Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntien tilatietoja koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntalakia (410/2015) ja Valtiokonttorista annettua lakia (305/1991) kuntien käytössä olevia tiloja koskevien tilatietojen kokoamiseksi yhteiseen tietovarantoon yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tietokriteereitä käyttäen.
Kuntaliitto pitää erittäin harmillisena, että lausuntoaika ajoittuu lomakaudelle. Kuntien mahdollisuudet syventyä aiheeseen ja käsitellä lausuntoja toimielimissä ovat hyvin rajoittuneet lomakaudella. Lausuntoajan ajoittaminen lomakauteen ei edusta hyvää hallintotapaa ja kuntien näkemyksiä jää huomioimatta eikä tällä tavoin päästä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.
Julkisen hallinnon toimitiloja tulisi arvioida kokonaisuutena, eivätkä kunnille nyt säädettäväksi aiotut tiedon toimittamisvelvoitteet saa olla raskaammat kuin hyvinvointialueiden, valtion toimijoiden tai muun julkisen hallinnon vastaavat velvoitteet. Lisäksi tulisi arvioida lähtökohtaisesti valtionhallinnon, hyvinvointialueiden ja kuntasektorin yhteisen tilatietotietovarannon muodostamista, jolloin muodostuisi kokonaiskuva koko julkisen sektorin toimitiloista. Julkisen sektorin yhteinen tietovaranto toimitiloista mahdollistaisi yhteisten palveluverkkojen ja palvelupisteiden suunnittelun.
Esitetyllä lainsäädännöllä tavoitellut hyödyt tulisi konkreettisemmin kohdentaa ja sitoa kuntien kiinteistönpidon tavoitteisiin. Olemassa olevaa kiinteistökantaa ja sen tehokasta käyttöä tulisi edistää. Kuntakiinteistöjen alhainen käyttöaste, heikko kunto ja energiatehottomuus ovat keskeisiä ongelmia, joihin tuen ja toimenpiteiden tulisi kohdentua.
Tavoitteet ovat osittain ristiriitaisia, esimerkiksi kuntien investointitarpeen leikkaaminen ei saisi liikaa korostua ohjaavana tavoitteena. Olemassa olevan kiinteistökannan kehittämien ja korjaaminen saattaa ajoittain merkitä jopa suurempia investointitarpeita.
Tiedon keruussa tulisi pidättäytyä vain olennaisiin peruskokonaisuuksiin yksityiskohtaisen tiedon sijaan. Esitetyt määriteltävät tilatiedot sijaitsevat kunnissa eri järjestelmissä ja eri lähteissä ja niiden kokoaminen vaatii uutta resursointia. Kuntakonserniin kuuluvien kuntayhtymien ja tytäryhtiöiden taloushallinnon ja kiinteistöhallinnon erilaiset toimintatavat lisäävät erilaisten variaatioiden määrää.
Pyydettyjä tilatietoja tulisi arvioida suhteessa kuntien kykyyn tuottaa pyydettyjä tietoja sekä suhteessa tiedon tuottamiseen liittyvään työmäärään. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että säädöskokonaisuuteen valmisteltavasta asetuksesta järjestetään myös lausuntokierros, jossa kuntien ja muiden toimijoiden on mahdollisuus lausua näkemyksensä ja vaikuttaa asetuksen sisältöön.
Pyydettyjen tilatietojen toimittamiseen liittyvät valmiudet ja olemassa olevat käytännöt vaihtelevat voimakkaasti eri kuntien välillä. Oletettavasti isompien kaupunkien osaamiseen ja resursseihin liittyvät edellytykset tietojen tuottamiseen ovat paremmat kuin pienemmillä kunnilla. Osa pyydetyistä tiedoista, esimerkiksi rakennusten jälleenhankinta-arvon ja teknisen arvon määritteleminen, ovat suhteellisen syvää kiinteistötalouden osaamista ja ymmärrystä vaativia prosesseja. Tällaisia valmiuksia ei välttämättä löydy kaikista pienemmistä kunnista. Pyydettyjen tilatietojen toimittamisen suhteen on syytä lisätä kuntien edellytykset huomioivaa joustavuutta.
Kunnille esitetty raportointivelvollisuus on uusi velvoite ja uusi tehtäväkokonaisuus. Kuntien kyvykkyydet vastata esitettyihin tietopyyntöihin vaihtelevat kunnittain. Tietojen muodostamien ja kokoaminen on käytännössä manuaalista, ellei niitä ole valmiiksi koostettu yhteen kuntien omissa tietovarannoissa. Osa tiedoista voi edellyttää myös ulkopuolelta ostettavaa asiantuntijapalvelua. Osa kunnista tulee tarvitsemaan merkittäviä tukitoimia selvitäkseen tiedon tuottamiseen liittyvistä haasteista.
Tilatietojen muodostaminen, kokoaminen ja toimittaminen muodostavat kunnille merkittävän hallinnollisen työtaakan ja vaativat uusia resursseja. Kunnille koituvat kustannukset vaihtelevat kunnittain. Kuntaliiton näkemyksen mukaan esitysluonnoksessa kunnille aiheutuvat kustannukset on arvioitu liian pieniksi. Valtion on varauduttava korvaamaan uuden velvoitteen myötä kunnille tilatietojen toimittamisesta, mukaan lukien tarvittavien tiedonsiirtorajapintojen rakentaminen, aiheutuvat kertaluonteiset ja pysyvät kustannukset täysimääräisesti rahoitusperiaatteen mukaisesti. Ennen eduskuntakäsittelyä on tärkeää koota tuorein tieto kuntien taloustietojen uudis-tetun raportoinnin kunnille aiheuttamista kustannuksista ja hyödyntää sitä tilatietojen raportoinnin kustannusvaikutusten arvioinnissa osana lainvalmistelua ennen uusista velvoitteista päättämistä.
Yleisellä tasolla kiinteistönpidossa ja kiinteistöliiketoiminnassa muutokset tapahtuvat suhteellisen hitaasti. Esitettyjen ja tavoiteltujen hyötyjen edes osittainen toteutumien 2029 mennessä ei tunnu realistiselta. Hyötyjä on kiistatta olemassa ja tavoitettavissa, mutta aikaperspektiivi on liian lyhyt. Vuoden 2028 loppuun mennessä on vaikea kuvitella tavoitettavan konkreettisia hyötyjä, eikä kuntien tuen tarve pääty vuoteen 2028. Hyötyjä tulisi tavoitella noin 10-15 vuoden perspektiivillä ja vastaavasti kunnille suunnatun tuen tulisi olla pidempikestoista ja luoda kunnille pysyviä järjestelmiä sekä toimintatapoja.
Lain voimaantuloon ja raportoitavien tietojen muodostamiseen ja toimittamiseen liittyvä ajoitusta tulisi arvioida uudelleen sekä kuvata vaiheet selkeästi. Ensimmäistä raportointia tulisi siirtää ainakin vuodella. Kunnilla tai kuntakonsernin jäsenillä ei ole edellytyksiä muuttaa tietojen kirjaamiseen liittyviä toimintatapojaan vuodelle 2023 eikä näin ollen edellytyksiä alkaa raportoimaan tilatietoja vuonna 2024 vuoden 2023 tiedoilla. Tietojen kerääminen ja muodostaminen edellyttävät mahdollisesti laajojenkin muutosten toteuttamista esim. kirjanpidon järjestelmissä sekä kiinteistötietojärjestelmissä. Raportointia ohjeistava käsikirja sekä raportoitavat tiedot yksilöivä asetus tulisi olla tiedossa ja käytössä hyvissä ajoin, jotta järjestelmämuutoksia on mahdollista suorittaa. Järjestelmämuutokset sekä tiedon tuottamisen valmistelu edellyttävät riittävää aikaa sekä henkilöresursseja. Kuntaliiton näkemyksen mukaan aikataulu ja raportoinnin aloittaminen vuonna 2024 ei ole toteutuskelpoinen.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan lakisääteisen velvollisuuden sijaan tulisi vielä arvioida mahdollisuuksia luoda kannustimia vapaaehtoisuuteen perustuvan tietojen toimittamisen edistämiseksi ja vastaavien kokonaishyötyjen saavuttamiseksi.
Mikäli kuitenkin tilatietojen kokoamiseen velvoitetaan lainsäädännöllä, tulisi sääntelyyn kattavammin sisällyttää riittävän kunnianhimoiset tiedonhallinnan menetelmät, jotka toteuttavat kustannustehokkaasti laajempia digitalisaatiolla tavoiteltuja kokonaishyötyjä. Manuaalisten prosessien sijaan tiedon toimittamisen prosesseissa tulisi lähtökohtaisesti tavoitella automaattisia tiedonsiirron menetelmiä. Esityksessä tulisi määritellä automaattisen tiedonsiirron konkreettiset tavoitteet ja niistä vastaava taho. Kustannustehokkaampi tiedonsiirto voisi perustua esim. malliin, jossa kunnat voisivat täyttää velvoitteensa julkaisemalla tiedot kerran tietopalvelurajapinnalla ajantasaisina suoraan omista järjestelmistään niitä tarvitsevien käyttöön.
Ministeriöillä on käynnissä useita rinnakkaisia kuntia koskettavia digihankkeita, kuten RYTJ ja verkkoinfrastruktuurin sijaintitietopalvelu. Hankkeiden keskinäinen koordinointi vaikuttaa osittain puutteelliselta ja ne synnyttävät kuntiin päällekkäisiä resursointitarpeita.
Lausunnolla oleva esitys käytännössä pakottaisi kaikki kunnat kirjaamaan, muodostamaan ja toimittamaan kuntien tilatietoja ja kokonaisuus muodostaa uuden tehtävän ja uuden velvoitteen kunnalle. Vastatakseen velvoitteeseen kuntien tulee osoittaa uusia resursseja tätä tehtävää varten. Kuntien tehtävistä säädettäessä on siksi huolehdittava myös siitä, että kunnilla on riittävät ja oikeasuhtaiset taloudelliset edellytykset suoriutua niistä.
SUOMEN KUNTALIITTO
Miira Riipinen
johtaja, yhdyskunta ja ympäristö
Jussi Niemi
tilapalvelupäällikkö
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.