Suomen kansantalouden kasvunäkymät vuodelle 2015 ovat erittäin epävarmat. Valtiovarainministeriön mukaan BKT kasvaa tuolloin 1,2 prosenttia, mutta viennin odotetusta piristymisestä ja suhdannekäänteestä ei näy vielä minkäänlaisia merkkejä. Samaan aikaan kotimarkkinoiden luottamus tulevaan on heikkoa ja työttömyyden ennakoidaan pysyvän korkealla.
Heikko taloustilanne ja väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva kuntapalvelujen kysynnän kasvu välittyvät kuntatalouteen verotulojen vaimeana kasvuna sekä kuntien menojen tuloja korkeampana kehityksenä. Myös kuntien velkaantuminen on ollut voimakasta johtuen ensisijaisesti suurista investointi - ja peruskorjaustarpeista.
Lähivuosien talouskehitys ei ole tuomassa helpotusta kuntatalouteen vaan kuntien ja kuntatalouden tulevaisuudennäkymät ovat erittäin haasteelliset. Samalla kuntien keskinäiset erot talouskehityksessä eriytyvät entisestään.
Kuntaliitto on erittäin huolestunut valtion vetäytymisestä peruspalvelujen rahoituksesta ja valtio-/kuntasuhteessa vakiintuneen rahoitusperiaatteen toteutumisesta. Rahoitusperiaatteen mukaisesti valtion tulee varmistaa kuntien tosiasialliset taloudelliset edellytykset selvitä tehtävistään kohtuullisella vero - ja maksurasituksella. Kuntaliiton mielestä perustuslakivaliokunnan tulisi arvioida valtionosuusesitystä rahoitusperiaatteen toteutumisen näkökulmasta.
Liikenteen sektorilla kunnat vastaavat mm. katuverkosta, tukevat yksityisteiden kunnossapitoa, vastaavat tietyistä henkilökuljetuksista ja osallistuvat joukkoliikenteen tukirahoitukseen. Kaikissa näissä tehtävissä kuntien menoja on kasvattanut se, että valtio ei ole pystynyt huolehtimaan omista velvoitteistaan riittävällä tasolla, jolloin menoja on siirtynyt kunnille vastattavaksi.
Valtion omistaman liikenneverkon ylläpitoon esitetään 927 milj. euroa. Vähennystä vuoden 2014 määrärahaan on 63 milj. euroa. Päivittäiseen kunnossapitoon sekä ylläpitoon ja parantamiseen on siis entistä vähemmän rahoitusta käytettävissä. Tämä tulee heikentämään liikenneväylien kuntoa. Päällystettyjen teiden kunto heikentyy sekä keskeisellä tieverkolla että alemmalla tieverkolla. Huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa. Tieliikenteen turvallisuus heikkenee ja meluntorjuntatoimenpiteitä vähennetään. Tämä lisää kuntien paineita osallistua valtion pienten liikennehankkeiden toteuttamiseen, jotta liikenneverkon toimivuus ja turvallisuus vastaisi yhteiskunnan kehittymistä.
Pieniin rakennuskohteisiin käytettävä rahoitus on todella vähäinen, mikä hankaloittaa kuntien maankäyttö- ja liikenneturvallisuushankkeiden etenemistä. Kunnat joutuvat edelleenkin osallistumaan valtion velvoitteiden toteuttamiseen, jotta yhteiskunnallinen kehittäminen voi edetä. Viime vuosina kunnilta on tullut entistä useimmin viestejä, että kunnat joutuvat osallistumaan valtion maantiehankkeisiin. Kuntaliitossa kesällä 2014 tehdyn kuntakyselyn alustavien tulosten mukaan näyttää siltä, että kunnat osallistuvat valtion vastuulle kuuluviin tiehankkeisiin kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain. Lisäksi todettakoon, että liikenteen verotulot menevät kokonaisuudessaan valtiolle ja kunnat maksavat kasvavan katuverkkonsa ylläpidon kunnallisilla veroilla. Valtion tulisi pystyä huolehtimaan liikenneturvallisuuden ja maankäytön kehittämisen edellyttämistä toimista maantieverkolla.
Esityksessä on yksityisteiden avustamiseen osoitettu vain 3 miljoonaa euroa, vähennystä on 5 miljoonaa euroa. Valtionavustus kohdistuu ensisijassa lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Yksityisteiden parantamiseen ja tiekuntien neuvonnan ja ohjemateriaalin tuottamiseen ei jää juuri mitään. Talousarvion selvitysosan harhaanjohtavan tekstin vuoksi todettakoon, että kunnat tukevat jo nyt yksityisteiden ylläpitoa yhteensä n. 30 milj. eurolla vuosittain, joten valtion osuutta yksityisteiden parantamiseen ei pidä enää vähentää. Vähennyksellä yksityistiet kaadetaan tiekuntien ohella yksin kuntien vastuulle, vaikka kuntien tehtäviä ja menoja pitäisi vähentää.
Joukkoliikenteen määrärahoista vähennetään valtion rahoitusta 5 miljoonaa euroa. Se kohdennetaan siten, että suurilta kaupunkiseuduilta vähennetään 3 milj. euroa ja keskisuurilta kaupunkiseuduilta 2 milj. euroa. Valtion tavoitteena on kuitenkin ollut erityisesti joukkoliikenteen markkinaosuuden lisääminen kaupunkiseuduilla. Tavoitteet siis ovat hyvät, mutta valtio itse ei osallistu niiden toteuttamiseen vaan toteutus jää kaupunkiseudun kuntien vastuulle.
Maaseutuliikenteessäkään ei ole huomioitu kustannustason nousua, joten myös siellä valtion ostot vähenevät ja palvelutaso heikkenee.
Valtion talousarviossa olevan joukkoliikenteen määrärahan ostovoima on laskenut jo vuosia, mikä on johtanut joukkoliikennejärjestelmän heikkenemiseen ja joukkoliikenteen rahoittamisen kustannusvastuun siirtymiseen enenevästi valtiolta kunnille. Tämä kehitys näyttää jatkuvan aiheuttaen poliittisten tavoitteiden ja joukkoliikennemäärärahan tason välille yhä syvenevää kuilua. Kun kuntatalous kiristyy entisestään ja rahoitusmahdollisuudet heikkenevät, jatkuu joukkoliikennepalvelujen heikkeneminen lähivuosina.
Valtion joukkoliikenteen määrärahoja tulee nostaa vastaamaan viime vuosien jälkeenjääneisyyttä. Kun henkilökuljetusten kehittämisuudistukset saadaan valmiiksi, nähdään niillä saatavat vaikutukset rahoitustarpeeseen ja joukkoliikennepalvelujen ylläpitämiseen.
Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten kustannuksia ei tule kasvattaa. Kuntien ja muiden julkisten tahojen henkilökuljetusten kustannusten nousupaine on ristiriidassa rakennepoliittisessa ohjelmassa asetettujen henkilökuljetusten säästötavoitteiden kanssa, joten Kuntaliitto ei kannata autoverotuen poistamista taksiliikenteeltä eikä liikenteen polttoaineveron nostoa julkiselle liikenteelle.
Uusille väylähankkeille (Riihimäen kolmoisraide, Helsinki-Riihimäki rataosan kapasiteetin lisäys, VT3 Laihian kohta, Savonlinnan syväväylän siirto) avataan ensi vuonna valtuuksia 239 milj. euron edestä. Vuoden 2015 talousarviossa näihin käytetään kuitenkin vain 10,5 milj. euroa. Aiemmin aloitettuihin keskeneräisiin käytetään 333,3 milj. euroa. Yhteensä määrärahoja on n. 50 milj. euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna.
Aiemmin päätetyille jälkirahoitushankkeille, mm. kunnille, palautetaan vuonna 2015 22 milj. euroa ilman korkoa lainattua rahaa. Maksettavaa jää vielä 114 milj. euroa. Elinkaarihankkeisiin kuluu 97,8 milj. euroa (maksettavaa jää vielä n. 1625 milj. euroa). Jälkirahoitus- ja elinkaarihankkeilla on aikaistettu tiettyjen hankkeiden toteutumista ja nyt niihin tarvittavat takaisin maksut syövät mahdollisuuksia uusien hankkeiden toteuttamisesta. Liikenneväylien rakentamisen tasaisuus on tärkeä turvata alan työllisyyden ylläpitämiseksi.
SUOMEN KUNTALIITTO
Silja Siltala
liikenneinsinööri
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.