossa ja poistumisalueella olevat henkilöt.
Merkittävä asuinrakennusten poistumisturvallisuutta vaarantava sekä suuronnettomuusvaaran muodostava riski on palavan asunnon huoneisto-oven jääminen auki huoneistosta poistuttaessa. Onnettomuustutkintakeskus on Turun kerrostalopalon tutkinnan (Y2014-02) perusteella antanut suosituksen asuinkerrostalojen huoneisto-ovien varustamisesta suljinlaitteella.

Kuntaliitto esittää selvitettäväksi, voitaisiinko asuinkerrostalojen kerrostaso-ovien varustaminen suljinlaitteella toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla laajemminkin (alle 56 m korkeat rakennukset). Tämä edellyttää muutoksen vaikutusten selvittämistä mm. eri väestöryhmien tarpeet huomioiden.

Asetusluonnoksen mukaan koulut tulisi jatkossa suojata vähintään palovaroitinjärjestelmin. Tämä olisi perusteltu muutos, joka mukailee Onnettomuustutkintakeskuksen Kouvolan koulupalon tutkinnan (Y2014-01/S1) perusteella antamaa suositusta koulujen poistumisturvallisuuden parantamisesta. Lisäksi Kuntaliitto esittää varhaiskasvatustiloihin harkittavaksi vaatimusta järjestää nukkumiseen käytettävistä tiloista evakuoinnin suoraan ulos mahdollistava varatie.

SUOMEN KUNTALIITTO

Jarkko Huovinen
johtaja, Alueet ja yhdyskunnat 

Minna Mättö
lakimies

tags
Minna Mättö

Etunimi
Minna
Sukunimi
Mättö
lakimies

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2037
Kännykkä
+358 50 308 1487
Vastuualueet
  • maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö
  • yhdyskuntatekniikkaan liittyvä lainsäädäntö
  • luonnonsuojelulainsäädäntö
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Yhdyskunnat ja maankäyttö
Vesa-Pekka Tervo

Etunimi
Vesa-Pekka
Sukunimi
Tervo
pelastustoimen kehittämispäällikkö

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2353
Kännykkä
+358 40 719 7150
Vastuualueet
  • pelastustoimi
  • kuntien varautuminen
  • pelastuslaitosten kumppanuusverkosto
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Tekniikka