Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu asetus kunnaneläinlääkärin maksullisista suoritteista. Asetuksen nimi viittaa kunnaneläinlääkärille maksettaviin palkkioihin, mikä on osittain harhaanjohtava, sillä asetuksella säädetään siitä, mitä aluehallintovirasto laskuttaa kunnaneläinlääkärille säädetyistä ns. toimeksiantotehtävistä. Uuden eläintautilain (44/2013) 99 § 2 momentin mukaan aluehallintovirasto määrää ja perii valtiolle maksut kunnaneläinlääkäreiden maksullisista suoritteista. Asetusluonnoksessa ja muistiossa tulisi selkeämmin osoittaa, että asetuksella säädetään siitä vain siitä summasta, jonka valtio perii toimijalta kunnaneläinlääkärin maksullisesta suoritteesta. Asetuksen 2 § tulisi tarkentaa esim. ”…maksutaulukossa luetellut suoritteet, joista aluehallintovirasto perii toimijalta maksutaulukon mukaisen maksun”.
Nyt lausunnolla olevassa maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnoksessa esitetään taulukkomuodossa ”Kunnaneläinlääkärin maksulliset suoritteet”. Taulukko on harhaanjohtava. Mikäli tekstiä ei selkeytetä ja taulukon otsikointia ei muuteta, taulukko on helposti tulkittavissa kunnan kunnaneläinlääkärille maksettaviksi korvauksiksi. Kunta maksaa eläinlääkäreille korvaukset samojen periaatteiden mukaisesti kuin muistakin valvontatehtävistä ja laskuttaa aluehallintovirastolta palkkakustannukset sivukuluineen ja osuutena yhteiskustannuksista viisi prosenttia palkkakustannusten yhteismäärästä sekä 5,3 %:n korvauksen, joka kattaa keskimääräiset kulut viranhaltijan mahdollisista sairauslomista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja perhevapaista (MMM/2429/99/2010). Muistiossa olisi syytä käydä läpi koko laskuttamiseen liittyvä suhteellisen monimutkainen prosessi.
Ministeriön asetuksella ei säädetä siitä, miten kunta laskuttaa aluehallintovirastoa, vaan siitä miten aluehallintovirasto laskuttaa toimijaa.
”Aluehallintovirasto määrää ja perii valtiolle maksuja kunnaneläinlääkärin tämän lain mukaisista suoritteista. Kunnaneläinlääkärin suoritteista perittävien maksujen suuruudesta säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella noudattaen soveltuvin osin, mitä valtion maksuperustelaissa säädetään valtion viranomaisten suoritteiden maksullisuutta ja maksujen suuruutta koskevista yleisistä perusteista ja muista perusteista. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään myös kunnaneläinlääkärin suoritteiden laskutuksessa noudatettavasta menettelystä.”
Kunta maksaa eläinlääkärille palkan samalla periaatteella kuin muistakin valvontatehtävistä. Maksullista valvontaa voi tehdä ns. valvontaeläinlääkäri tai praktiikkaa hoitava eläinlääkäri. Mikäli valvonnan hoitaa ns. valvontaeläinlääkäri, hän hoitaa valvonnan toimenkuvaansa kuuluvana, ilman erillistä korvausta. Valvonnan voi hoitaa myös ns. praktikkoeläinlääkäri, jolle kunta maksaa lääkärisopimuksen mukaisen korvauksen tai korvauksen erillisen sopimuksen mukaan. Kunta laskuttaa eläinlääkärin palkkakustannukset aluehallintovirastolta siten kuin siitä on säädetty. Valtion kunnille maksamasta korvauksesta säädetään eläintautilain 101 §:ssä ja eläinlääkintähuoltolain 23 §:ssä sekä valtioneuvoston eläinlääkintähuoltoasetuksessa 1031/2009.
Eläinsuojelulain 101 §
”Eläinlääkintähuoltolain 23 §:ssä säädetään kunnan oikeudesta saada valtion varoista korvaus tämän lain mukaan kunnaneläinlääkärille kuuluvien tehtävien suorittamisesta.”
Eläinlääkintähuoltolain 23 §
” Valtion varoista maksetaan kunnalle korvaus 15 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen valvontatehtävien suorittamisesta. Korvauksen perusteena ovat kunnalle aiheutuvat välittömät kustannukset. Korvaus ei saa ylittää tehtävistä kunnalle aiheutuneiden todellisten kustannusten määrää. (14.6.2013/443)
Tarkemmat säännökset kunnalle maksettavan korvauksen perusteista sekä maksamisessa noudatettavasta menettelystä annetaan valtioneuvoston asetuksella.”
Valtioneuvoston asetus eläinlääkintähuollosta 1031/2009
”3 § Kunnalle valvontatehtävistä maksettava korvaus
Kunnalle maksetaan valtion varoista korvaus niistä kustannuksista, jotka sille on aiheutunut eläinlääkintähuoltolain 15 §:n 2 momentissa tarkoitettujen valvontatehtävien suorittamisesta.
Korvauksen perusteena on kustannusten ohella valvontatehtävään käytetty aika matkoihin käytetty aika mukaan lukien. Korvauksen perusteena oleviin todellisiin kustannuksiin lasketaan:
1) valvontatehtävään käytetyn työajan palkkakustannukset henki-lösivukuluineen;
2) valvontatehtävästä aiheutuvat välttämättömät matkakustannukset todellisina;
3) valvontatehtävässä käytetyt aineet, tarvikkeet ja tavarat;
4) valvontatehtävään liittyvien välttämättömien palvelujen ostot; ja
5) osuutena yhteiskustannuksista viisi prosenttia palkkakustannusten yhteismäärästä.
Lääninhallitus maksaa kunnalle korvauksen laskutusta vastaan. Laskuun tulee liittää yksilöity selvitys käytetystä työajasta, valvontatehtävistä ja aiheutuneista kustannuksista lääninhallituksen vahvistaman kaavan mukaisesti. Vuoden viimeinen lasku on toimitettava viimeistään seuraavan vuoden tammikuun 15 päivään mennessä”
Valtioneuvoston asetuksessa 1031/2009 on säädetty, että vuoden viimeinen lasku on toimitettava viimeistään seuraavan vuoden tammikuun 15 päivään mennessä. Lausunnolla olevassa maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnoksessa edellytetään että kunta toimittaa laskutusta varten tarpeelliset tiedot aluehallintoviraston vahvistaman kaavan mukaisesti viimeistään 3 kuukauden kuluttua tarkastuksesta. Kunnan laskutuksessa valtiolta tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa 1031/2009 annettua menettelyä, eikä laskutusaikaa voida maa- ja metsätalousministeriön asetuksella rajoittaa kolmeen kuukauteen valtioneuvoston asetuksesta poikkeavasti. Kuntaliitto ei pidä tarpeellisena määräajasta säätämistä. Kunta joutuu korvaamaan eläinlääkärille suoritteen, vaikka eläinlääkäri laskuttaisi sen kolmen kuukauden jälkeen. Toisaalta kunnalla on oikeus saada korvaus valtiolta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Mikäli asetuksella kuitenkin halutaan säätää määräajasta, asetusta tulisi muuttaa siten, että myös kunnaneläinlääkärin on ilmoitettava näistä suoritteista määräajan kuluessa kunnalle tai mahdollisesti myös suoraan aluehallintovirastoon. Ei liene estettä sille, että aluehallintovirasto laskuttaa toimijaa ennen kuin kunta on laskuttanut aluehallintovirastoa. Kuntaliitto kannattaa ripeää laskutusta, mutta ristiriitaiset asetukset hankaloittavat tulkintaa kentällä.
Kuntaliitto muistuttaa, että eläintautivalvonnassa päivystysvelvollisuus on ainoastaan läänin-eläinlääkärillä, ei kunnaneläinlääkärillä. Taulukossa on säädetty maksun korotuksista illalla ja yöllä asiakkaan pyynnöstä tehtävistä toimenpiteistä.
Valtion toimeksiantotehtävät ovat tuoneet mukanaan monimutkaisen laskutuskäytännön, joka lisää sekä hallinnollista taakkaa että kustannuksia. Esityksen mukaisesti kunnaneläinlääkäri laskuttaa kuntaa, kunta laskuttaa aluehallintovirastoa ja aluehallintovirasto laskuttaa toimijaa. Tarkastustoiminnasta olisi mahdollista saada kustannustehokkaampaa keskittämällä eläinsuojelu- ja eläintautivalvonta kokonaisuudessaan aluehallintovirastoon, jolloin laskutus yksinkertaistuisi ja byrokratia keventyisi. Tämä tukisi myös parhaillaan menossa olevaa kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimista ja keventämistä.
SUOMEN KUNTALIITTO
Leena Karessuo
johtaja, alueet ja yhdyskunnat
Tarja Hartikainen
erityisasiantuntija, ympäristöterveys
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.