
- ikääntyneiden sosiaalipalvelut
- ikääntyneiden omaishoito
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian ja toimeenpanon luonnos vuosille 2022-2026 sisältää laajan näkökulman asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseen. Strategialuonnoksen visio on, että Suomi on asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuonna 2026. Mallimaaksi pyrkiminen tarkoittaa parhaaseen tutkittuun tietoon perustuvien kansainvälisten suositusten käyttöönottoa ammattilaisia, potilaita ja asiakkaita hyödyttävällä tavalla kaikissa organisaatioissa ja kaikilla työskentelyn tasoilla. Luonnos sisältää neljä strategista kärkeä, jotka ovat yhdessä asiakkaan ja potilaan kanssa, hyvinvoivat ja osaavat ammattilaiset, turvallisuus ensin kaikissa organisaatioissa sekä parannamme olemassa olevaa. Läpileikkaavana tavoitteena on, että vahvistamme ja luomme edellytykset kansalliselle ja alueelliselle turvallisuustyölle. Kullekin strategiselle kärjelle on asetettu kolme tavoitetta. Strategiakokonaisuus on rakenteeltaan selkeä ja myös sisällöt ovat monipuoliset sekä kattavat.
Strategian tavoiteasetteluun sekä itse strategian ja toimeenpanosuunnitelman valmisteluun on osallistunut suuri joukko asiantuntijuutta (mm. sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisia ja kehittäjiä, asiakkaiden ja potilaiden edustajia sekä poliittisia päättäjiä) kahdeksanosaisen työpajasarjan kautta. Tämä on turvannut sitä, että strategiassa esille nostetut asiat ovat sellaisia, joihin voidaan tosiasiallisesti vastata toimeenpanossa ja siten lisätä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasturvallisuutta.
Kuntaliiton mielestä on erinomaista, että strategiaan on liitetty tällä kertaa samanaikaisesti toimeenpanosuunnitelma, joka tukee strategian toimeenpanoa ja sen konkretiaa. Johdon ja esihenkilöiden vastuu korostuu strategian toimeenpanossa, mutta siinä korostuu myös kaikkien sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien sitoutumisen välttämättömyys turvallisuutta edistävään toimintaan. Tämä periaate on kannatettava.
Strategian vision strategian kärkien tavoitteiden toteutumisen seuranta on selkeä tavoitetasojen kuvaamisen ja numeraalisen mittaroinnin kautta. Myös toimeenpanosuunnitelmassa tavoitteiden toimenpiteet, niiden vastuutahot, mittarit ja tavoitetasot on kuvattu selkeästi, mikä osaltaan tukee toimeenpanoa ja seurantaa.
Lähtökohdat, että turvallisuus syntyy yhteistyössä asiakkaiden, potilaiden sekä heidän lähteistensä kanssa ja että asiakkaita osallistetaan konkreettisesti asiakas- ja potilasturvallisuustyöhön, ovat kannatettavia. Myös asiakkaiden kokemusten johdonmukainen hyödyntäminen on tärkeää.
On hyvä, että toimeenpanosuunnitelmassa ammattilaisten näkökulmaa asiakas- ja potilasturvallisuus työssä on tarkasteltu monesta eri näkökulmasta, kuten mm. osaamisen turvaaminen, työturvallisuus ja -hyvinvointi sekä johtaminen.
Etä- ja digitaalisten palvelujen huomiointi on erittäin ajankohtaista, sillä niiden lisääntyvä hyödyntäminen tuottaa uusia haasteita asiakas- ja potilasturvallisuuden turvaamiselle. Tiedolla johtaminen on välttämätöntä toiminnan vaikuttavuuden parantamisen näkökulmasta
Jatkuvan parantamisen lähtökohta on kannatettava.
On tärkeää, että strategiassa ja toimeenpanosuunnitelmassa on huomioitu muuttuva toimintaympäristö hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisen myötä.
Suomen Kuntaliitto ry
Sari Raassina Anna Haverinen
johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö erityisasiantuntija