Lausunto oikeusministeriölle 13.2.2014, dnro 5058/90/2013, Riitta Myllymäki

Luonnos hallituksen esitykseksi eräiden hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistamiseksi

Esityksen tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa oikeussuojan antamista hallintoasioissa sekä kehittää korkeimman hallinto-oikeuden roolia hallintoa ja hallintolainkäyttöä linjaratkaisuin ohjaavan tuomioistuimen suuntaan. Muutoksenhakusääntelyä eri asiaryhmissä pyritään yhtenäistämään ja selkeyttämään. Muutoksia esitetään hallintolakiin, hallintolainkäyttölakiin, uhkasakkolakiin sekä 213 muuhun lakiin. 

​Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksen käytöstä säädettäisiin edelleen asiaryhmäkohtaisesti eri hallinnonalojen lainsäädännössä. Oikaisuvaatimus olisi käytössä mahdollisimman laajasti asioissa, joihin se soveltuu. Oikaisuvaatimus ei olisi käytössä asioissa, joissa asian laadun ja oikeusturvan kannalta on tarpeen, että hallintopäätökseen haetaan muutosta valittamalla suoraan hallinto-oikeuteen.

 

Suomen Kuntaliitto pitää tärkeänä eri sektoreiden oikaisuvaatimusjärjestelmän kehittämistä erityislainsäädännön kautta eli oikaisuvaatimusjärjestelmän soveltumisesta asianomaiselle sektorille harkitaan tapauskohtaisesti. Oikaisuvaatimuksesta ei ole tarvetta tehdä valituksen pakollista esivaihetta.

 

Kuntaliitto kannattaa oikaisuvaatimuksen käyttöalan laajentamista ja pitää ehdotettuja oikaisuvaatimusjärjestelmän käyttöalan rajauksia perusteltuina.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 187 §:ää tulisi muuttaa siten, että oikaisuvaatimus olisi ensi vaiheen muutoksenhakukeino kaikessa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa muutoksenhaussa. Nykyisen sääntelyn ja korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännön (2004:97) mukaan se, tuleeko em. säännöksessä tarkoitettu oikaisuvaatimusmenettely sovellettavaksi, ratkeaa sen mukaan, miten kunta on delegoinut päätösvaltaa ko. asiassa. Tämä ei ole johdonmukaista eikä ole voinut olla sääntelyn tarkoitus. 

Valituslupa

Valituslupa muutoksenhaussa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen otettaisiin käyttöön nykyistä laajemmin. Siitä säädettäisiin edelleen asiaryhmäkohtaisesti eri hallinnonalojen lainsäädännössä. Valituslupasäännösten soveltuvuuden arvioinnissa kiinnitettäisiin huomiota erityisesti asian laatuun ja merkitykseen sekä siihen, voidaanko korkeinta hallinto-oikeutta edeltäviä oikeussuojakeinoja pitää riittävinä.

 

Kuntaliitto pitää perusteltuna korkeimman hallinto-oikeuden roolin muuttamista toisen asteen muutoksenhakutuomioistuimesta lainkäytön yhtenäisyyttä kehittävään suuntaan. Harkinta valituslupasäännösten ottamisesta lakiin tulee tehdä asiaryhmäkohtaisesti ehdotuksen mukaisista lähtökohdista. 

Hallintolaki

Hallintolakiin lisättäisiin yleissäännökset siitä, kenellä on oikeus vaatia oikaisua ja täsmennys, jonka mukaan oikaisua vaaditaan päätöksen tehneeltä viranomaiselta. Hallintolakiin lisättäisiin myös säännös oikaisuvaatimuksen vaikutuksesta päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuteen.

 

Kuntaliitto pitää lisäyksiä ja täsmennyksiä perusteltuina. Lisäykset vastaavat hallintolainkäyttölain sääntelyä. Tarvittaessa erityislaissa voidaan säätää siitä, mille viranomaiselle oikaisuvaatimus tehdään.

 

Hallinnossa lähtökohtana on, että muutosta voi hakea vain lopulliseen päätökseen. Hallintolaissa voisi olla tarvetta todeta tämä muutoksenhaun perusedellytys.  

Hallintolainkäyttölaki

Hallintolainkäyttölakiin lisättäisiin täsmentävä säännös, jonka mukaan hallintoviranomaisen päätöksestä saa valittaa sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Hallintovalituksen luonne yksinomaan laillisuusvalituksena todetaan pykälän, jonka otsikkona on Valitus valtion hallintoviranomaisen päätöksestä, 2. momentissa. Perusteluissa todetaan, että säännös koskisi hallintovalitusta riippumatta siitä, minkä viranomaisen tekemään hallintopäätökseen valitus kohdistuu.

 

Kuntaliitto kannattaa täsmentävää säännöstä siitä, että hallintovalituksen saisi tehdä vain laillisuusperusteella. Säännös olisi hyvä olla erillisenä pykälänä otsikolla Valitusperuste, koska säännös tulee sovellettavaksi myös mm. kunnan viranomaisen päätöksistä tehtäviin hallintovalituksiin.

 

Hallintolainkäyttölain säännöksessä voisi kuntalain kunnallisvalitusta koskevan säännöksen tapaan todeta mitkä ovat hallintovalituksen valitusperusteet, jolloin otsikko olisi Valitusperusteet.

 

Hallintolainkäyttölakia muutettaisiin siten, että ministeriön hallintopäätöksestä valitettaisiin hallinto-oikeuteen. Suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitettaisiin vain valtioneuvoston yleisistunnon tekemästä hallintopäätöksestä.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n mukaan maakuntakaavan hyväksymispäätös saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Jos eri ministeriöiden kannat oleellisesti eriävät, niin vahvistaminen siirtyy valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavaksi.
 
Ehdotettu hallintolainkäyttölain muutos tarkoittaisi, että ympäristöministeriön maakuntakaavan vahvistamispäätökseen haettaisiin muutosta hallinto-oikeudelta ja sen jälkeen olisi vielä aina valitusmahdollisuus korkeimpaan hallinto-oikeuteen.  Toteutuessaan muutos aiheuttaisi maakuntakaavojen voimaantuloon merkittävän viiveen, jolla on merkitystä koko suunnittelujärjestelmän toimivuuden kannalta. 

 

Nykyisellään maakuntakaavojen vahvistaminen ympäristöministeriössä kestää 1-2 vuotta, joskus jopa enemmän.

 

Kuntaliitto ja maakuntaliitot ovat yhdessä esittäneet, että maakuntakaavojen vahvistamismenettelystä luovutaan kokonaan. Vahvistamismenettelystä luopumista on myös esitetty selvitettävän maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arvioinnin yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennuslakia tulisi muuttaa siten, että nykyinen muutoksenhakumenettely säilyisi maakuntakaavojen osalta sen ajan kun vahvistamismenettely on käytössä.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten ympäristöministeriön lunastuslupapäätösten (MRL 99, 100 §) osalta ehdotus toisi myös pidennystä prosesseihin ja hidastasi kunnan mahdollisuuksia yhdyskunnan kehittämiseen. Huolimatta siitä, että lunastajalle eli kunnalle voidaan antaa lunastuslain perusteella ennakkohaltuunottolupa, tulisi maankäyttö- ja rakennuslain varmistaa nykyinen muutoksenhakujärjestys, eli ympäristöministeriön päätöksistä muutoksenhaku suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 

Erityislakien muutoksenhakusäännökset

Erityislakien muutoksenhakusäännöksissä tulisi käyttää yhdenmukaisia käsitteitä. Jos esimerkiksi on tarkoitus säätää muutoksenhakukeinoksi kuntalain oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus, säännös voisi olla ”haetaan muutosta siten kuin kuntalaissa säädetään” ja jos olisi tarkoitus, että oikaisuvaatimusmenettely jää pois, säännös voisi olla ”haetaan muutosta kunnallisvalituksella”. 

Elintarvikelaki

Terveydensuojelulaki

Elintarvikelain 74 §:stä poistettaisiin säännös 14 päivän oikaisuvaatimusajasta, joten oikaisuvaatimusaika kunnan viranhaltijan päätöksestä olisi hallintolain mukaan määräytyvä 30 päivää.

 

Terveydensuojelulain 56 §:ssä säilyisi 14 päivän oikaisuvaatimusaika haettaessa oikaisua kunnan viranhaltijan päätökseen.

 

Kuntaliitto kannattaa 14 päivän oikaisuvaatimusaikaa molempiin em.  lakeihin tai toissijaisesti 30 päivän oikaisuvaatimusaikaa molempiin lakeihin. 

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Kehitysvammaisten erityishuollosta annettua lakia ja vammaispalvelulakia ollaan yhdistämässä ja asia on työryhmän valmistelussa. Lainsäädäntö on vanhaa ja päätöksentekoon liittyviä säännöksiä olisi syytä uudistaa laajemminkin kuin pelkästään muutoksenhakusäännösten osalta. Kuntaliitto katsoo, ettei ole tarkoituksenmukaista tehdä näihin lakeihin enää erikseen muutoksia, vaan muutoksenhausta on syytä säätää osana lainsäädännön yhdistämistyötä.

 

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 80 §:n 5 momentin perusteluja tulisi korjata siten, että päätös henkilön tutkimukseen toimittamisesta on erityishuollon johtoryhmän päätös, ei aluehallintoviraston päätös.

 

Vammaispalvelulain 18 §:ään ehdotetaan lisättäväksi säännös oikaisuvaatimusmenettelystä sosiaalilautakunnan päätökseen.

 

Kuntaliitto ei pidä lisäystä millään tavalla tarkoituksenmukaisena. Vammaispalvelulain muutoksenhakusäännöksiä ei voi tarkastella ottamatta huomioon mitä sosiaalihuoltolaissa on säädetty. Toimielimen päätöstä edeltää yleensä viranhaltijapäätös, johon sosiaalihuoltolain mukaan voi hakea oikaisua toimielimeltä.

SUOMEN KUNTALIITTO

 

Heikki Harjula 
johtava lakimies

Riitta Myllymäki
johtava lakimies

 

Lisää aiheesta

  • Oikeusministeriö
    Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistamiseksi
tags