Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle, Dnro 916/90/2014, 16.4.2014, Silja Siltala

Lausunto oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista

​Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Kuntaliiton lausuntoa oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista.

Työryhmä on selvityksensä pohjalta päätynyt esittämään, että Suomessa voisi olla syytä edetä autoilun verotuksessa kohti kilometriveron käyttöönottoa.

Työryhmä on selvityksessään todennut, että toimintaympäristön monien muutosten vuoksi on suositeltavaa liittää liikennepoliittisten tavoitteiden toteuttaminen osaksi autoilun verotuksen päämääriä. Työryhmä pitää tärkeänä, että ennen lopullista päätöstä kilometriveroon siirtymisestä tulisi olla täysi varmuus tarvittavan tekniikan toimivuudesta ja sen soveltumisesta verokäyttöön, kustannuksista ja yksityisyyden suojan varmistumisesta. Sen vuoksi työryhmä ehdottaa, että asiassa edettäisiin kokeilujen kautta. Lisäksi työryhmä korostaa, että kilometriveron aikainen käyttöönotto olisi omiaan luomaan suomalaiselle teollisuudelle liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja.

Työryhmän selvitys ja siihen liittyvät erilliset taustaraportit osoittavat, että maksujärjestelmään, sen toimintamahdollisuuksiin ja vaikutuksiin on paneuduttu varsin perusteellisesti. Koska järjestelmän tarpeet ja lopulliset vaikutukset ovat pääosiltaan kiinni siitä, kuinka voimakkaasti liikennepoliittisten tavoitteiden toteuttamista pyritään poliittisessa päätöksenteossa ohjaamaan liikenteen hinnoittelulla, on työryhmä aivan oikein pitäytynyt järjestelmän käyttömahdollisuuksien tarkistamisessa ja erilaisten vaikutusten kuvaamisessa.

Monet kansainväliset tutkimukset ja kotimaisetkin selvitykset ovat osoittaneet, että liikenteen hinnoittelu on varsin hyvin vaikuttava väline liikennepoliittisten tavoitteiden aikaansaamiseksi. Tietulleista, tiemaksuista ja ruuhkamaksuista on monia toimivia kansainvälisiä esimerkkejä.  Kilometriveroa nyt esitetyssä laajuudessa ei ole vielä käytössä, mutta kuten työryhmä toteaa, Yhdysvalloissa ja Euroopassakin on lisääntynyt kiinnostus kilometripohjaisten maksujen käyttöön. Mikäli Suomi aikoo olla mukana kehityksessä, on työryhmän esitys kokeilujen kautta etenemisestä paikallaan.

Kuntaliiton linjauksia

Kuntaliiton hallitus linjasi liikenteen rahoitukseen liittyviä kysymyksiä päättäessään Yhdyskuntien kehittämisen linjauksista marraskuussa 2012. Tuolloin kiinnitettiin huomiota siihen, että kaikki liikenteen verotulot kertyvät valtiolle.

Kunnat kuitenkin vastaavat kadunpitäjinä jo suuremmasta osasta tieliikenteen menoista, kun asemakaavoitettujen alueiden määrä ja sen kautta myös rakennettavien ja yläpidettävien katualueiden määrä on kasvanut. Lisäksi valtion liikennemäärärahojen niukkuus on aiheuttanut tilanteen, jossa valtio ei ole kyennyt vastaamaan yhdyskuntien ja liikennepalvelujen kehittymistarpeisiin. Valtion rahoitusvastuita on siirtynyt kunnille niin liikenneväylien kuin joukkoliikennepalvelujenkin toteuttamisessa. Tämä on heikentänyt työnjaon selkeyttä ja lisännyt tarvetta uusien rahoitusmallien kuten tiemaksujen selvittämiseen.

Tuolloin myös ajateltiin, että jos yhtenäisen liikenneverotuksen lisäksi otettaisiin käyttöön tiemaksu- tai ruuhkamaksutyyppisiä järjestelmiä, joita kerättäisiin alueellisesti, tulisi niiden tuotto kohdentaa kyseisen alueen liikennejärjestelmään.

Hallitus hyväksyikin mm. seuraavat liikenteen vero- ja maksujärjestelmään liittyvät linjaukset:

Tiemaksujärjestelmän käyttöönottomahdollisuuksia on tarpeen kehittää. Jos sen käyttöönottoon tulevaisuudessa päädytään, tulee järjestelmän keruualueiden tuotot kohdentaa ao. kuntien ja alueiden liikennejärjestelmäkokonaisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen.

Jos valtion ja kuntien välistä työnjakoa on tarve periaatteellisesti muuttaa, tarvitaan muutoksia myös lainsäädäntöön, rahoitukseen ja liikenneverotuksen kohdentamiseen. Jos kunnille osoitetaan lisävastuita, tulee ne korvata kunnille täysimääräisesti.

Lisäksi Kuntaliiton hallitus on hyväksynyt 6.2.2014 seuraavan esityksen käsitellessään Kuntatalouden sopeutusohjelmaa 2014–2018:

Kuntien liikenteen vastuista, kustannuksista sekä liikenneverojen kohdentumisesta osittain kunnille käynnistetään selvitys.

Linjausten pohjalta voidaan todeta, että jos kilometriveroon pohjautuvaa järjestelmää lähdetään kehittämään edelleen, myös siitä kerättävän rahoituksen käyttöä tulee tarkastella koko liikennejärjestelmän näkökulmasta, myös kuntien kadunpidon velvoitteet huomioon ottaen.   Jos jollakin alueella kerätään liikennepoliittisista syistä korkeampia maksuja, tulee niitä kohdentaa keruualueen liikennejärjestelmään. 

Näkökulmia lausuntopyynnön kysymyksiin

1) Tulisiko verotukseen liittää myös liikennepoliittisia tavoitteita? Miten tämä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista tehdä?

Liikenteen hinnoittelun keinoilla voidaan tutkimusten mukaan vaikuttaa haluttujen liikennepoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen. Näin ollen myös verotukseen liitetyt hinnoitteluelementit vaikuttavat näin, kuten myös Suomen autoveron päästöporrastus on osoittanut. Kilometriverojärjestelmä antaa mahdollisuudet erilaisten hinnoittelukeinojen käyttöön ja antanee hyvät mahdollisuudet myös vaikuttavuuden seurantaan.

2) Mitkä olisivat mielestänne parhaita keinoja varmistaa liikenneverkon kapasiteetin tehokas käyttö sekä liikenteen turvallisuus ja ympäristötavoitteiden toteutuminen?

Tie- tai ruuhkamaksut ovat kansainvälisten esimerkkien mukaan osoittautuneet erittäin hyviksi keinoiksi hallita liikenneverkon kapasiteettia ja ovat myös lisänneet turvallisuus- ja ympäristötavoitteiden toteutumista. Myös pysäköintipolitiikalla ja liikenteen ohjauksella voidaan tietyssä määrin vaikuttaa kapasiteetin käyttöön. Liikenneturvallisuus- ja ympäristötavoitteisiin voidaan vaikuttaa myös alentamalla ajonopeuksia, tehostamalla joukkoliikennepalveluja ja nopeuttamalla autokannan uudistumista.

3) Tulisiko mielestänne autoilun verotuksen olla alueellisesti erilaista eri puolilla Suomessa, esimerkiksi alhaisempaa maaseudulla kuin kaupunkiseuduilla. Jos olette tätä mieltä, mitä tekijöitä tulisi ottaa huomioon määritettäessä alueellisesti erilaisia autoilun verotusta?

Lähtökohta verotukselle on neutraalisuus ja yhtenevin periaattein toteutettavuus kaikille. Mikäli alue-, sosiaali- tai liikennepoliittisesti halutaan jotakin aluetta tukea tai verottaa enemmän, tulee sen olla avointa ja perusteltua. Erilaiselle verotukselle tulee olla perustellut tavoitteet ja niiden toteutumista on seurattava. Tulee myös välttää mahdollisia päällekkäisiä tukimuotoja.

Liikennepoliittisin syin voisi olla tarpeen kaupunkiseuduilla toteuttaa kilometriveron yhteydessä perusmaksua korkeampi ”sujuvuusmaksu” (ent. ruuhkamaksu). Tällöin sen tuotto tulisi kohdentaa keruualueen liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen. 

4) Kuinka digitalisoitumiskehitys tulee mielestänne näkymään ja vaikuttamaan liikennesektorilla tulevaisuudessa?

Digitalisoituminen tulee kehittymään nopealla vauhdilla ja vaikuttaa liikkumiseen monella tavalla. Erilaiset digitaaliset palvelut ovat osin jo nyt arkipäivää ja lisääntyvät sekä ajoneuvoissa että liikenteen ohjauksen järjestelmissä. Tärkeää on huolehtia eri järjestelmien yhteen sopivuudesta ja sen varmistamisesta, että asiakas tulee toimeen mahdollisimman vähillä laitteilla ja palvelusopimuksilla. EETS- palvelujärjestelmä on esimerkki tähän pyrkimisestä.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Leena Karessuo
johtaja
alueet ja yhdyskunnat

Silja Siltala
liikenneinsinööri

tags