Kuntien nuorisotyön ja -politiikan säädöspohja rakentuu perustuslain, kuntalain ja nuorisolain kokonaisuudelle.
Perustuslaki edellyttää julkisen vallan turvaavan kansalaisten perusoikeudet. Perusoikeuksiin kuuluvat sivistykselliset perusoikeudet, ja niihin katsotaan koulutuksen ohella sisältyvän laajasti erilaiset itsensä kehittämisen mahdollisuudet sekä kaikki sivistyspalvelut, nuorisotyö mukaan lukien. Tarkemmin näiden oikeuksien toteuttamisesta säädetään erityislainsäädännössä, kuten esimerkiksi nuorisolaissa.
Kuntalakiluo edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Kuntalaki säätelee kunnan hallinnon ja talouden järjestämisestä ja lähtökohtaisesti myös kunnan nuorisotoimen hallinto ja päätöksentekomenettely järjestetään sen mukaisesti. Lainsäädännön ohella kunnan hallinnon järjestämistä ohjataan kunnanvaltuuston hyväksymällä kuntakohtaisella hallintosäännöllä.
Kuntalaissa on säädetty myös nuorisovaltuustoista.
Nuorisolaissa säädetään erityisesti nuorisotyön ja -toiminnan edistämisestä ja nuorisopolitiikasta sekä niihin liittyvistä valtionhallinnon ja kunnan vastuista, yhteistyöstä sekä valtionrahoituksesta. Kuntia koskevia kirjauksia on useassa nuorisolain luvussa. Nuorisolain 3 luvussa säädetään kunnan vastuusta nuorisotyössä ja -politiikassa sekä monialaisesta yhteistyöstä. Lisäksi lain 3 luvussa säädetään etsivästä nuorisotyöstä ja 4 luvussa nuorten työpajatoiminnasta. Näiden lisäksi kuntia ohjaavat 5 luvun kirjaukset valtionrahoituksesta sekä 6 luvun erinäiset säännökset, joissa säädetään mm. nuorten osallistumisesta, vaikuttamisesta ja kuulemisesta.
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.