Suomen Kuntaliitto ry katsoo, että Valtioneuvoston kirjelmä U 36/2014 vp kiinnittää huomiota Suomen kannalta olennaisiin seikkoihin ja edustaa pääosin myös Kuntaliiton näkemystä. Kuntaliitto haluaa kiinnittää erityisesti huomiota seuraaviin seikkoihin:
1. Kuntaliitto pitää tärkeänä edistää kiertotaloutta realistisin askelin. Komission esittämää kategorista yhdyskuntajätteen 70 %:n kierrätysastetta vuodelle 2030 Kuntaliitto pitää erittäin vaativana tavoitteena, jonka saavuttaminen ei ole varmaa edes kaikkein edistyneimmissä EU:n kierrätystalouksissa, mikäli laskentamenetelmiä ja määritelmiä muutetaan esitetyllä tavalla. Kuntaliitto katsoo, että muutosten vaikutukset tulee arvioida tarkkaan ja asettaa numeeriset tavoitteet vasta vaikutusarviointien jälkeen. Kuntaliitto kannattaa korkealaatuisen kierrätyksen edistämistä.
Korkealaatuinen kierrätys tarkoittaa, että kierrätettävällä jätteellä on todellinen, järkevä ja myös kustannustehokas käyttötarkoitus. Elinkeinoelämä ja teollinen tuotanto toimii aktiivisesti sekä jätemateriaalien käyttäjänä että markkinoilla haluttujen jätepohjaisten tuotteiden tuottajana. Uhkana on, että esitetyistä muutoksista aiheutuvat toimet jätteiden lajittelun ja kierrätyksen tehostamiseksi saattaisivat johtaa heikkolaatuiseen kierrätykseen, jonka lisäkustannukset pääsääntöisesti jäisivät kuluttajien eli kuntalaisten maksettaviksi.
2. Kuntaliitto tukee ehdotuksia keskeisten määritelmien yhdenmukaistamiseksi eri direktiiveissä. Kuitenkaan yhdyskuntajätteen määritelmää ei tule sitoa vain kunnan järjestämisvastuulla oleviin jätteisiin komission ehdottamalla tavalla.Järjestämisvastuut vaihtelevat kansallisella tasolla eri maiden välillä. Suomessa ehdotus tarkoittaisi yhdyskuntajätteen osalta lähes kaiken elinkeinotoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen pudottamista pois määritelmän piiristä. Mikäli määritelmää muutettaisiin komission esittämällä tavalla, yhdyskuntajätteen kierrätysastetta koskevat tavoitteet rajautuisivat Suomessa seurannaisvaikutuksena koskemaan vain noin 50 % Suomen yhdyskuntajätteestä (kuntien vastuupiiriin jäävä jäte), mitä Kuntaliitto pitää jo kokonaisvaltaisen kiertotalouden edistämisenkin kannalta täysin kohtuuttomana.
3. Kuntaliitto tukee ehdotusta yhdyskuntajätteen laskentamenetelmien yhdenmukaistamisesta ja pitää sitä edellytyksenä luotettavien ja vertailukelpoisten EU-laajuisten tilastojen tuottamiseksi. Laskentamenetelmien muutoksista aiheutuvat vaikutukset nykyisiin ja tuleviin kierrätysasteisiin tulee kuitenkin arvioida.
4. Suora uudelleenkäyttö tulee voida laskea yhtenä osana mukaan kierrätysasteisiin, onhan se etusijajärjestyksen mukaan mitä parhainta aineen hyödyntämistä materiaalina.
5. Kuntaliitto tukee ehdotusta kaatopaikkakäsittelyn vähentämisestä ja biojätteen erilliskeräyksen edistämisestä, mutta vastustaa kategorista velvoitetta biojätteen kiinteistöittäiseen erilliskeräykseen. Jäsenmaiden alueelliset erot, esim. harva asutus ja pitkät välimatkat, sekä elinkaaritarkastelujen tulokset tulee voida ottaa huomioon erilliskeräyksen toteutuksessa.
6. Kuntaliitto suhtautuu varauksellisesti direktiiviehdotuksissa esitettyihin lukuisiin raportointimenettelyjen muutoksiin tai lisäyksiin, joilla käytännössä lisätään sekä valtion että kunnan viranomaisten hallinnollista taakkaa aikana, jolloin keskustellaan mm. kuntien tehtävien karsimisesta. Esimerkiksi vaarallisten jätteiden kuljetuksen ja keräämisen valvonnassa tulisi olla mahdollista jatkaa Suomen kevyempää rekisteröintimenettelyä raskaamman lupamenettelyn sijaan. Jätteen ammattimaisen kuljetustoiminnan tulee yrityksen koosta riippumatta olla valvottua. Rekisteröintimenettely on siis tarpeellinen, mutta aivan riittävä menettely valvonnan harjoittamiseen.
Kuntaliitto katsoo, että ehdotetusta varhaisvaroitusjärjestelmästä aiheutuva hallinnollinen työ on hyötyihin nähden aivan liian suuri. Varhaisvaroitus-järjestelmän sanktiomenettelyjen sijaan tulisi luoda tukitoimia direktiivien tavoitteiden saavuttamiseksi heikoimmin edistyneissä maissa.
SUOMEN KUNTALIITTO
Tuulia Innala
kehittämisinsinööri
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.