Lausunto luonnoksista valtioneuvoston asetuksiksi koskien rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtäviä sekä ympäristöministeriön asetukseksi koskien suunnitelmia ja rakentamisen viranomaisvalvontaa
Asetusluonnokset perustuvat maankäyttö- ja rakennuslain muutokseen (41/2014), joka koskee rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksia, rakennuksen suunnittelua ja suunnittelijoita, työnjohtoa sekä viranomaisvalvontaa koskevaa sääntelyä. Lain muutokset tulevat voimaan 1.9.2014. Asetusten on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan.
Kuntaliitto katsoo, että jatkovalmistelussa tulisi vielä tarkkaan pohtia sitä, ovatko kaikki asetukset ylipäätänsä tarpeellisia. Erityisesti asetusluonnoksen, joka koskee rakentamista koskevia suunnitelmia ja selvityksiä kohdalla voi kysyä, onko kaikista asioista syytä säätää asetustasolla. Riittäisikö ohje? Sähköinen asiointi ja sähköiset lupa-asiakirjat sekä sähköinen toiminta muutoinkin ovat kohta laajasti nykypäivää. Antaako asetus suunnitelmista riittävästi mahdollisuuksia sähköisen toiminnan kehittämiseen? Asetusluonnos, joka koskee rakennustyön teknistä tarkastusta ja viranomaisvalvontaa ei tuo mitään sellaista, josta ei olisi säädetty jo lain tasolla. Tämänkin kohdalla ohje olisi parempi vaihtoehto.
Asetusten sisältö ja yksityiskohtaisuus vaikuttaa hallinnon työhön ja rakennushankkeeseen ryhtyvien velvollisuuteen. Asetusehdotuksissa ei voitane katsoa olevan kyse MRL:ssä tarkoitetusta rakentamista koskevat säännöksistä ja määräyksistä. Tällöin MRL:n poikkeamista koskevat säännökset eivät tulisi sovellettavaksi. Tämä johtaa jäykkään ja byrokraattiseen menettelyn. Tapauskohtaista harkintaa ja joustoa tulee sisällyttää säännöksiin aina kun se vain on mahdollista silläkin kustannuksella, että käytännöt tulevat vaihtelemaan kunnittain. Opasmateriaalilla voidaan poistaa suurimpia eroja jatkossa.
Erityisesti suunnitelmien sisältöä koskevassa asetusluonnoksessa on pitkiä listauksia asioista, jotka ”tarvittaessa” on sisällytettävä suunnitelmiin. Voidaan kysyä, ovatko ne tarpeellisia, ottaen huomioon myös MRL 131 §:n 2 mom 6-kohdan, jonka mukaan viranomainen voi edellyttää esittämään selvityksiä, jotka ovat tarpeen rakennuslupahakemuksen ratkaisemiseksi.
Todettakoon vielä, että useat erilliset asetukset ovat vaikeasti hallittava kokonaisuus.
Kuntaliitolla ei ole mahdollisuutta ottaa kantaa kaikkiin asetuksien yksityiskohtiin. Eräänä hajahuomiona voidaan kuitenkin kysyä, kuinka vastaavatyönjohtaja voi huolehtia 70 §:n 1-kohdassa olevasta velvoitteesta. Säännös on kokonaisuudessaan tärkeä, sillä laiminlyönti tehtävien hoidossa voi johtaa hyväksynnän peruuttamiseen. Riittääkö asetuksenantoval-tuutus tältä osin?
Ehdotuksilla nähdään perustellustikin olevan myönteisiä vaikutuksia mm. rakentamisen laatuun, yhtenäisiin tulkintoihin ja viranomaismenettelyihin. Vaikutusarvioinneissa ei kuitenkaan ole huomioitu vaikutuksia luvanhakijan asemaan, lupamaksuihin tai kuntien kustannuksiin. Vaikutusarviointeja voisi em. osin täydentää. Todettakoon, että muutokset, jotka koskevat rakennusvalvonnan prosesseja tavalla tai toisella, vaikuttavat aina rakennusvalvonnan tietojärjestelmiin. Siten tietojärjestelmien päivityksistä saattaa aiheutua kunnille ylimääräisiä kustannuksia, jotka luonnollisesti heijastuvat aikanaan myös lupamaksuihin. Lisäksi kustannuksia syntyy myös koulutuksesta.
SUOMEN KUNTALIITTO
Leena Karessuo
johtaja, alueet ja yhdyskunnat
Ulla Hurmeranta
johtava lakimies
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.