Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle 25.8.2014, Dnro 2738/90/2014, Soile Paahtama

Lausunto opiskeluterveydenhuollon kehittämistyöryhmän toimenpide-ehdotuksista

​Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa opiskeluterveydenhuollon kehittämistyöryhmän raportin toimenpide-ehdotuksista (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:10 Korjattu).

Raportissa annetaan toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät opiskeluterveydenhuoltoon oikeutettujen opiskelijoiden lainsäädännön selkiyttämiseen, terveystarkastusten ja niissä käytettävien lomakkeiden kehittämiseen, toisen asteen opiskeluterveydenhuollon määräaikaisten terveystarkastusten määrään, opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidon järjestämiseksi ensisijaisesti kokonaisuutena, jolloin erityisen tuen tarve voidaan tunnistaa ja antaa sitä tarvittaessa. Työryhmä ehdottaa, että erityisiä kehittämiskohteita ovat päihde- ja mielenterveyspalvelujen, suun terveydenhuollon ja seksuaali- ja lisääntymisterveydenpalvelujen toteuttaminen koordinoidusti opiskeluterveydenhuollossa. Toimenpide-ehdotuksia annetaan opiskeluterveydenhuollon sisällön ja mm. terveystarkastuksissa ja mielenterveys- ja päihdetyössä käytettävien työtapojen kehittämisestä. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden tukemiseksi työryhmä esittää erillisiä toimenpiteitä. Työryhmän ehdotusten mukaan myös opiskelijoiden sähköistä asiointia tulee kehittää.

Aikuisopiskelijoiden osalta työryhmä ehdottaa terveyskyselyn ja sen perusteella tarvittaessa tehtävän terveystarkastuksen tekemistä silloin, kun opiskelija opiskelee yli kuusi kuukautta, erityisen tuen tarpeen tunnistamista ja tukemista kaikkien opiskelijoiden osalta sekä yhteistyön lisäämistä muiden toimijoiden kanssa.

Opiskeluterveydenhuollon tilastoinnin ja tietolähteiden kehittämiseksi työryhmä ehdottaa järjestelmällistä tiedon koontia ja sen hyödyntämistä. Toiminnan seurantaan esitetään tiedonkeruun kehittämistä ja AvoHilmon systemaattista kehittämistä ja käyttöä. Työryhmän mukaan opiskeluterveydenhuollossa tarvitaan erityisesti omavalvontaa.

Opiskeluterveydenhuollon kustannusten osalta työryhmä toteaa, että nykyisen tiedonkeruun puitteissa opiskeluterveydenhuollon osuuden erittely kuntien perusterveydenhuollon talous- ja toimintatilastoista on vaikeaa ja saatavilla oleva tieto on puutteellista. Kustannustietojen saatavuuden ja käytettävyyden kehittämistä esitetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtäväksi.

Työryhmä toteaa opiskeluterveydenhuollon osalta resurssit riittämättömiksi ja esittää niiden tarkistamista niin, että lainmukainen opiskeluterveydenhuolto on toteutettavissa kunnissa.

Toimenpide-ehdotukset kohdistuvat opiskeluterveydenhuollosta järjestämisvastuussa oleville kunnille, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa ja lainsäädännön osalta sosiaali- ja terveysministeriölle.

Suomen Kuntaliitto esittää lausuntonaan seuraavaa:

Yleistä

Työryhmän raportissa on kuvattu opiskeluterveydenhuollon nykytilaa ja opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntöä. Työryhmässä on käyty terveydenhuoltolain mukaisista toisen asteen opiskelijoiden määräaikaisista terveystarkastuksista keskustelu, jonka perustella on päädytty enemmistön kannattamaan ehdotukseen määräaikaisen lääkärintarkastuksen muuttamiseksi tarpeenmukaiseksi. Työryhmän huoli oli siitä, miten niukat resurssit kohdennetaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja miten ne voidaan turvata erityisesti toisen asteen opiskeluterveydenhuoltoon.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että työryhmässä on perusteellisen keskustelun ja selvittelyjen jälkeen päädytty ehdottamaan muutoksia opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuskäytäntöihin niin, että niukat resurssit kohdennetaan tarkoituksenmukaisella tavalla erityisesti toisen asteen opiskeluterveydenhuoltoon.

Kuntaliitto huomauttaa, että niukat voimavarat tulee kohdentaa vaikuttaviin  hoito- ja toimintakäytäntöihin ja että ehdotetun terveystarkastuskäytännön muutoksen myötä myös opiskeluterveydenhuollossa on mahdollisuus lisätä hoitajien ja lääkäreiden välistä työnjakoa.

Oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta

Toimenpide-ehdotuksessa 1 esitetään, että THL:n kehittämistyön alla olevat oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastukset ulotetaan koskemaan myös opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä. Toimenpide-ehdotuksen mukaan tarkastusten tulosten tulee toimia pohjana korkeakoulujen hyvinvointisuunnitelman ja toisen asteen opiskeluhuoltosuunnitelman tekemiselle.

Kuntaliitto huomauttaa, että valtion rakennepoliittisen ohjelman linjauksia tulee noudattaa. Ohjelman mukaisesti kuntien suunnitteluvelvoitteita vähennetään. Rakennepoliittisen ohjelman tarkasteluun otetaan kaikki toiminnot, joihin liittyy palvelun/toiminnan järjestämisen suunnitelman laatimisen velvoite.

Toimenpide-ehdotuksessa 1 esitetään edelleen, että ooimenpide-ehdotuksessa 1 esitetään edelleen, että opiskeluhuollon tulee seurata systemaattisesti suunnitelman toteutumista tarkastusten välillä. Työryhmä ehdottaa myös, että oppilaitokset velvoitetaan perustamaan moniammatilliset hyvinvointityöryhmät käsittelemään opiskeluympäristön ja -yhteisön hyvinvointia.

Kuntaliitto toteaa, että kunnille ei tule esittää uusia velvoitteita ja tehtäviä (rakennepoliittinen ohjelma). Erilaisten moniammatillisten tai -alaisten ryhmien perustaminen ja niiden tarve tulisi arvioida kokonaisuutena osana kunnan hyvinvointisuunnittelua, eikä ryhmien perustamista tulisi määritellä erillisinä lainsäädännössä asetettuina velvoitteina.

Opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen

Toimenpide-ehdotuksen 1 mukaan opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan ja lääkärin tehtävät määritellään. THL kehittää valtakunnallisen toimintamallin ja kirjallisen ohjeistuksen terveydenhoitajan ja lääkärin tarpeenmukaisiin terveystarkastuksiin. Mallin kehittämisen edellytyksenä on niiden niveltyminen sähköiseen potilaskertomusjärjestelmään. Keskeisiä käytännön työkaluja tulevat olemaan eri koulutusasteiden opiskelijoille kehitetyt terveyskyselylomakkeet ja terveystarkastuksen esitietolomakkeet.

Kuntaliitto kannattaa yhtenäisen toimintamallin ja ohjeistuksen kehittämistä sekä eri koulutusasteille kehitettäviä lomakkeita.

Työryhmä ehdottaa, että Hepatiitti B -rokote annetaan osana kansallista rokotusohjelmaa opiskelijoille, jotka valmistuttuaan tulevat työskentelemään potilas- tai laboratoriotyössä, johon liittyy riski hepatiitti B-viruksen tartuntaan.

Kuntaliitto kannattaa tämän toimenpide-ehdotuksen toteuttamista osana kansallista rokotusohjelmaa, mikäli työryhmän ehdotus lääkärintarkastusten muuttamisesta tarpeenmukaisiksi toteutuu. Ulkomaalaisten opiskelijoiden rokottamiskustannukset (muun muassa hoitajan työaika) tulee kattaa opiskelijan omalla kustannuksella tai vakuutuksen kautta.

Työryhmän muistiossa sivulla 30 mainitaan, että sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan myös ohjetta korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maista Suomeen yli 3 kuukaudeksi saapuvien henkilöiden tuberkuloosiseulonnasta. STM on antanut tämän ohjeen kesällä 2014 (Julkaisuja 2014:8). Julkaisussa todetaan, että muiden maahanmuuttajaryhmien kuin pakolaisten ja turvapaikanha­kijoiden infektioiden seulonnan järjestämiselle ei ole säädösvelvoitetta.

Kuntaliitto viittaa tältä osin 8.8.2014 antamaansa lausuntoon tartuntatautilaista, jossa se on todennut seuraavaa:

Kuntaliitto katsoo, että korkean riskin maista tulevien opiskelijoiden terveystarkastukset voidaan turvata varmistamalla, että nykyistä ulkomaalaislakia noudatetaan. Opiskeluoikeuden ehtona, jota oppilaitos valvoo, tulee olla, että opiskelijalla on aina lukuvuoden alkaessa voimassa ulkomaalaislain edellyttämä vakuutus ja että riskimaiden opiskelijoille heidän omalla kustannuksellaan tai vakuutuksen kustantamana toteutetaan Suomessa tuberkuloositarkastus ennen opiskelun aloittamista.  Vastaavastihan suomalaiselta opiskelijalta edellytetään voimassa olevia rokotuksia, tuberkuloositarkastusta ja asianmukaista vakuutusturvaa hänen hakeutuessaan ulkomaille opiskelemaan ja kotimaassakin opiskelijalta edellytetään vuosittaisen terveydenhuoltomaksun suorittamista lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä. 

Ulkomaalaisten riskimaista tulevien opiskelijoiden osalta Kuntaliitto katsoo, että sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä opetusministeriön ja sisäministeriön kanssa voi varmistaa, että opiskelijoiden tuberkuloositarkastukset hoidetaan voimassaolevan lainsäädännön puitteissa ilman kunnille aiheutuvia lisäkustannuksia.

Toisen asteen opiskeluterveydenhuollon määräaikaiset terveystarkastukset

Toisen asteen määräaikaiset lääkärintarkastukset muutetaan tarpeen mukaan tehtäviksi. Toisen asteen opiskelijoille toteutetaan ensimmäisenä opiskeluvuonna terveydenhoitajan tarkastus ja terveydenhoitajan tarkastuksen perusteella tarvittaessa lääkärintarkastus.

Kuntaliitto kannattaa toisen asteen määräaikaisten lääkärintarkastusten muuttamista tarpeen mukaan tehtäviksi.

Terveyden ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille

Terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestämisen osalta yhtenä ehdotuksena on, että nuoret opiskelijat pääsevät seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelman mukaisesti opiskeluterveydenhuollon raskaudenehkäisypalvelujen piiriin viikon sisällä yhteydenotosta.

Kuntaliitto korostaa, että mikäli työryhmän ehdotus lääkärintarkastusten muuttamisesta tarpeenmukaisiksi toteutuu, niin silloin on mahdollista suunnata vapautuvia lääkärin voimavaroja muuhun terveyden- ja sairaanhoitoon esim. raskaudenehkäisypalveluihin. Mikäli määräaikaisia lääkärintarkastuksia ei muuteta tarpeenmukaisiksi, Kuntaliitto ei voi hyväksyä edellä esitettyä seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman mukaista viikon määräaikaa raskaudenehkäisypalveluihin pääsyssä. 

Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen tarjoaminen

Toimenpide-ehdotuksessa 2 esitetään, että ”Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän johto vastaavat siitä, että oppimiskyvyn heikentyessä tai koulutuksen keskeytymisen uhatessa opiskelija ohjataan aina opiskeluhuollon ja korkea-asteella opiskeluterveydenhuollon palvelujen piiriin”

Kuntaliitto toteaa, että oppilas- ja opiskelijahuollon piiriin hakeutumisesta sekä oppilaitoksen henkilökunnan velvollisuudesta palveluihin ohjaamisessa säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Opiskeluhuollon palvelujen käyttäminen on kuitenkin opiskelijan (ja vanhempien) asia. Näillä perusteilla Kuntaliitto katsoo, että vastuun määrittäminen ehdotuksessa esitetyllä tavalla ei ole tarpeen.

Ammattiin opiskelevien opiskeluterveydenhuollon erityiset haasteet

Työryhmä ehdottaa, että kunnissa varmistetaan toisen asteen opiskeluterveydenhuollon riittävä resursointi.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että työryhmä kiinnittää erityisesti huomiota ammattiin opiskelevien opiskeluterveydenhuollon erityisiin haasteisiin. Kuntaliitto korostaa, että mikäli työryhmän ehdotus lääkärintarkastusten muuttamisesta tarpeenmukaisiksi toteutuu, niin silloin on mahdollista suunnata voimavaroja erityisesti ammattiin opiskelevien nuorten muuhun opiskeluterveydenhuoltoon.

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehittäminen

Toimenpide-ehdotuksessa 9 esitetään, että Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) 24 §:ää muutetaan.

Kuntaliitto katsoo, että muun muassa terveydenhuoltolain soveltamisala ja perustelut huomioon ottaen terveydenhuoltolain 17 §:n kirjauksella ”kotipaikasta huolimatta” ei ole tarkoitettu laajentaa maksutonta opiskeluterveydenhuoltoa muista maista tuleville ulkomaalaisille opiskelijoille.

Esitettävä muutos asiakasmaksuasetukseen ei poista tulkintaongelmaa siitä, kuuluvatko ulkomaalaiset opiskelijat ylipäätään opiskeluterveydenhuollon piiriin. Kunnille ei voida asettaa uusia tehtäviä muuten kuin lain nojalla. Tämän vuoksi Kuntaliitto vastustaa esitettyä muutosta. Mikäli kunnan järjestämisvastuuta halutaan laajentaa uusiin henkilöryhmiin, tulisi terveydenhuoltolain soveltamisalasäännöstä tarkentaa tältä osin.

Sora-säädösten ja määräysten (opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja) toimeenpano terveydenhuollossa

Toimenpide-ehdotuksessa 2 esitetään, että Nuorisolain (72/2006) 7 c §:n 2 momenttiin lisätään uusi 4 kohta Koulutuksen järjestäjän ja korkeakoulun on luovutettava tiedot alle 25-vuotiaasta nuoresta, jonka opiskeluoikeus peruutetaan.

Lisäksi ehdotetaan pohdittavaksi, että koulutuksen järjestäjällä/korkeakoululla olisi velvollisuus ohjata henkilö kuntoutustarpeen arvioon, mikäli opiskelijan opiskeluoikeus on peruutettu tai henkilön opiskeluoikeutta ei ole palautettu.

Kuntaliitto toteaa, että toimenpide-ehdotus 2 vaikuttaa päällekkäiseltä toimenpide-ehdotuksessa 1 esitetyn tietojen luovutusvelvollisuutta etsivälle nuorisotyölle koskevan kohdan kanssa. Etsivän nuorisotyön tavoitteena on auttaa nuorta tarvitsemiensa palvelujen pariin. Jollekin opiskelijaryhmälle säädetty kohdennettu velvoite synnyttää pirstaleista järjestelmää, joka on epätarkoituksenmukaista.

Toimenpide-ehdotuksessa 3 esitetään, että lainsäädäntöä ja ohjeistusta tulisi selventää niin, että päihteiden ongelmakäyttäjän hoitoon ohjaus olisi velvoittava kaikilla koulutusasteilla. Esitetään, että opetus- ja kulttuuriministeriö muuttaisi lainsäädäntöä opiskelijan päihteiden ongelmakäyttäjän hoitoon ohjauksen osalta.

Kuntaliitto toteaa, että kunnille ei tule esittää uusia velvoitteita ja tehtäviä (rakennepoliittinen ohjelma). Mikäli uusia tehtäviä asetetaan, tulee niiden kustannukset kompensoida täysimääräisesti.

Opiskeluterveydenhuollon kustannukset ja resurssit

Työryhmä ehdottaa, että opiskeluterveydenhuollon sisällön ja toimintatapojen kehittämiseksi tulisi kunnissa huomioida myös siihen tarvittavat riittävät henkilöstöresurssit. Erityisen tärkeää ja kiireellistä olisi riittävä resursointi ammatillisen koulutuksen opiskeluterveydenhuoltoon.

Kuntaliitto toteaa, että valtion rakennepoliittisen ohjelman mukaan vuoteen 2017 mennessä kuntataloutta tasapainotetaan 2 miljardilla eurolla. Tämän lisäksi kuntien valtionosuuksia on leikattu useiden vuosien ajan ja kehysriihessä valtionosuuksia näytetään edelleen leikattavan. Leikkauksista johtuen kunnilla ei ole mahdollisuutta lisätä henkilöstöresursseja opiskeluterveydenhuoltoon.

Näistä syistä on välttämätöntä kohdentaa nykyisiä opiskeluterveydenhuollon resursseja. Mikäli työryhmän ehdotus lääkärintarkastusten muuttamisesta tarpeenmukaisiksi toteutuu, niin silloin ”niukat resurssit voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisella tavalla ja erityisesti toisen asteen opiskeluterveydenhuoltoon” kuten työryhmän raportin allekirjoitusosuudessa todetaan.

Muut asiat

STM on lähettänyt lausuntopyynnön työryhmän toimenpide-ehdotuksista Helsingin, Vantaan, Turun, Tampereen, Oulun, Vaasan, Rovaniemen, Jyväskylän, Lappeenrannan ja Mikkelin terveyskeskuksille.

Espoon kaupungin lausunto Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen - työryhmän raportin (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:10 Korjattu) kohtaan Toisen asteen opiskeluterveydenhuollon määräaikaiset terveystarkastukset, sivu 13.

Espoon kaupunki on samaa mieltä muiden suurten kaupunkien kanssa siitä, että toisen asteen määräaikaiset lääkärintarkastukset voidaan muuttaa tarpeen mukaan tehtäviksi. Kuten raportissa todetaan, lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. Lääkärintarkastus tulee järjestää myös aina yksilöllisen tarpeen mukaan.

Lääkärin tekemät kutsuntojen ennakkoterveystarkastukset ovat olleet käytäntö Espoossa ja niiden jatkamista pidetään edelleen tärkeänä. Lisäksi pidetään hyvänä kunnissa jo kehitettyjen toimintamallien selvittämistä ja arvioimista.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tarja Myllärinen
johtaja, sosiaali- ja terveys 

Soile Paahtama
erityisasiantuntija, tiimin esimies

tags
Soile Paahtama

Etunimi
Soile
Sukunimi
Paahtama
erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2620
Kännykkä
+358 50 511 0957
Vastuualueet
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
  • Arkeen voimaa -projekti
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen