Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle 15.6.2017, Dnro 449/03/2017, Ellen Vogt

Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausunto hallituksen esitysluonnoksesta työttömyysturvalain muuttamiseksi. Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että työttömyysetuus maksettaisiin 65 työttömyysetuuden maksupäivältä 4,65 prosentilla alennettuna, jos henkilö ei 65 edeltävän työttömyysetuuden maksupäivän aikana ole osoittanut aktiivisuutta olemalla työssä yhteen työssäoloehtoa kerryttävään kalenteriviikkoon vaadittavaa työaikaa neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana tai ansainnut yritystoiminnasta vastaavaa tuloa taikka ollut viittä päivää työllistymistä edistävässä palvelussa mainitun 65 päivän aikana. Lisäksi luonnoksessa ehdotetaan, että omavastuuaika lyhennetään seitsemästä päivästä viiteen päivään.

Esitysluonnos liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä ja se on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Kuntaliiton kommentit esitysluonnokseen

Ehdotetussa mallissa vähennettäisiin työttömyyden alun omavastuupäiviä ja lisättäisiin omavastuupäiviä yli kolmen kuukauden työttömyyden jälkeiseen aikaan. Ensimmäinen tarkastelujakso olisi työttömyyden ensimmäisten 65 päivän jakso. Esitysluonnoksessa todetaan, että aktiivisuusedellytyksen täyttäminen on mahdollista monin tavoin. Edellytykset voisi täyttää kolmella työpäivällä neljän viikon sisällä, joten malli kannustaisi näin lyhyidenkin sijaisuuksien tai määräaikaistöiden vastaanottamiseen. Aktiivisuusedellytyksen voi myös täyttää osallistumalla johonkin työllistymistä edistävään palveluun. Tässä tarkastelujaksolla edellytetty osallistumisaika olisi yhteensä viisi päivää. Päivät laskettaisiin palvelun kokonaiskeston, ei varsinaisten toteutumispäivien mukaan. Mikäli työnhakija täyttää aktiivisuusedellytykset, työttömyysturvaan ei tulisi alennusta.

Malli koskisi sekä ansiopäivärahaa että peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saavia työttömiä. Yhden etuuspäivän vaikutus maksettavaan etuuteen on 4,65 prosenttia. Jos aktiivisuusedellytys ei täyty, vaikutus on peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saavan etuuteen noin 32,40 euroa kuukaudessa ja pienentää kuukaudessa maksettavaa tukea noin 697 eurosta 664 euroon. Ansiopäivärahaa saavalla vaikutus on keskimäärin noin 66 euroa ja pienentää kuukaudessa maksettavaa päivärahaa arviolta noin 1 420 eurosta 1 353 euroon.

Yleisesti ottaen Kuntaliitto suhtautuu myönteisesti työnhakijan aktivisuutta lisäävään työllisyyspolitiikkaan ja työttömyysturvan vastikkeellisuuden hallittuun lisäämiseen. Nyt esitetyssä mallissa työttömät kuitenkin asetetaan asuinpaikkansa mukaan eriarvoiseen asemaan, joissa alueellisten työmarkkinoiden tilanne voi vaikuttaa suoraan työttömän henkilön ansiotasoon ja aiheuttaa lisääntyvää toimeentulotuen tarvetta.

Kuten esitysluonnoksessakin todetaan, kaikkialla Suomessa ei ole tarjolla lyhytaikaisia töitä, eikä riittävästi tarkoituksenmukaisia työvoimapalveluja. Ehdotettujen muutosten toteuttaminen siten, että työnhakijoiden yhdenvertaisuus toteutuisi perustuslain edellyttämällä tavalla, voi edellyttää sitä, että TE-hallinto varmistaa, että niillä alueilla, joilla tilapäisiä töitä ei ole saatavissa, olisi aina mahdollista tarjota työnhakijan tilanteeseen sopivia aktiivipalveluja. Todennäköisesti em. kriteerin täyttäminen edellyttäisi merkittäviä lisäpanoksia TE-palvelujen rahoitukseen ja vähentäisi tämän esityksen mukanaan tuomia arvioituja julkisen talouden säästöjä.

Erityisesti perusturvan varassa olevien kohdalla ehdotus voikin nykytilanteessa tarkoittaa sitä, että entistä suurempi osa työttömistä joutuu turvautumaan toimeentulotukeen tulotason laskettua liian alhaiseksi. Työttömyyden alkuvaiheessa ja ansiopäivärahaa saavilla ehdotuksen voi arvioida kannustavan aktiivisuuteen tarkoituksenmukaisemmin, koska tulotason mahdollinen alentaminen työnhakijan passiivisuudesta johtuen, ei välttämättä suoraan johda toimeentulotuen tarpeeseen. Näiden henkilöiden mahdollisuudet hakea ja saada tilapäisiä, lyhytaikaisia töitä ovat selkeästi paremmat kuin pitkään työttömänä olleilla.

Esitysluonnoksen mukaan malli parantaa julkisen talouden tilaa sekä silloin kun se onnistuu tavoitteessaan aktivoida työttömiä nykyistä enemmän, että silloin kun sillä ei ole mitään vaikutusta työttömien aktiivisuuteen. Tämä johtuu siitä, että mallin vaikutusten ääritilanteet vahvistavat kumpikin julkista taloutta joko säästämällä työttömyysturvamenoja tai lisäämällä työllisyyttä. Karkeasti ottaen omavastuuajan lyhentäminen lisää julkisen talouden menoja ja omavastuupäivän käyttöön ottaminen 65 työttömyyspäivän jälkeen vähentää julkisen talouden menoja. Julkisen talouden säästöt voivat maksimissaan olla esitysluonnoksen mukaan n. 53 miljoonaa euroa.

Ehdotuksella on sekä kuntataloutta heikentäviä, että parantavia vaikutuksia. Ehdotusten arvioidaan lisäävän toimeentulotuen menoja, mutta myös lisäävän kunnallisveron tuottoja aktiivisuuden lisääntyessä sekä vähentävän työmarkkinatuen rahoituksesta aiheutuvia kustannuksia sekä arvioidun aktiivisuuden, että työttömyysajan omavastuupäivien vuoksi.

Esitysluonnoksessa taloudelliset vaikutukset on esitetty selkeästi. Jatkovalmistelussa tulisi kuitenkin edelleen selkeyttää arviointia siten, että muutosehdotusten todelliset kokonaisvaikutukset eri rahoittajatahojen suhteen eri tilanteissa olisi esitetty kattavasti. Nyt kattava esitys on käytettävissä vain maksimivaikutusten kohdalla. Myös mahdollista lisääntyvien sekä TE-hallinnon että kuntien tuottamien palvelujen tarvetta tulisi ehdotuksessa arvioida, jotta lähtökohtainen aktivoituminen voisi ylipäätään olla mahdollista kaikkialla Suomessa. Koska vaikutusarviot perustuvat SISU-mallin käyttöön, voisi tekstissä myös yleisesti sanallisesti kuvata, kuinka suuresta hakijajoukosta esim. lisääntyvät toimeentulotukimenot tai muut taloudelliset vaikutukset johtuvat.

Lisäksi tulisi konkreettisesti arvioida ehdotuksen vaikutukset erilaisessa työttömyysvaiheessa ja perhetilanteessa olevien kotitalouksien asemaan, joka ehdotusluonnoksesta nyt puuttuu kokonaan. Toivottavaa myös olisi, että toimeentulotukeen aiheutuvat kustannusmuutokset selvennettäisiin lakiehdotuksessa. Juuri näissä kustannuksissa on pitkälti kyse ehdotuksen vaikutuksista eri tilanteissa olevien kotitalouksien asemaan.

Tämän esitysluonnoksen lisäksi yhtä aikaa on lausunnolla toinen vuoden 2018 alusta voimaan tulevaksi ehdotettu muutosesitys työttömyysturvalainsäädäntöön ja lisäksi kasvupalvelulainsäädäntöön liittyvä rekrytointi- ja osaamislakiehdotusluonnos, joka sisältää myös työttömyysturvaan ehdotettuja muutoksia. Lausujalle jää tämän ja rekrytointi- ja osaamispalvelulakiesityksen välille selkeä ristiriita, koska tässä ehdotettuja muutoksia ei ole mitenkään huomioitu em. koko työllisyyspalvelujen kokonaisuudistamista koskevassa lakiehdotuksessa. Epäselväksi jää, olisiko hallitus sekä säilyttämässä tässä lakiesityksessä olevat työttömyysturvaan liittyvät muutosehdotukset ja työnhakijan aktiivisuutta edellyttävät toimet, että edelleen lisäämässä rekrytointi- ja osaamispalvelulakiesityksessä ehdotetut muutokset.

Kuntaliitto katsoo, että nyt valmisteilla olevia monia eri aktiivista työllisyyspolitiikkaa lisääviä lakimuutosehdotuksia tulisi jo nyt valmisteluvaiheessa tarkastella kokonaisuutena, jotta työllisyyspolitiikasta ei tulisi rikkonaista ja tempoilevaa. Nyt muutosehdotusten keskinäiset vaikutukset jäävät epäselviksi ja uutta kokonaisuutta ei tosiasiallisesti pysty arvioimaan. Lisäksi erityisesti pitkittyneen työttömyyden vähentäminen on osoittautunut haasteelliseksi, minkä alentamiseen liittyviin toimiin tulisi kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota. Tämän esityksen voi arvioida ensisijaisesti vaikuttavan työttömyyden alkupäässä, koska pitkittyneesti työttömän on huomattavasti vaikeampaa vastata tässä ehdotuksessa esitettyihin aktiivisuusehtoihin.

Sekä tämä että rekrytointi- ja osaamispalveluja koskeva lakiesitys näyttävät myös merkittävästi lisäävän eri viranomaisten hallinnollista työtä ja vähentävän työnhakijoiden mahdollisuutta ennakoida talouttaan. On epäselvää ja epävarmaa, miten hallinnollisen raskauden lisääminen ja erilaisten määrällisten kriteerien asettaminen ja taloudellisen epävarmuuden lisääminen eri tilanteissa oleville ja eri työmarkkina-alueilla asuville työttömille henkilöille tosiasiassa parantaa työllisyysastetta ja vaikuttaa vaikeaan pitkäaikaistyöttömyyden ongelmaan. Tästä syystä tulisi harkita, että nyt ehdotettu lakiesitys olisi voimassa vain määräaikaisesti, jotta sen tosiasialliset vaikutukset voitaisiin arvioida, ennen ehdotusten vakiinnuttamista osana laajempaa TE-palvelujen uudistamista.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tarja Myllärinen
johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Sami Uotinen
johtava lakimies

tags
Palvelusähköposti-symboli

Etunimi
Palvelusähköposti
Sukunimi
sosiaali ja terveys

Yhteystiedot
Sähköposti
Vastuualueet

  
Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa asioissa. Näissä kysymyksissä suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.

Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Sosiaali ja terveys
Tiimi
Palvelusähköpostit
Ellen Vogt

Etunimi
Ellen
Sukunimi
Vogt
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2346
Kännykkä
+358 44 313 0170
Vastuualueet
  • toimeentulotuki ja sosiaaliturva
  • aikuissosiaalityö, sosiaalinen luototus
  • kuntoutus ja osatyökykyisten työllistäminen
  • päihde- ja mielenterveyspalvelut
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Sosiaali ja terveys
Tiimi
Sosiaali- ja terveyspalvelut-tiimi