Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua Energiaviraston tekemistä muutosesityksistä sähkön jakelu- ja suurjännitteisen verkkotoiminnan hinnoittelun valvontamenetelmiin (diaarinumero: 3878/040300/2023), jäljempänä ”Valvontamalli 2.0”. Kuntaliitto jättää käyttämättä mahdollisuuden kommentoida muita kuin verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua omaisuutta ja pääomaa koskevia lukuja (2.1, 2.1.1 ja 2.1.2). Näitä lukuja koskevat kommentit liittyvät toimitus- ja huoltovarmuuteen ja kuntatalousvaikutuksiin.
Kuntaliitto toteaa, että Valvontamalli 2.0 aiheuttaa kuntakonserneissa lyhyellä aikavälillä vähemmän vaikeuksia kuin Energiaviraston lokakuussa 2023 lausunnolle lähettämä versio, mutta pitkällä aikajänteellä Valvontamalli 2.0 johtaa samankaltaisiin ongelmiin kuin sitä edeltänyt ehdotus. Kuntaliitto pitää erityisen ongelmallisena verkonhaltijoiden investointikyvyn heikkenemistä pitkällä aikavälillä. Kuntaomisteisissa yhtiöissä talouden toimintaedellytysten heikentyminen heijastuu myös suoraan kuntatalouteen (velkaantuminen, tappiollisuus, osingonmaksukyky). Myös turvallisuudelle ja kunnan veto- ja pitovoimalle kriittinen verkkojen toimintavarmuus heikkenee, jos tarvittaviin korjauksiin ja huoltovarmuutta parantaviin investointeihin ei ole taloudellisia edellytyksiä. Lisäksi kaikkia vihreän siirtymän edellyttämiä investointeja ei välttämättä kyetä toteuttamaan.
Kuntaliitto korostaa edelleen perusteellisen vaikutusarvioinnin tarvetta, jotta kaikki keskeiset riskit tunnistettaisiin ja niiden realisoituminen voitaisiin välttää. Huolto- ja toimitusvarmuuden sekä vihreän siirtymän tarvitsemien investointien turvaaminen on jäänyt esityksessä kokonaan arvioimatta, vaikka yhteiskunnan sähköistyessä niiden merkitys on 2020-luvulla muuttumassa yhä kriittisemmäksi. Esimerkkinä ei-toivotusta seurauksesta voi mainita supistuvien investointien vaikutuksen myrskytuhojen korjauskapasiteettiin ja osaavan työvoiman saatavuuteen, joiden väheneminen uhkaa lisätä sähkökatkojen kestoa. Laaja-alaisia vaikutuksia ei myöskään ole käsitelty esityksen liiteaineistona olleessa Akateemisen työryhmän raportissa (2022), jossa tarkastelu on toimeksiannon mukaisesti rajattu pitkälti yhtiön liiketalouteen. Näin laajavaikutteisessa muutosehdotuksessa vaikutusarviot pitäisi Kuntaliiton mielestä tehdä ainakin seuraavista osa-alueista:
Yhteenvedoksi Kuntaliitto toteaa, että Valvontamalli 2.0:n osalta päätöksenteon perusta jää yksipuolisen tarkastelun takia liian suppeaksi. Kuntaliitto esittää, että verkko-omaisuuden arvostukseen ei tehdä Valvontamalli 2.0:ssa esitettyjä muutoksia, vaan palataan keväällä 2023 lausunnolla olleeseen malliin. Kuntaliitto suosittelee myös, että mahdollisiin muutostarpeisiin palataan tulevien valvontajaksojen aikana huolellisen ja kattavan vaikutusten arvioinnin kera.
SUOMEN KUNTALIITTO
Vesa Peltola
erityisasiantuntija
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.