Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle 16.5.2014, dnro 1450/90/2014, Jonna Törnroos

Lausunto tilaajavastuulain uudistusta valmistelevan työryhmän mietinnöstä

​Yleistä

Tilaajavastuulain toimivuutta ja muutostarpeita selvittävän työryhmän mietinnössä ehdotetaan muutoksia tilaajavastuulakiin sekä lähetetyistä työntekijöistä annettuun lakiin tavoitteena nykyistä tehokkaampi talousrikollisuuden ja harmaan talouden ehkäiseminen ja torjunta. Uudistus liittyy hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tilaajavastuun uudistustyön ensi vaiheeseen.

 

Tilaajavastuun uudistamistyö on tarkoitus vielä jatkaa kahdessa vaiheessa. TIVA-työryhmän ehdottamien harmaan talouden vastatoimien riittävyyttä ja vaikuttavuutta kokonaisuuden vielä puuttuessa on tämän vuoksi tällä hetkellä vaikea arvioida.

 

Tilaajavastuulain soveltamisalan rajaus

 

Työryhmä ehdottaa, että tilaajavastuulakia ei sovellettaisi jatkossa alihankintasopimuksiin joiden vastikkeen arvo jää alle 9 000 euron. Kuntaliitto kannattaa arvon nostamista. Ottaen huomioon, että työryhmän esityksessä myös laajennetaan tilaajan selvitysvelvollisuutta ja näin ollen julkisyhteisöjen hallinnollinen taakka tilaajina lisääntyy, voi kysyä onko arvo vieläkin liian alhainen suhteessa saavutettavaan verohyötyyn. Tämän lisäksi tulisi ehdotetut korotukset laiminlyöntimaksuihin olla suhteessa tilaajavastuulain soveltamispiiriin kuuluvien sopimusten vähimmäisarvoon.

 

Verotusta koskevien tietojen selvittäminen

 

Ehdotetulla muutoksella on liittymäpinta hallituksen esittämään uuteen julkiseen verovelkarekisteriin. Verovelkarekisteristä ilmenevät tiedot tulevat myös mitä todennäköisimmin liittymään oleellisesti hankintalain poissulkemisperusteiden täyttymisen arvioinnissa. Nykymuotoinen pykäläehdotus on vaikeaselkoinen. Esimerkiksi pykälää koskevissa perusteluissa olisi hyvä selvästi tuoda esille mitä tietoja verovelkarekisteristä saa ja mitä kautta/millaisella todistuksella verovelan määrästä saa tarkempaa tietoa. Verovelkarekisteristä näkee ainoastaan sen, onko velkaa yli 5000 euroa vai eikö ole. Jos verovelasta on maksusuunnitelma, merkintää rekisteriin ei tehdä.

 
Julkisia hankintaviranomaisia kiinnostaisi enemmän tieto tarkasta verovelan 
määrästä ja mahdollisesta maksusuunnitelmasta, jotta on mahdollista arvioida 
hankintalain poissulkemisperusteen täyttymistä.

 
Selvitysvelvollisuuden laajentaminen koskemaan sopimuskumppanin työterveyshuollon järjestämistä

 

Työmarkkinajärjestöjen välisessä työurasopimuksessa on sovittu, että tilaajavastuulakiin kirjataan periaate siitä, että yritykset edellyttävät alihankkijoiltaan työterveyshuollon asianmukaista hoitamista. TIVA -työryhmä ehdottaa, että selvitettäviin tietoihin lisätään tieto työterveyshuollon järjestämisestä ja että selvitykseksi riittäisi sopimuskumppanin itse laatima kirjallinen selvitys. Tieto tulee selvittää vastaavalla tavalla kuin tällä hetkellä selvitetään tieto sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Kuntaliitto pitää selvitystapaa ja selvityksen sisällön kattavuutta riittävänä. Huonona puolena voi pitää, että tilaajan hallinnollinen taakkaa uuden selvitysvelvoitteen myötä jonkun verran lisääntyy. Tämä varsinkin, kun selvitysvelvollisuutta laajennetaan koskemaan tietoja, joita ei ole haettavissa tilaajan omasta toimesta sähköistä kanavaa käyttäen.

 

Laiminlyöntimaksun ja korotetun laiminlyöntimaksun määrä

 

Laiminlyöntimaksun vähimmäismäärää ehdotetaan nostettavaksi 2000 euroon ja enimmäismäärää 20 000 euroon. Korotetun laiminlyöntimaksun suuruutta ehdotetaan nostettavaksi 20 000 euroon ja enintään 65 000 euroon.

 

Valmistelussa on arvioitu, tulisiko laiminlyöntimaksun suuruuden perustua euromääräisiin vähimmäis- ja enimmäismääriin vai tulisiko maksun määräytyä sopimuksen arvon perusteella. Molemmissa malleissa on sekä hyvät että huonot puolensa. Etenkin arvoltaan suurissa sopimuksessa laiminlyöntimaksun sitomisella sopimuksen arvoon voitaisiin saavuttaa paremmat preventiiviset vaikutukset. Euromääräiset laiminlyöntimaksut taas voivat etenkin pienten tilaajayhteisöjen ja arvoltaan pienempien alihankintasopimusten kohdalla olla ankaria.

 

Laiminlyöntimaksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon selvitysvelvollisuuden rikkomisen aste, laatu ja laajuus sekä tilaajan ja tämän sopimuspuolen välisen sopimuksen arvo. Laiminlyöntimaksua alentavana tekijänä otetaan huomioon tilaajan pyrkimys estää tai poistaa laiminlyönnin vaikutukset ja sitä korottavana tekijänä tilaajan laiminlyönnin toistuvuus, suunnitelmallisuus ja muut olosuhteet. Kuntaliitto pitää tärkeänä että soveltamiskäytäntö on joustava ja että laiminlyöntimaksun määrälle on laaja asteikko.

 

Korotetun laiminlyöntimaksun laajennettu soveltamisala

 

Korotetun laiminlyöntimaksun soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan jatkossa rakentamistoiminnan ohella kaikkia muitakin tilaajavastuulain soveltamisalaan kuuluvia sopimuksia. Kyse on ankarasta seuraamuksesta varsinkin kun korotetun laiminlyöntimaksun enimmäismäärää ehdotetaan myös korotettavaksi 15 000 eurolla.  Kun otetaan huomioon mitkä ovat harmaan talouden riskialat, Kuntaliitto ei pidä soveltamisalan laajentamista kannatettavana.

 

Ulkomainen sopimuskumppani joka käyttää lähetettyjä työntekijöitä

 

Jos tilaajan sopimuskumppani on ulkomainen ja yritys lähettää Suomeen työhön lähetettyjä työntekijöitä, tilaajan olisi selvitettävä työntekijöiden sosiaaliturvan määräytyminen viimeistään ennen sopimuksen mukaisen työn aloittamista. Tilaajan olisi myös sopimusta tehdessään edellytettävä, että sopimuskumppani toimittaa sopimuksen mukaisen työn aloittamisen jälkeen lähetetyistä työntekijöistä todistus heidän sosiaaliturvan määräytymisestä viimeistään ennen työn teon aloittamista.

 

Kyse on tilaajien kannalta lisävelvoitteista vaikkakin näiltä osin lain säännöksiä täsmennettäisiin nykyisen oikeuskäytännön mukaisiksi. Selvittämisvelvollisuuden täyttäminen edellyttäisi ehdotetussa muodossa varsin hyvää tuntemusta ulkomaisten työntekijöiden eläkevakuuttamissäädöksistä. Monimutkaisen säädöspohjan selvittäminen ja erilaisten todistusten käyttäminen vaatisi tilaajilta paljon resursseja ja lisäisi näin ollen merkittävästi tilaajien hallinnollista taakkaa.

 

Tämän lisäksi tilaajan olisi TIVA-työryhmän ehdotuksen mukaan annettava kirjallisesti tieto lähettävälle yritykselle lakia valvovasta ja neuvoa antavasta viranomaisesta, käytännössä työntekopaikan aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen yhteystiedoista. Kuntaliitto toteaa, että perusvastuu työnantajan velvollisuuksien hoidosta pitää edelleenkin olla työnantajalla, tilaaja voi tehdä vain perusasioista yleiset tarkistukset.

SUOMEN KUNTALIITTO

 

Tuula Haatainen  
varatoimitusjohtaja

Jonna Törnroos
lakimies

 

Lisää aiheesta

tags