Sosiaali- ja terveysministeriö, 12.3.2013, Dnro 473/90/2013, Tero Tyni, Päivi Koivuranta-Vaara, Ellen Vogt

Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö 1.2.2013

​Työryhmän tehtävänä oli lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen. Kuntaliiton mielestä raportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset ovat vähäisiä tavoitteisiin verrattuna. Työryhmä ei ole esittänyt lääkekorvausjärjestelmään aitoja uudistuksia, vaan ehdotukset ovat pääosin kosmeettisia ja järjestelmän todellinen uudistaminen on jää jatkotyöskentelyn varaan. Kuntaliitto yhtyy valtionvarainministeriön eriävään mielipiteeseen, että työryhmä ei ole kyennyt esittämään sellaisia ehdotuksia, joilla toteutettaisiin toimeksiannon mukaiset pysyvät kustannussäästöt. 

Lisäksi Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että työryhmän loppuraporttiin on jätetty useita eriäviä mielipiteitä. Lääkäriliiton, Farmasialiiton ja Lääketeollisuus Ry:n eriävissä mielipiteissä on esitetty hyvin perusteltuja mielipiteitä kustannusperusteisen korvausjärjestelmän puolesta. Myös Kuntaliitto katsoo, että kustannusperusteinen korvausjärjestelmä vähentäisi korvauksiin liittyvää raskasta byrokratiaa, parantaisi oikeudenmukaisuutta ja vastaisi paremmin nyky-yhteiskunnan ja tulevaisuuden haasteisiin. 

Työryhmän pääasiallinen ehdotus on alentaa lääkekorvauksen omavastuu kattoa 670 eurosta 530 euroon siten, että samalla lääkkeiden ostajille tulisi ns. alkuomavastuuosuus 50 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että alkuomavastuusumman tai sitä alhaisemman euromäärän lääkkeisiin per vuosi käyttävä rahoittaisi lääkeostoksensa kokonaisuudessaan itse. Jotta vuotuisen alkuomavastuun kumuloituminen ei kohtuuttomasti rasittaisi lapsiperheitä, työryhmä ehdottaa, ettei alkuomavastuu koskisi alle 18-vuotiaita. Työryhmämuistion mukaan lääkekaton laskemisen lisäksi 50 euron vuotuinen alkuomavastuu mahdollistaisi korvausprosenttien nostamisen lähes sille tasolle, jolla ne olivat ennen helmikuun alussa voimaan tulevia säästöjä. Helmikuun alusta peruskorvaus on 35 prosenttia, alempi erityiskorvaus 65 prosenttia ja ylempi erityiskorvaus 100 prosenttia. Työryhmän laskelmien mukaan peruskorvaus voitaisiin nostaa 41 prosenttiin ja alempi erityiskorvaus 72 prosenttiin. 

Kuntaliiton käsityksen mukaan esitetyn mallin suurimpana riskinä on, että alkuomavastuumallin takia osa pienituloisista jättää lääkkeensä ostamatta ja käyttämättä, jolloin hoitotulokset vaarantuvat. Kuntaliitto pitää hyvänä sitä, että alle 18-vuotiaat on jätetty alkuomavastuun ulkopuolelle. Kuntaliitto pitää perusteltuna myös rokotteiden ja sairauksien ehkäisyyn tarkoitettujen lääkkeiden jättämistä korvausjärjestelmän ulkopuolelle. 

Kuntaliitto huomauttaa, että ehdotetun mallin kustannusvaikutusta kuntien talouteen ja toimintaan ei ole arvioitu. 50 euron alkuomavastuu tulee lisäämään kuntien toimeentulotukimenoja, joskin lääkekaton alentaminen voi pienentää niitä. Jos lääkkeiden takia hoitotulokset huonontuvat, tämä lisää kuntien terveydenhuollon menoja. 

Korvausjärjestelmän kehittämisen lisäksi muistiossa on esitetty useita ehdotuksia siitä, miten lääkekustannuksiin voidaan vaikuttaa lääkehoitoja järkevöittämällä. Esitettyjen toimenpiteiden käytännön vaikutusten arviointi on erittäin vaikeaa. Kuntaliitolla ei ole sinänsä huomautettavaa esitettyihin keinoihin.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Tarja Myllärinen 
johtaja, sosiaali ja terveys

tags

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää