Ulkoasiainministeriö, Dnro 289/90/2014, 25.2.2014, Pirjo Poikonen

Lausunto ratifiointityöryhmän mietinnöstä koskien YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnaisesta pöytäkirjasta

​Ulkoministeriö pyytää lausuntoa vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä.

Suomi on allekirjoittanut yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan 30. maaliskuuta 2007. Yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja ovat tulleet kansainvälisesti voimaan 3. toukokuuta 2008.

Ulkoministeriö asetti 6. toukokuuta 2011 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja valmistella yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan edellyttämät ratifiointitoimenpiteet. Työryhmä luovutti hallituksen esityksen muotoon kirjoitetun mietintönsä ulkoasiainministeriölle 17. tammikuuta 2014.

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Yleissopimus edellyttää sopimuspuolten tekevän asianmukaiset lainsäädännölliset toimet siinä tunnustettujen oikeuksien täytäntöön panemiseksi.

Suomen Kuntaliitto esittää lausuntonaan seuraavia huomioita:

Yleistä

On tärkeää, että Suomi ratifioi YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnaisen pöytäkirjan. Ratifiointi on Suomen vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO 2010–2015) ja Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelman tavoitteiden sekä Euroopan vammaisstrategian 2010–2020 mukaista.

Pääosa sopimuksesta ja sopimuksen valinnaisesta pöytäkirjasta ei edellytä lainsäädäntömuutoksia. Ratifiointi kuitenkin edellyttää kansallisia lainsäädäntötoimia artiklojen 5 (yhdenvertainen kohtelu) ja 14 (vapaus ja turvallisuus) osalta. Yhdenvertaisuussäännöksiä uudistetaan parhaillaan, tavoitteena vahvistaa yhdenvertaisuuden suojaa ja selkeyttää nykyistä yhden-vertaisuuslainsäädäntöä.  Suomen Kuntaliitto on antanut lausuntonsa lakiluonnoksesta oikeusministeriölle 24.5.2013 drno 1523/90/2013. Lakiehdotus on suunniteltu annettavaksi eduskunnalle kevätkaudella 2014. Vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta koskevia rajoituksia käsitellään osana  sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta koskevaa kokonaisuudistusta. Työryhmän toimikausi päättyy 28.2.2014. Alustavan ehdotuksen mukaan potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden hoito ja huolenpito perustuisi vapaaehtoisuuteen, mutta heihin voitaisiin kohdistaa erikseen säädetyissä tilanteissa tiettyjä perusoikeuksia rajoittavia toimenpiteitä silloin, kun muita keinoja ei ole käytettävissä välttämättömän hoidon tai huolenpidon turvaamiseksi.

Ratifiointityöryhmän mietinnössä ehdotetaan yleissopimuksen 33 artiklan mukaisiksi yhteystahoiksi ulkoasiainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. 33 artiklan mukaisen koordinaatiomekanismin mukainen koordinaatiotehtävä osoitettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavalle koordinaatioelimelle. Artiklan 33 toimeenpanoa on työryhmässä mietitty pitkään. Nyt esitetty tehtävänjako vaikuttaa Suomen Kuntaliiton mielestä järkevältä ja selkeältä.

Artikla 27 käsittelee työtä ja työllistymistä. Artiklan g-kohdan mukaan tarkoituksena on työllistää vammaisia henkilöitä julkisella sektorilla. Suomen Kuntaliitto katsoo, ettei artiklan toimeenpanon tule johtaa siihen, että kuntatyönantajille syntyy uusia velvoitteita. Artiklan h-kohta edistää vammaisten henkilöiden työllisyyttä yksityisellä sektorilla asianmukaisilla menettelytavoilla ja toimilla, joihin voi sisältyä tasa-arvoistavia toimintaohjelmia, kannustimia ja muita toimia. Näyttää siltä, että yksityissektorin osalta velvoite on kirjattu lievemmin. Suomen Kuntaliiton näkemyksen mukaan tällaiseen kahtiajakoon ei ole perusteita. Artiklan perusteluissa esitetään lainsäädännössä toteutettavaa positiivisen erityiskohtelun käsitettä, jollaisena voitaisiin pitää mm. vammaisille henkilöille määriteltyjä kiintiöitä. Suomen Kuntaliitto vierastaa ajatusta kiintiöiden määrittelemisestä työllistymisessä.

Yleissopimuksen ratifioinnin taloudellisista vaikutuksista mietinnössä todetaan, että niitä aiheutuu pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Eniten taloudellisia vaikutuksia mietinnön mukaan aiheutuu 33 artiklan mukaisen rakenteen ylläpitämisestä. Yleissopimuksen edellyttämistä kohtuullisten mukautusten järjestämisestä todetaan, että niistä syntyy taloudellisia vaikutuksia sekä yrityksille että valtion viranomaisille. Mietinnöstä puuttuu kokonaan taloudellisten vaikutusten arviointi kuntatalouden näkökulmasta. Suomen Kuntaliiton näkemyksen mukaan ratifioinnin taloudelliset vaikutukset kuntien resurssien tarpeeseen tulee arvioida.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tarja Myllärinen
johtaja, sosiaali- ja terveys

Sami Uotinen
johtava lakimies
sosiaali- ja terveystiimin esimies

tags