Sosiaali- ja terveysministeriö 15.3.2017, Dnro 243/03/2017, H. Häkkinen

Lausuntopyyntö viranomaisten yhteistyön järjestämiseksi toiminnassa taistelualueilta palaajien kanssa sekä ehdotukset siitä, miten järjestöjen palvelut voitaisiin liittää viranomaisten toimintaan

Sisäministeriö pyytää lausuntoa raportista "Ehdotus viranomaisten yhteistyön järjestämiseksi toiminnassa taistelualueilta palaajien kanssa sekä ehdotukset siitä, miten järjestöjen palvelut voitaisiin liittää viranomaisten toimintaan".

Kansallisen toimenpideohjelman väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi toimenpiteen 36 mukaisesti tulee luoda menettelyt taistelualueilta palaajien käsittelemiseksi. Syyrian ja Irakin konfliktialueille Suomesta matkustaneet ja sieltä takaisin Suomeen palaavat ovat suuri haaste yhteiskunnalle. Ne, jotka ovat syyllistyneet sellaisiin rikoksiin, joissa Suomella on tuomiovalta, tulee saattaa edesvastuuseen teoistaan. Osa henkilöistä on kuitenkin sellaisia, joiden osalta ei ole syytä epäillä rikosta tai on syytä epäillä rikosta, mutta rikos on sellainen, jonka osalta Suomen viranomaisilla ei ole toimivaltaa.

Raportissa kuvataan Syyrian ja Irakin taistelualueelta palaajiin liittyvä tilanne ja ongelmat, joihin toiminnalla tulisi vastata turvallisuusuhkien vähentämiseksi. Vierastaistelijalla tarkoitetaan henkilöä, joka on toisen maan kansalainen ja joka matkustaa maahan, jossa on käynnissä maan sisäinen konflikti. Henkilö on liittynyt levottomuuksissa mukana olevaan ryhmään ja osallistunut tapahtumiin. Henkilöllä ei ole kyseisen maan kansalaisuutta eikä sukulaisuus- tai muita yhteyksiä sotiviin osapuoliin. Henkilö ei ole virallisen sotilaallisen organisaation jäsen eikä saa tehtävästään palkkaa. Taistelualueelle lähtevillä on erilaisia motiiveja matkustamispäätöksen taustalla: humanitääriset syyt ja halu auttaa, ideologiaan liittyvät syyt, ns. kalifaatin puolustaminen ja muiden muslimien auttaminen, taistelijoiden vaimoiksi houkuttelu.

Viranomaiset ovat tunnistaneet 80 henkilöä, jotka ovat matkustaneet Suomesta taistelualueelle. Määrän arvioidaan olevan tätä suurempi, koska kaikista matkustaneista ei ole tietoa viranomaisilla. Heistä Suomeen on palannut noin 20 henkilöä. Alueelle matkustaneet edustavat noin 20 eri etnistä taustaa.

Palaamiseen ja palaajiin liittyy riskejä. Väkivaltaisessa ympäristössä oleskelu saattaa jo sinällään madaltaa kynnystä väkivaltaan. Palaajilla saattaa olla traumoja, jotka varsinkin hoitamattomina lisäävät väkivaltaisen toiminnan riskiä myös pidemmällä aikavälillä. Syyrian ja Irakin taistelualueelta palaajien kanssa toimimisesta keskeisiä ovat kysymykset rankaisemisesta, deradikalisoitumisesta ja integroinnista sekä valvonnasta. Deradikalisoitumiseen ja integrointiin liittyvä suurin haaste on epävarmuus siitä, onko henkilö jättänyt väkivallan ja irtautunut väkivaltaisesta aatemaailmasta, ja onko integrointi takaisin yhteiskuntaan onnistunut. Palaajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, eri-ikäisiä miehiä ja naisia, lapsia ja taistelualueella syntyneitä pikkulapsia.

Toimintamallin tavoitteena on:

  • varmistaa, että Suomeen taistelualueelta palaajat tunnistetaan kattavasti sekä seulotaan ja ohjataan eteenpäin viranomais- tai muun toiminnan piiriin, jolla voidaan vähentää ko. henkilöön liittyvää väkivallan uhkaa
  • miesten, naisten ja lasten tilanteeseen liittyvät erityispiirteet ja niiden mahdolliset vaikutukset tunnistetaan
  • toimintamalli perustuu tiiviiseen ja johdettuun yhteistyöhön, sillä yksittäisellä viranomaisella ei ole mahdollisuuksia, kykyä tai osaamista toimia kaikkien palaajien osalta
  • järjestöjen ja yhteisöjen toiminta kytketään viranomaistoimintaan yhteistyön periaatteidenmukaisesti
  • varmistetaan toiminnan edellyttämä tietojen vaihto lainsäädännön edellyttämällä tavalla

Toimintamalliin sisältyy:

Tiedustelusta ja tiedonhankinnasta vastaa Suojelupoliisi, joka arvioi Suomeen saapuvaan henkilöön liittyvät riskit yhteistyössä Keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin kanssa. Mikäli on syytä epäillä, että henkilö on syyllistynyt rikokseen, poliisi käynnistää esitutkinnan.

Ennaltaehkäisevää toimintaa suunnittelevat ja toteuttavat viranomaiset, järjestöt ja yhteisöt yhteistyössä. Kansallisesti keskeisessä asemassa on väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin kansallinen yhteistyöryhmä. Paikallisesti ennaltaehkäisevää toimintaa toteuttavat poliisilaitosten yhteydessä toimivat moniammatillinen Ankkuritoiminta ja niiden toimintaa tukevat paikalliset yhteistyöverkostot.

Ankkuritoiminnassa poliisi, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja nuorisotyöntekijä puuttuvat suunnitelmallisesti nuoren rikoskierteeseen tavoitteena katkaista se varhain ja estää nuoren joutuminen rikollisen toiminnan piiriin pysyvästi. Ankkuritoiminnassa taistelualueelta palaavan tilanne voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti viranomaisten yhteistyönä ja päättää jatkotyöstä. Ankkuri voi ohjata henkilön eteenpäin tarvittaviin palveluihin.

Radinet-toiminta on järjestöpohjainen, valtakunnallinen Exit-toimintamalli radikalisoituneille henkilöille, jotka haluavat irtaantua väkivaltaisesta ääriajattelusta ja -toiminnasta. Se tukee mentoroinnilla henkilön irtautumista sellaisesta väkivallasta, jota perustellaan aatemaailmalla.

Sotatoimialueelta mahdollisesti palaavat, väkivaltaisen aatemaailman piirissä kasvaneet ja väkivallasta traumatisoituneet lapset tarvitsevat erityistukea, jotta he integroituvat takaisin yhteiskuntaan. Lapsen ja nuoren ollessa kyseessä joudutaan aina työskentelemään myös perheen kanssa. Perhe voi olla voimavara tai se voi olla syy, miksi lapsi on kasvanut väkivaltaiseen aatemaailmaan.

Kirkon Ulkomaanavun Reach Out -mallissa kartoitetaan perheiden tuen tarpeita, tarjotaan viranomaisille ja järjestöille tietoa väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ja taistelualueille matkustamisesta sekä perheiden tuen tarpeesta. Lisäksi tuetaan työn kannalta keskeisiä järjestöjä, uskonnollisia yhteisöjä ja viranomaisia vahvistamaan yhteistyötä paikallisen toimivan käytännön yhteistyön aikaansaamiseksi.

Kuntaliitto esittää lausuntonaan seuraavaa

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että toiminnasta taistelualueelta palaavien kanssa vastaa yksi järjestelmä, joka pystyy ottamaan palveluissa huomioon palaajan erityisen tuen tarpeen. On hyvä, että tämä erityistuki kytketään jo olemassa olevaan perustyöhön ja sovitetaan paikalliseen toimintaympäristöön ja tarpeisiin. On oletettavaa, että taistelualueelta palaavat tarvitsevat erityisosaamista vaativia palveluja ja tukitoimia takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen sekä väkivallasta luopumiseen. Palaajilla saattaa olla sellaisia traumoja, jotka hoitamattomina saattavat johtaa väkivaltaisen toiminnan uusitutumiseen. Tällaista erityisen tuen tarpeen asiantuntemusta ei kuntien peruspalveluissa välttämättä ole. On tärkeää, että viranomaisten ja kaikkien taistelualueelta palaavien kanssa toimivien tahojen välinen vuoropuhelu ja toiminnan yhteensovittaminen on sujuvaa.

Raportissa todetaan, että käytännön työtä tekevien kokemusten perusteella yllättävän suuri osa taistelualueilta palaavista tai muista mahdollisista väkivaltaisen ääriajattelun riskihenkilöistä on valmis osallistumaan väkivallasta irti auttavaan toimintaan, mikäli he kokevat sen luotettavaksi. Järjestöjen tuottamat palvelut koetaan luotettavammiksi kuin viranomaispalvelut. Keskeisen tekijän luottamukselle todetaan olevan, että toimintaan osallistumista ei koeta omaa asemaa vaarantavana esimerkiksi siten, että tapaamisella kerrotut asiat johtaisivat syytteen vaaraan. Ottaen huomioon tämä epäluottamustekijä viranomaisia kohtaan ei Suomessa tulisi rakentaa sellaista palaajien toimintamallia, joka on viranomaiskeskeinen.

Järjestöt täydentävät viranomaisten toimintaa. Lisäksi islamilaisilla järjestöillä ja yhteisöillä on merkittävä asiantuntijarooli. Ne ovat myös tärkeitä yhteistyökumppaneita mentoroinnin ja yhteisöllisen tuen kehittämisessä. Raportissa ehdotetaan toimenpiteenä, että tuettaisiin islamilaisten ja yhteisöjen mahdollisuuksia saada lisää yhteistyön edellyttämiä resursseja. Tämä on kannatettava ehdotus. Jotta päästäisiin konkreettiseen toimintaan taistelualueilta palaajien lähityössä, tulisi islamilaisista yhteisöistä ja mahdollisesti muistakin sopivista yhteisöistä/järjestöistä tiedustella halukkuutta etsiä keskuudestaan palaajille tukihenkilöitä, jotka saisivat koulutusta tehtäväänsä ja joiden kanssa solmittaisiin tukihenkilösopimus, jonka mukaisesti tukihenkilöille maksettaisiin myös palkkiota.

Kunnan rooli

Kuntaliitto näkee haasteena sen, miten tieto taistelualueelta palaavista henkilöistä tulee kuntaan. Yksi vaihtoehto on, että Ankkuritoiminnan yhteydessä voisi olla alueen kaikkien viranomaisten ja järjestöjen tiedossa oleva yhteyspiste. Tällöin poliisi ilmoittaisi henkilöstä keskitetysti Ankkuriin, joka saadaan nopeasti kokoontumaan ja aloittamaan/löytämään tuki henkilölle. Henkilö voitaisiin ohjata erityisen tuen järjestelmään. Sen lisäksi henkilöille tulee antaa samanlaista tukea kuin muillekin kuntalaisille olemassa olevien peruspalvelujen puitteissa.

Ehdotettu kunnan sote-henkilöstölle annettava koulutus on vaikeaa toteuttaa, koska henkilöstöä on eri yksiköissä ja taistelualueelta palaajien kohtaaminen on hyvin harvinaista. Palaajia saatetaan kohdata kaikissa kunnan palveluissa, kuten sosiaalipalveluissa, sivistyspalveluissa sekä kouluissa ja koululaisten vanhemmissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen, kuten myös varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstöä auttaisi opas, jossa palaajiin liittyviä erityiskysymyksiä käsitellään ja annetaan konkreettisia ohjeita viranomaisille.

Kuntaliitto ei näe tarkoituksenmukaisena, että moniammatillisesta yhteistyöstä säädettäisiin kunnille uutta lainsäädäntöä, koska jo monet nykyiset (substanssi)lait (esim. sosiaalihuoltolaki, nuorisolaki) velvoittavat monialaiseen yhteistyöhön.

Lastensuojelutoimien kohdentaminen taistelualueilta palaaviin perheisiin lienee vähintään yhtä haasteellista kuin palaajien esitutkinta tai rikosoikeudellisen prosessin käynnistäminen taistelualueilla mahdollisia rikoksia tehneisiin. Esimerkiksi huostaan ottaminen edellyttää konkreettisen näytön siitä, miten, milloin ja missä lapsen kasvuolosuhteet ovat vaarantuneet. Pelkästään se, että perhe on oleskellut taistelualueilla ei ole riittävä syy aloittaa lastensuojelun asiakkuutta saati ottaa lapsia näistä perheistä huostaan ja sijoittaa sijaishuoltoon. Lastensuojelun keinot ovat vähäiset eikä raportissa oleva ehdotus siitä, että laaditaan toimintaohjeet esimerkiksi lastensuojelun käsikirjaan taistelualueelta palaavien lasten kanssa toimimiseksi ole käyttökelpoinen tai järkevästi toteutettavissa. Lastensuojelun sijaishuollossa ei ole kokemusta eikä valmiuksia hoitaa esimerkiksi lapsisotilaana olleita lapsia tai vakavasti taistelualueella traumatisoituneita lapsia eikä näitä lapsia tule ohjata ensisijaisesti lastensuojelun sijaishuollon piiriin. Heidän mahdollinen hoidontarpeensa tulee miettiä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä.

Tulevan maakunnan rooli

HE Maakuntalaissa (2.3.2017) maakunnan tehtäväksi on ehdotettu. ”Maakunta hoitaa sille lailla säädettyjä tehtäviä seuraavilla tehtäväaloilla: 1) sosiaali- ja terveydenhuolto; 2) hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille”.

Koska sote-palvelut siirtynevät maakunnille, on tärkeää luoda toimiva yhteistyö kuntaan jäävien toimintojen (esim. asuminen, työ ja toimeentulo, sivistyspalvelut, nuorisotyö) ja maakuntaan siirtyvien toimintojen välille. Maakunta- ja sote-uudistuksessa on turvattava myös järjestöjen rahoitus, koska se muuttaa kolmannen sektorin asemaa. Kumppanuussuhteet kunnan ja maakunnan kanssa on turvattava.

Lopuksi

Raportissa ei varsinaisesti käsitellä varhaiskasvatuksen ja koulun kysymyksiä eikä erityisiä toimia alaikäisten palaajien ja jopa taistelualueilla syntyneiden kysymyksissä. Tältä osin ehdotetaan ehdotuksen syventämistä ja varhaiskasvatuksen ja koulun asiantuntijoiden kuulemista.

Raportissa kuvataan lopussa muiden maiden käytäntöjä mm. niissä EU:n jäsenmaissa, joissa on arvioitu, että kunnilla ei ole roolia palaajiin liittyvissä kysymyksissä. Näissä maissa nämä kysymykset oli keskitetty yhdelle valtakunnallisesti toimivalle virastolle. Tämä voisi olla yksi vaihtoehto järjestää toiminta Suomessakin. Tämän toiminnan rahoituksesta vastaisi valtio.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tarja Myllärinen
johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Sami Uotinen
johtava lakimies

tags
Hannele Häkkinen

Etunimi
Hannele
Sukunimi
Häkkinen
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2307
Kännykkä
+358 50 375 2164
Vastuualueet
  • sosiaali- ja terveydenhuollon EU-asiat
  • rajat ylittävä terveydenhuolto
  • tapaturmayhteistyö
  • työterveyshuolto
  • HOPE-asiantuntijavaihto
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Sosiaali ja terveys
Tiimi
Sosiaali- ja terveyspalvelut-tiimi