Ympäristöministeriö, 8.6.2017, Dnro 382/03/2017, Miira Riipinen

Lausunto naapuruusoikeudellista luvantarveperustetta ja ampumaratojen luvanvaraisuuden keventämismahdollisuuksia koskevista selvityksistä

Kuntaliitto lausuu seuraavaa selvityksistä naapuruusoikeudellisen luvantarveperusteen soveltamisesta ympäristölupamenettelyssä sekä ampumaratojen luvanvaraisuuden keventämismahdollisuuksista.

Selvitys naapuruusoikeudellisen luvantarveperusteen soveltamisesta ympäristölupamenettelyssä (Ympäristöministeriön raportteja 9/2017)

Selvityksen pääkysymyksenä on ollut arvioida mitä vaikutuksia olisi sillä, että NaapL 17 §:ssä tarkoitettu kohtuuton rasitus ei olisi enää perusteena ympäristöluvan tarpeelle. Selvityksen osana on toteutettu yhteistyössä Kuntaliiton kanssa kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille suunnattu kysely, jolla selvitettiin kuntien viranomaisten käsitystä naapuruussuhdelain 17 §:n toimivuudesta. Kyselyn vastausprosentiksi tuli noin 25 %, joten kovin kattavaa kuvaa kuntien näkemyksestä eivät kyselyn tulokset anna alhaisen vastausprosentin takia. Vastaajien enemmistö kannatti (57 %) kohtuuttoman rasituksen kumoamista lupaperusteena. Kuitenkin 38 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei kohtuutonta rasitusta lupaperusteena tulisi poistaa ja kytköksen säilyttämistä puoltavia argumentteja tuotiin esiin muun muassa NaapL 17 §:n merkitys laitosluettelon kattavuuden täydentäjänä sekä oikeusturvan varmistaminen yksittäistapauksissa.

Selvityksessä tuodaan esiin se, että NaapL lupaperustetta on kunnissa käytetty varsin säästeliäästi eikä lupaperusteen poistaminen merkittävästi vähentäisi kunnan viranomaisten työtaakkaa. Kuitenkin jo sen asian selvittäminen, tuleeko tapauksessa soveltaa NaapL lupaperustetta aiheuttaa viranomaistyötä. Selvityksessä on luokiteltu erilaisia perusteita käyttää NaapL lupaperustetta ja yhtenä ryhmänä on mainittu tilanteet, joissa toiminnasta on jo aiheutunut naapuririitoja, joihin viranomainen pyrkii saaman ratkaisun lupaehdoilla. Tällaisiin tilanteisiin ympäristöluvan käyttö soveltuu huonosti, sillä vaikka toiminta luvitettaisiin, tulehtunut naapuririita voi jatkua ja toiminta aiheuttaa valituksia luvasta huolimatta. Tällöin NaapL lupaperusteen käyttö on raskas menettely, joka vie lisäksi turhaan viranomaisen resursseja, kun lupa ei tuo tilanteeseen ratkaisua.

Selvityksen johtopäätösosiossa suositellaan, että YSL 27.2, 3 §:n viittaus NaapL 17 §:ään olisi syytä poistaa lakien erilaisen soveltamisalan ja -käytännön aiheuttamien tulkintaongelmien vuoksi. Selvityksessä ehdotetaan kuitenkin ns. perälautasäännöksen säilyttämistä mutta muotoiltuna uudelleen siten, että YSL:n 27.2,3 §:n kohta tulisi muuttaa seuraavaan muotoon: ”toimintaan, josta saattaa aiheutua muuta ympäristön pilaantumista”.

Lupaperusteen säilyttämistä jossain muodossa puoltaa selvityksessä esiin nostetut tilanteet, joissa NaapL lupaperustetta on käytetty ensinnäkin varmuuden vuoksi toimintaan, joka sijoittuu laitosluettelon lupakynnyksen rajamaille ja toiseksi tilanteisiin, joissa toiminta on selkeästi ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa, mutta tyypiltään uutta tai harvinaista, joten sitä ei löydy laitosluettelosta. Tällaisia tilanteita varten on tärkeää säilyttää ns. kaatokohta, jolla ympäristön pilaantumista aiheuttava toiminta saadaan tarvittaessa luvitetuksi, vaikka sitä ei löytyisikään laitosluettelosta.

Lupaperusteen yhteyden katkaiseminen naapuruussuhdelakiin ja lupaperusteen uudelleen muotoilu voivat olla hyviä ratkaisuja, epävarmaa kuitenkin on, selkeyttäisikö esitetyn kaltainen uusi muotoilu tilannetta. Kuntakyselyn tulosten mukaan kyseinen vaihtoehto oli saanut neljänneksi eniten kannatusta. Riskinä tässä vaihtoehdossa nähtiin tulkinnanvaraisuuden jääminen tai jopa lisääntyminen muutoksen myötä. Uusi muotoilu tarvitsisikin tuekseen lain perusteluja ja ympäristöministeriön ohjeistusta. Ajan kanssa pykälän soveltamisesta muodostuisi oikeuskäytäntöä, mutta varsinkin aluksi uusi muotoilu voi herättää epäselvyyttä tulkinnan suhteen.

Muina täydentävinä keinoina esitetään muun muassa koulutuksen lisäämistä YSL:n180 §:n yksittäisen määräyksen soveltamisesta naapuruuskiistatapauksissa. Yleisestikin ohjeistuksen ja koulutuksen lisääminen sekä opasmateriaalien laatiminen lain soveltamisen tueksi on tärkeää. Kuntaliitto ei kannata selvityksessä esitettyä kaavamääräysehdotusta. Toiminnan aikaisten vaikutusten sääntely ei sovi pitkäjänteiseen useita asioita yhteensovittavaan kaavatyöhön.

Selvitys tukee tavoitetta vähentää ympäristönsuojeluun kuulumattomia naapuririitojen ratkomisia ympäristösuojeluviranomaisessa, mutta pelkkä naapuruussuhdelakikytköksen poistaminen ympäristönsuojelulaista ei poista tätä hallinnollista taakkaa merkittäviltä osin. Kuntaliitto kannattaakin selvityksessä esitettyjä muista jatkoselvitysehdotuksia, kuten kolmanteen sektoriin tukeutuvien sovittelukeinojen pilotointia.

Lisäksi huomattava on, että ympäristölainsäädännön nykysuuntaus, jossa ennakkovalvonnasta enenevästi luovutaan, on omiaan lisäämään riitatapausten ratkomista jälkivalvonnan keinoin. Tämä suuntaus vähentää suunnitelmallisen valvonnan vakiintumisen hyötyjä.

Ampumaratojen luvanvaraisuuden keventämismahdollisuuksista (Ympäristöministeriön raportteja 10/2017)

Raportissa tarkoituksena on ollut arvioida ampumaratojen ympäristöluvanvaraisuuden keventämismahdollisuuksia ja pohdittu erityisesti kysymystä siitä, voidaanko joidenkin ampumaratojen luvanvaraisuutta muuttaa laukausmäärän, sijaintipaikan tai ase­lajin mukaan.

Raportissa on esitetty erilaisia vaihtoehtoja lupamenettelyn keventämiseksi, kuten nykyjärjestelmän säilyttäminen erilaisin keinoin sujuvoitettuna, rekisteröintimenettelyn käyttöönotto, uuden ilmoitusmenettelyn käyttöönotto, BAT-raportin mukaisten ampumaratojen siirto kevyempään menettelyyn sekä ennakollisten hyväksymismenettelyjen piiristä poistaminen esimerkiksi laukausmäärän ja asetyypin perusteella.

Kuntaliitto toivoo mahdollisilta keventämistoimenpiteiltä selkeyttä ja esimerkiksi mahdollisen ilmoitusmenettelyn hyödyt suhteessa lupaan tulisi tarkkaan punnita. Ampumaradat ovat usein toimintoja, joihin liittyy paljon neuvotteluja ja neuvontaa ja normiasetus voi olla joustamaton.

Selvityksessä esitetään erilaisia sujuvoittamistoimia, jos luvanvaraisuus säilytetään ennallaan. Selvityksessä esitetään yhtenä vaihtoehtona, että nykyisen lupamenettelyn sujuvoittamiseksi ampumaratojen ympäristölupien käsittely voi­taisiin siirtää kunnilta maakunnallisille kuntien ympäristönsuojeluviranomaisista koostuvil­le toimialaryhmille, jotka erikoistuisivat ampumaratalupiin. Ampumaradat ovat kuitenkin yksi toimiala muiden joukossa ja tällöin herää kysymys, tulisiko kaikille toimialoille perustaa omat toimialaryhmänsä käsittelemään lupahakemuksia ja tulisiko viranomaisten erikoistua muihinkin aloihin ja millä resursseilla. Viranomaiset tarvitsevat asiantuntemusta mutta tarvittavan erikoisosaamisen tulisi kuitenkin olla lähtökohtaisesti luvan hakijalla tai tarvittaessa konsultilla.

Kuntaliitto haluaa korostaa yhteistyön tärkeyttä ja pitää hyvänä toimintatapana erilaisten toimialaryhmien perustamista tiedonvaihtamiseen. Selvityksen mukaan lupien käsittely ja niihin liittyvät resurssitarpeet ja kustannukset siirtyisivät kyseisessä sujuvoittamistoimenpiteessä maakunnille. Kuntaliitto pitää kuitenkin selkeämpänä vaihtoehtona, että toimivalta on kunnan viranomaisella ja mahdollinen yhteistyöryhmä toimii tiedon ja asiantuntemuksen vaihtamisen roolissa.

Ampumaratalain mukaisen luvan yhdistäminen ympäristölupaan voisi Kuntaliiton näkemyksen mukaan olla hyvä vaihtoehto lupamenettelyn sujuvoittamiseksi. Myöskin ampumaratojen ja kaavoituksen suhteen kehittäminen on tärkeää mutta kaavoituksella voidaan kuitenkin vaikuttaa vain uusien toimintojen sijoittumiseen. Olemassa oleviin vanhoihin ampumaratoihin ja niihin liittyviin toiminnan aikaisiin vaikutuksiin voidaan puuttua vain ympäristönsuojelulain menettelyillä.

Ampumarataselvityksessä viitataan NaapL perusteen käyttämiseen tilanteissa, joissa esiintyy kohtuutonta rasitusta. Jos ampumaradat poistetaan laitosluettelosta ja lisäksi poistetaan kokonaan NaapL-peruste ilman säännöksen uutta muotoilua, mikä on mahdollisten haitankärsijöiden keino puuttua esimerkiksi meluhaittoihin. Jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa tulisi keventämistoimenpiteitä ja lupajärjestelmää katsoa kokonaisuutena.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Alueet ja yhdyskunnat

Miira Riipinen

Ympäristöpäällikkö

Nelli Tikka

Lakimies

 

 

 

tags

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Muutoksia kuntien muutoksenhakuohjeisiin

Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.

Tutustu ohjeistukseen.

Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan

Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.

Tutustu Kuntaliiton ratkaisuihin!