Suomen Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua sivistysvaliokunnalle toisen asteen koulutusta koskevasta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin liittyvästä hallituksen esityksestä.
Häiriötilanteen määrittely
Pääsääntönä on, että normaalioloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa esiintyvät uhat voidaan torjua viranomaisten säännönmukaisin, normaaliolojen lainsäädännön mukaisin toimivaltuuksin ja voimavaroin. Poikkeusoloista ja poikkeusolojen toimivaltuuksista säädetään valmiuslaissa. Varautumista koskea sääntely tukee osaltaan häiriötilanteiden hallintaa myös normaalioloissa.
Kuntaliitto näkee, että opetuksen ja koulutuksen osalta on tärkeää, että myös koulutuksen normaaliolojen erityislainsäädäntöä kehitetään siten, että siihen sisältyy riittävät ja ajantasaiset säännökset erilaisten poikkeus- ja häiriötilanteiden varalle.
Esitys liittyy samalla valmiuslain kokonaisuudistukseen, minkä vuoksi sääntelykokonaisuuden johdonmukaisuuden merkitys korostuu. Häiriötilanteita ja poikkeusoloja koskevien ehdotusten suhde valmiuslain opetusta ja koulutusta koskeviin toimivaltuuksiin edellyttää valmistelussa rinnakkaista tarkastelua. Koulutuksen järjestäjien kannalta on olennaista hahmottaa toimivaltuudet 1) valmiuslain käyttöönottoon johtavissa tilanteissa, 2) niissä häiriötilanteissa, jotka koulutuksen lainsäädäntö tunnistaa sekä 3) niissä häiriötilanteissa, joita koulutuksen lainsäädäntö ei tunnista. Lainsäädännön on oltava näiden erilaisten tilanteiden kannalta selkeä.
Hallituksen esityksessä ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ja lukiolakiin ehdotetaan uutta häiriötilanteen määritelmää koskevaa sääntelyä. Häiriötilanteella tarkoitettaisiin poikkeuksellista uhkaa, tilannetta tai tapahtumaa, joka vaarantaa opiskelijoiden turvallisuuden tai terveyden tai estää koulutuksen järjestämisen muualla kyseisessä laissa säädetyllä tavalla. Häiriötilanne voisi ilmetä paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti. Säännöksessä lueteltaisiin tilanteet, joita pidettäisiin häiriötilanteina. Lisäksi mahdollisia häiriötilanteita on kuvattu esimerkinomaisesti säännöskohtaisissa perusteluissa. Häiriötilanteen määritelmä olisi yhtenevä perusopetuksessa ja toisella asteella, mitä Kuntaliitto pitää tarkoituksenmukaisena.
Valmiuslain mukaan valtioneuvosto toteaa yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa maassa vallitsevan poikkeusolot, jolloin valtioneuvoston asetuksella voidaan ottaa käyttöön valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien soveltaminen. Kuntaliitto toteaa, että esityksen normaaliolojen häiriötilanteen olemassaoloa ei valmiuslain mukaisia poikkeusoloja vastaavalla tavalla todenneta tai päätetä kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen osalta 45 a § ja 52 a § ehdotettujen toimivaltuuksien käyttö perustuisi koulutuksen järjestäjien omaan päätäntävaltaan. Säännökset tulisivat kuitenkin sovellettaviksi vain yli kahden viikon kestoisissa poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Lisäksi koulutuksen järjestäjien olisi tehtävä ilmoitus Lupa- ja valvontavirastolle soveltaessaan kyseisiä säännöksiä.
Kuntaliitto katsoo, että häiriötilanteen määritelmän perusteella tulee olla riittävän selkeää missä tilanteessa ja minkälaisten edellytysten vallitessa häiriötilanteen olemassaolon kynnys ylittyy ja koulutuksen järjestäjä voi ryhtyä soveltamaan opiskelijoiden oikeusasemaan vaikuttavia "väljennettyjä" säännöksiä.
Kuntaliitto toteaa, että kyseessä on uutta lainsäädäntöä, jonka toimeenpanoa on tuettava ja seurattava. Tarvittaessa lainsäädäntöä on jatkokehitettävä toimeenpanossa saatujen kokemusten pohjalta.
Varautumisvelvollisuus ja sen valvonta
Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 124 a §, jossa säädettäisiin yksityisoikeudellisten koulutuksen järjestäjien varautumisvelvollisuudesta ja velvollisuudesta laatia poikkeusolojen ja häiriötilanteiden varalta valmiussuunnitelma. Vastaavaa säännöstä ehdotetaan lukiolakiin (61 a §). Myös TUVA-lakiin lisättäisiin viittaussäännös, jonka nojalla vastaava velvollisuus myös TUVA-koulutusta.
Kuntien ja kuntayhtymien varautumisvelvollisuudesta säädetään valmiuslaissa. Kuntaliitto pitää ehdotusta yksityisoikeudellisten koulutuksen järjestäjien varautumisvelvollisuudesta perusteltuna.
Ehdotetun säännöksen 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjien varautumista valvoisi Lupa- ja valvontavirasto. Jos varautumisessa havaittaisiin puutteita, Lupa- ja valvontavirasto voisi määrätä puutteiden korjaamisesta. Lupa- ja valvontavirastolle kuuluisi sekä yksityisoikeudellisten että julkisoikeudellisten koulutuksen järjestäjien varautumisen valvominen. Kuntaliitto toteaa, että julkisoikeudellisten koulutuksen järjestäjien varautumista valvoo valmiuslain perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö. Kuntaliitto toteaa, että rinnakkaiset valvontatehtävät voivat näyttäytyä epätarkoituksenmukaiselta ja sekavalta kunnan tehtävien kokonaisuuden kannalta.
Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 124 b §, jonka mukaan koulutuksen järjestäjän olisi pyynnöstä toimitettava salassapitosäännösten estämättä OKM:lle ja LVV:lle varautumistoimenpiteiden yhteensovittamista sekä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen tilannekuvan muodostumista varten tarvittavat välttämättömät tiedot. Vastaavaa säännöstä ehdotetaan lukiolain uudeksi 61 b §:än. Kuntaliitto muistuttaa, että kyse on kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille säädetystä uudesta tehtävästä, joka opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 64 §:än mukaisesti on korvattava koulutuksen järjestäjille täysimääräisesti valtion varoista.
Oppivelvollisten ensisijaisuus poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa
Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin esitetään lisättäväksi uusi 4 a § sekä lukiolakiin uusi 18 a §, joiden mukaan "häiriötilanteissa ja valmiuslain (1552/2011) tarkoittamissa poikkeusoloissa koulutuksen järjestäjän tulee ensisijaisesti turvata oppivelvollisuuslain 16 §:ssä tarkoitettujen maksuttomuuteen oikeutettujen opiskelijoiden koulutus, jos käytettävissä oleva rahoitus tai muut resurssit vähentyvät olennaisella tavalla. Jos häiriötilanne tai poikkeusolot jatkuvat yli kuukauden ja koulutuksen järjestäjän käytettävissä oleva rahoitus tai muut resurssit ovat vähentyneet olennaisella tavalla, opiskelijoiksi on ensisijaisesti otettava oppivelvolliset.". Vastaavaa säännöstä ehdotetaan lisättäväksi myös TUVA-lain 26 a §:n. Kuntaliitto pitää ehdotuksia tarkoituksenmukaisina.
45 a § Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadinta ja hyväksyminen poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa
Esityksessä ehdotetaan lakiin lisättäväksi uusi 45 a §, joka koskisi henkilökohtaisten osaamisen kehittämissuunnitelmien laadintaa ja hyväksyntää poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Esityksessä ehdotetaan, että "poiketen mitä 45 §:ssä säädetään, yli kahden viikon kestoisissa poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa koulutuksen järjestäjällä ei olisi velvollisuutta laatia ja päivittää henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa yhteistyössä pykälässä mainittujen tahojen kanssa taikka antaa alaikäisen opiskelijan huoltajalle tai lailliselle edustajalle mahdollisuutta osallistua suunnitelman laadintaan ja päivittämiseen". Säännös ei mahdollistaisi kuitenkaan luopumista henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadinnasta ja päivittämisestä kokonaan poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Ehdotetun säännöksen soveltaminen poistaisi yhteistyövelvoitteen, mutta se ei kuitenkaan estäisi tarpeellista yhteistyötä huoltajien ja sidosryhmien kanssa. Esityksessä ehdotetaan myös, että 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän olisi tehtävä ilmoitus Lupa- ja valvontavirastolle soveltaessaan tätä säännöstä häiriötilanteessa tai poikkeusoloissa.
Kuntaliitto pitää ehdotuksia perusteltuina, ja nämä säännökset mahdollistaisivat koulutuksen järjestäjälle yhteistyövelvoitteista poikkeamisen poikkeusoloissa estämättä kuitenkaan tarvittavaa huoltaja- ja sidosryhmäyhteistyötä, mikä keventäisi hallinnollista kuormitusta ja mahdollistaisi keskittymisen ydintehtävien hoitamiseen, opiskelijoiden opintojen jatkuvuuden varmistamiseen. Poikkeus- ja häiriötilanteessakin on kuitenkin tärkeää turvata ehdotuksen mukaisesti HOKSien laatiminen ja päivittäminen, koska HOKS on lähtökohtaisesti tärkeä opiskelijan oikeusturvan väline.
52 a § Osaamisen osoittaminen poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa
Ammatillisen koulutuksen lakiin lisättäisiin ehdotuksen mukaan uusi 52 a §, joka koskisi osaamisen osoittamista poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Poikkeusoloilla tarkoitetaan valmiuslaissa tarkoitettuja poikkeusoloja. Häiriötilanne määriteltäisiin lain 3 §:ssä, jossa määritellään lain keskeisiä käsitteitä. Säännöksen soveltaminen perustuisi koulutuksen järjestäjän omaan harkintaan, mutta sen olisi kuitenkin tehtävä ilmoitus Lupa- ja valvontavirastolle sen soveltamisesta. Ehdotettavan 1 momentin mukaan poiketen siitä mitä 52 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään, jos näyttöä ei yli kahden viikon kestoisissa poikkeusoloissa tai häiriötilanteissa voida toteuttaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa, ammattitaito ja osaaminen voidaan osoittaa suorittamalla muita käytännön tehtäviä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat aitoja työtilanteita ja työprosesseja. Tarvittaessa näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää myös muulla osaamisen arvioinnilla siltä osin, kuin osaamista ei poikkeusoloissa tai häiriötilanteissa voida osoittaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa. Myös 52 §:n mukaan näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää tarvittaessa muulla osaamisen osoittamisella huomioiden mahdollisuuden sidoksellisuuden Opetushallituksen määräyksiin osaamisen arvioinnista tutkinnon perusteissa.
Kuntaliitto pitää tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna esityksen mukaisesti ammattitaidon osoittamista poikkeus- ja häiriötilanteessa. Mikäli yli kahden viikon kestoisessa poikkeusoloissa tai häiriötilanteissa näyttöjä ei olisi mahdollista toteuttaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa, ammattitaito ja osaaminen voitaisiin osoittaa suorittamalla muita käytännön tehtäviä. On tärkeää, että tutkinnon osaa ei olisi mahdollista suorittaa pelkästään kirjallisten tehtävien perusteella, ja muun arvioinnin tarkoitus olisi vain täydentää näyttöä. Myös koulutuksenjärjestäjää koskeva ilmoitusvelvollisuus Lupa- ja valvontavirastolle säännöksen käyttöönotosta on perusteltu.
4 § Koulutuksen järjestämisluvan myöntäminen, 4 a § Valtakunnallisen tai alueellisen etäopetustehtävän sekä varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvän koordinointitehtävän myöntämisedellytykset
Kuntaliitto toteaa, että lukiolain (3 §) mukaan lukiolaissa tarkoitetun lukiokoulutuksen järjestäminen edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää koulutuksen järjestämislupaa. Lupa lukiokoulutuksen järjestämiseen myönnetään hakemuksesta. Lukiolain 4 §:n 2 momentin mukaan luvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskielet, mahdollinen erityinen koulutustehtävä, koulutuksen järjestäjän oikeus järjestää sisäoppilaitosmuotoista koulutusta sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Koulutuksen järjestäjä päättää lukioista, joissa koulutusta järjestetään, jollei luvassa toisin määrätä.
Hallitus esittää lukiolain 4 §:än 2 momenttia muutettavaksi siten, että järjestämisluvassa voitaisiin jatkossa määrätä myös mahdollisesta etäopetuksen valtakunnallisesta tehtävästä sekä mahdollisesta varautumisen ja valmiussuunnittelun alueelliseen koordinointiin liittyvästä tehtävästä. Vastaavaa ehdotetaan myös ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 §:ään. Esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa on täsmennetty, että uusi etäopetuksen valtakunnallinen tehtävä liittyisi opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen etäopetuksen tarjoamiseen kriisitilanteessa. Tehtäviä haettaisiin keskitetyssä haussa, mitä Kuntaliitto pitää hyvänä. Kuntaliitto huomauttaa, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 64 §:n mukaisesti uudet ja laajenevat tehtävät on korvattava koulutuksen järjestäjille täysimääräisesti valtion varoista.
Esityksessä ehdotetaan lukiolakiin uutta 4 a §:ää, jossa säädettäisiin valtakunnallisen tai alueellinen etäopetustehtävän sekä varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvän koordinointitehtävän myöntämisedellytyksistä. Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa ehdotettuihin myöntämisedellytyksiin.
18 b § Poikkeukselliset opetusjärjestelyt poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa
Pykälässä säädettäisiin poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä valmiuslain tarkoittamissa poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Säännös mahdollistaisi, että valtioneuvoston asetuksella voitaisiin poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa säätää esimerkiksi lyhyemmästä opetuksen määrästä nuorille ja aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa. Lisäksi voitaisiin säätää, että jotkin oppiaineet eivät sisältyisi nuorille tai aikuisille tarkoitettuun lukiokoulutuksen oppimäärään, tai niiden laajuutta opintopisteinä supistettaisiin. Säännösten soveltaminen edellyttäisi, että niistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Kuntaliitto katsoo esitetyn säännöksen mahdollistavan opetuksen jatkuvuuden ja opetuksen järjestämisen tilanteissa, joissa resurssit poikkeavat normaaliolojen resursseista.
4 a § Kokeiden järjestäminen poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa
Ehdotettavan säännöksen mukaan häiriötilanteissa ja valmiuslain tarkoittamissa poikkeusoloissa opetus- ja kulttuuriministeriö voisi aikaistaa tai myöhentää ylioppilastutkinnon kokeen ajankohtaa enintään kolme kuukautta kerrallaan. Häiriötilanteet esitetään määriteltävästi vastaavalla tavalla kuin perusopetuksessa ja toisella asteella. Kuntaliitto kannattaa esitystä.
Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ehdotetut muutokset
8 § Ammatilliseen tehtävään valmistava koulutus ja turvallisuuskoulutus
Kuntaliitto pitää esitysluonnoksessa ehdotettu muutosta perusteltuna. Tässä yhteydessä Kuntaliitto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että 8 §:n mukainen ammatilliseen tehtävään valmistava koulutus ja turvallisuuskoulutus eivät ole ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen mukaista koulutusta. Niitä säätelevät merkittävässä määrin toisen hallinnon alan säännökset ja määräykset. Lisäksi ehdotetun säännöksen mukaan niihin ei sovelleta keskeisiä ammatillisen koulutuksen toimintalainsäädännön mukaisia säännöksiä. Tästä syystä Kuntaliitto ehdottaa pohdittavaksi tulisiko ne poistaa ammatillisen koulutuksen toimintalainsäädännöstä ja rahoitusjärjestelmän piiristä.
55 § Arvioinnin tarkistaminen ja oikaisu
Laissa ammatillisesta koulutuksesta 55 §:ssä säädetään arvioinnin tarkistamisesta ja oikaisusta. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa tutkintokoulutuksen opiskelija voisi työelämätoimikuntien sijaan pyytää Opetushallitukselta kirjallisesti oikaisua arvioinnin tarkistamista koskevaan päätökseen. Työelämätoimikuntien sijaan Opetushallitus voisi määrätä uuden arvioinnin sekä perustellusta syystä edellyttää koulutuksen järjestäjää asettamaan uudet arvioijat. Esityksen mukaan voimassa olevan ammatillisen koulutuksen lain 119 §:n mukaiset työelämätoimikunnat lakkautetaan lukuun ottamatta ehdotettavaa kuljettajien ammattipätevyystoimikuntaa, joka jatkaisi logistiikan työelämätoimikunnan tehtäviä. Kuntaliitto toteaa, että arvioinnin oikaisu ei ole Opetushallituksen perustehtävän mukaista ja katsoo, että ratkaisua arvioinnin oikaisua koskevaan asiaan tulisi hakea mallia esimerkiksi lukiolaista.
Lukiolakiin ehdotetut muutokset
34 a § Koulutuksesta kolmansien maiden kansalaisilta perittävä lukuvuosimaksu
Lukiolain 34 a §:ssä säädetään 1.8.2026 alkaen kolmansien maiden kansalaisilta perittävistä lukuvuosimaksuista. Aineopiskelijoita koskevaa säännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi lukuvuosimaksun vähimmäismäärän osalta. Myös oleskelulupia koskevaa tiedonsaantioikeutta 60 § täsmennettäisiin. Tiedontarve perustuu lukiolain 21 a §:n 4 momentissa säädettyyn englanninkieliseen lukiokoulutukseen hakijan oleskelulupaan. Kuntaliitolla ei ole esitettyyn kommentoitavaa.
Ylioppilastutkinnosta annettuun lakiin ehdotettavat muutokset
5 a § Oikeus englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamiseen
Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, jonka mukaan sellaiselta englanninkielistä ylioppilastutkintoa suorittavalta henkilöltä, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltion eikä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen, edellytettäisiin, että hänelle olisi ulkomaalaislain nojalla myönnetty muu kuin opiskeluun perustuva oleskelulupa tai hänen aloittaessaan englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamiseen oikeuttavat englanninkieliset lukio-opintonsa hänellä on ollut muu kuin opiskeluun perustuva oleskelulupa.
Kuntaliitto katsoo, että ehdotus on perusteltu ja yhdenmukaistaa ylioppilastutkinnon suorittamisen edellytykset lukiolaissa säädettyjen opiskelijaksi ottamisen edellytysten kanssa. Kuntaliitto pitää hyvänä, että pykälässä on selkeästi säädetty, että suorittamisoikeutta voidaan arvioida myös sen luvan perusteella, joka opiskelijalla on ollut ylioppilastutkinnon suorittamiseen oikeuttavat englanninkieliset lukio-opintonsa aloittaessaan, sillä oleskeluperuste voi muuttua lukio-opiskelun aikana. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että sääntely on tältä osin selkeää.
Kuntaliitto toteaa että kolmansien maiden kansalaisten lukuvuosimaksujen säätämisen jälkeen on ollut epäselvää, miten tulee suhtautua sellaisiin englanninkieliseen lukio-koulutukseen otettuihin opiskelijoihin, joiden oleskeluluvan peruste vaihtuu kesken opintojen ja onko oleskeluluvan perusteen vaihtumisella vaikutusta valtionosuusrahoituksen määräytymiseen. Tällainen tilanne voi olla varsin tyypillinen, sillä moni lukiokoulutukseen valittu täyttää 18 vuotta opintojensa aikana, jolloin perhesiteisiin perustuvaa oleskelulupaa ei lähtökohtaisesti jatketa sellaisena.
Kuntaliitto toteaa, että hallituksen esityksessä (HE 159/2024 vp) ei ole säännöstä, jonka perusteella muulla kuin opiskeluperusteisella oleskeluluvan opiskeluoikeuden englanninkielisestä koulutuksesta saaneen opiskelijan opiskeluoikeus englanninkielisessä lukiossa pitäisi päättää tai opinnot keskeyttää, mikäli hänelle myönnetään myöhemmin oleskelulupa nimenomaan opiskelijana eikä perheenjäsenenä. Jatkossa opiskelija säilyttäisi oikeuden englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamiseen oleskeluluvan perusteen muuttumisesta huolimatta. Kuntaliitto toivoo, että sivistysvaliokunta täsmentää oikeutta myös englanninkielisten lukio-opintojen jatkamiseen sekä valtionosuusrahoituksen määräytymiseen tällaisissa tilanteissa.
21 § Muutoksenhaku rehtorin ja koulutuksen järjestäjän monijäsenisen toimielimen päätökseen
Säännökseen lisättäisiin, että myös pykälän 1 momentissa tarkoitettu rehtorin päätös, jolla on evätty osallistumisoikeus ylioppilastutkintoon tai sen kokeeseen, pantaisiin täytäntöön tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanoa. Kuntaliitto kannattaa esitystä.
Tällä hetkellä täytäntöönpanosta säädetään hallintolaissa, jonka 49 f § mukaan pääsääntönä on, että päätöstä, johon saa vaatia oikaisua, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. Kuntaliitto katsoo, että jo hallintolain nojalla osallistumisoikeutta koskeva päätös on voitava tulkita luonteeltaan sellaiseksi, että se on pantava täytäntöön heti, sillä muutoin kokelas voisi osallistua kokeeseen siitä huolimatta, että ei täytä osallistumisen kriteerejä. Käytäntö on ollut kuitenkin tulkinnanvarainen, joten Kuntaliitto pitää tarkoituksenmukaisena, että täytäntöönpanosta tehdystä valituksesta huolimatta säädetään ylioppilastutkinnosta annetussa laissa.
24 § Tietojensaantioikeus
Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin rehtorin oikeudesta maksutta ja salassapitosäännösten estämättä saada tiettyä tehtäväänsä varten Maahanmuuttovirastolta tiettyjä oleskeluoikeutta osoittavaa asiakirjaa koskevia tietoja. Kuntaliitto pitää esitystä kannatettavana.
SUOMEN KUNTALIITTO
Susanna Huovinen
varatoimitusjohtaja
Johanna Aappola
erityisasiantuntija
Liity mukaan juristiverkostoon ja hyödynnä verkostotapaamiset työsi tukena.
Sivistyksen ajankohtaistunti -webinaareissa käsitellään muun muassa varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja toisen asteen koulutukseen liittyviä teemoja. Webinaareja pidetään noin kuusi vuodessa.
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää