Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle, Dnro 1748/90/2013, 16.5.2013, Silja Siltala

Yksityisteiden avustusjärjestelmän kehittäminen; sidosryhmäkysely

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt sidosryhmiltä vastauksia asettamiinsa kysymyksiin koskien yksityisteiden avustusjärjestelmää. Valitettavasti vastausaika on ollut lyhyt eikä lisäaikaa pyynnöstämme huolimatta myönnetty, joten emme ole voineet hankkia vastaustemme pohjaksi taustatietoa käytännön työtä hoitavista kunnista. Näin ollen voimme vastata vain yleisluontoisesti ja pääasiassa yksityisteitä koskien.

Aluksi toteamme myös, että kannatamme yksityistielain kokonaisuudistusta, koska lainsäädäntö on varsin vanha ja moneen kertaan täydennetty ja korjattu ja toimintaolosuhteetkin ovat kovasti muuttuneet.  Avustusjärjestelmä on vain yksi osa yksityisteiden ylläpitomahdollisuuksia tulevaisuudessa, joten se tulisi käsitellä yksityistielain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Vastaukset kysymyksiin:

Onko yksityis- ja metsäautoteitä koskeva valtion avustusjärjestelmä mielestänne riittävän tehokas?
Tehokkuudesta ei ole käytössämme selvityksiä, mutta käsittääksemme yksityistieavustusten osalta Liikennevirasto on keskittänyt avustushakemusten käsittelyn ja ohjeistanut sen hyvin, joten hakeminen hoituu varsin hyvin ja raha käytetään haettuun tarkoitukseen.

Mitä myönteisiä vaikutuksia avustusjärjestelmällä saavutetaan?
Valtion yksityistietuella on saatu tehdyksi peruskorjauksia, jotka muutoin olisivat voineet jäädä tekemättä, ylläpitoon sitä ei ole voinut saada. Avustusmenettely on osaltaan lisännyt tiekuntien järjestäytymistä. Valtion avustukset ovat myös edesauttaneet yksityisteiden pysymistä yleisessä käytössä. 

Onko kielteisiä vaikutuksia?
Määräraha on kutistunut kolmasosaan entisestä, joten tulokset ovat vähentyneet samassa suhteessa.

Ketkä hyötyvät avustuksesta?
Tiekunnat, jotka avustusta peruskorjauksiin saavat ja pystyvät näin tekemään isompia peruskorjauksia, jotka muutoin voisivat jäädä tekemättä. Myös muut yksityisteiden käyttäjät hyötyvät kunnossa pysyvästä tieverkosta.

Onko avustusjärjestelmässä päällekkäisyyksiä?
Kolmen vuoden ajan, vuosina 2009 - 2011, yksityistieavustuksia voitiin käyttää poikkeuksellisesti tukemaan voimakkaammin metsätalouden tarpeita. Muutoin avustusperusteet ja -tarpeet ovat erilaiset. 

Saako jokin avustuskohdetyyppi mielestänne nykyisin liian vähän tai ei lainkaan tukea?
Meidän tietoomme ei ole tullut muita valituksia kuin se, että valtionavustusta ei ole mahdollista saada ylläpidon kustannuksiin.

Pitäisikö avustuksen myöntämisehtoja muuttaa, ja jos, niin miten?
Tämä tarve on harkittava yksityistielain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Rahoitustarvetta on perusparannuksen lisäksi myös vaativamman ylläpidon puolella. Jos vähänliikenteisiä maanteitä muutettaisiin enenevässä määrin yksityisteiksi, tulisi ratkaista myös niiden ylläpidon jatkuvuus ja tarkistaa myöntämisehtoja sen mukaisiksi.

Miten tienpitotoimia pitäisi avustaa ja voitaisiinko joistain nykyisin avustettavista luopua?
Yksityisteiden ylläpidon ohjeistukselle ja neuvonnalle on tarvetta. Joillakin tiekunnilla, mm. osakkaiden vanhenemisen myötä, olisi tarvetta myös laajempaan ylläpidon järjestämisen ja hoidon tukeen.

Miten muuten kehittäisitte avustusjärjestelmää?
kts. edellä

Tulisiko harkita muutoksia valtion ja kuntien yksityisteitä koskevaan työnjakoon?
Aiemmin tehdyissä selvityksissä on yhteisesti esitetty mm. toimitusten siirtämistä Maamittauslaitokselle. Nämä ratkaisut on syytä toteuttaa yksityistielain kokonaisuudistuksessa. Tämä työnjakomuutos toteuttaisi myös hallituksen kehyspäätöksessä todettua linjausta, jolla pyritään vähentämään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. Kunnille ei tule lisätä tehtäviä.

Pitäisikö tienpidon opastusta ja koulutusta kehittää nykyisestä, ja jos, niin miten?
Yksityisteiden ylläpidon ohjeistukselle ja neuvonnalle on tarvetta. Liikennevirasto ja Suomen Tieyhdistys ovat tätä pyrkineet tekemään ohjein ja koulutuksin. Myös Tieyhdistyksen järjestämästä tieisännöintitoiminnasta on hyviä kokemuksia.

Tehostaisiko avustusjärjestelmää yksityistieavustuksen ja Kemera- avustuksen yhdistäminen?
Yksityistieavustukset on jatkossakin syytä kohdentaa teille, joilla on vakituista asutusta. Kyse on ihmisten jokapäiväisen liikkumisen ja heidän palvelujensa saavutettavuuden turvaamisesta. Tällaiset yksityistiet ja vähäliikenteiset maantiet palvelevat usein myös elinkeinoja kuten maa- ja metsätaloutta. 
Pelkästään elinkeinoja kuten metsätaloutta palvelevia metsäteitä ja metsätalouden muuta edistämistä varten mahdollisesti tarvittavat avustukset on syytä pitää erillään yksityisteiden rahoituksesta ja käsitellä osana elinkeinon tukemista, sillä teiden käyttötarkoitus ja avustusten myöntämisperusteet ja tavoitteet ovat erilaisia.

Miten yhdistäminen tehtäisiin ja mikä taho vastaisi uudesta avustusjärjestelmästä?
Jos tällainen yhdistäminen toteutettaisiin, on kyse edelleenkin valtion avustusten jakamisesta ja jakajana tulee luonnollisesti olla valtion viranomainen.

Mitä säästöjä yhdistämisellä voitaisiin mielestänne saavuttaa?
Ei arviota mahdollisista säästöistä.

Mitä haittoja yhdistämisestä voisi olla?
Vakituisen asumisen mahdollistamat tuet jäävät helposti elinkeinoelämän tarpeiden jalkoihin.

Näettekö avustusjärjestelmän tulevaisuudessa välttämättömänä vai voitaisiinko tavoitteet saavuttaa esimerkiksi verotuksen kautta?
Nykyisen lainsäädännön puitteissa avustukset ovat välttämättömiä. Yksityistielain kokonaisuudistuksen yhteydessä voidaan tarkastella vaihtoehtoja yksityisteiden ylläpidon turvaamiseksi tulevaisuudessakin.

Näettekö alemman tieverkon uudelleen luokittelun tarpeelliseksi?
Itse luokittelu ei kaivanne muutoksia. Luokkien sisällä voi olla väyliä, jotka kuuluisivat toiseen luokkaan: esim. yksityistie, jonka pitäisikin jo olla maantie tai vähäliikenteinen maantie, joka lähenee yksityistietä. Jos näissä tehdään muutoksia, tulee samalla ratkaista ko. väylien ylläpito.

Muita avustusjärjestelmän kehittämiseen liittyviä ehdotuksia?
Avustusjärjestelmän kehittäminen ja erilaiset työnjakoihin ja vastuisiin liittyvät asiat tulee ratkaista yksityistielain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Ne yhdessä muodostavat kokonaisuuden, jolla voidaan turvata alemman tieverkon ylläpito tulevaisuudessakin. Erillisten metsäteiden rakentaminen ja ylläpito liittyy metsätalouden tehokkuuteen ja tulee ratkaista sen elinkeinon tukien puitteissa.

SUOMEN KUNTALIITTO

Leena Karessuo
johtaja
Alueet ja yhdyskunnat 

Silja Siltala
liikenneinsinööri 

tags