Liikuntapalvelut

Liikuntapalvelut kuuluvat kunnan tehtäviin

Kuntien tehtävänä on luoda yleisiä edellytyksiä liikunnalle paikallisella tasolla.

Kuntien tulee luoda edellytyksiä:

  • järjestämällä eri kohderyhmät huomioon ottavia liikuntapalveluita sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa,
  • tukemalla kansalaistoimintaa ja
  • rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja.

Yhteistyötä tarvitaan

Liikunnan edellytyksien luominen edellyttää yhteistyötä kunnan eri toimialojen välillä. Liikuntatoimi tekee tyypillisesti yhteistyötä

  • sosiaali- ja terveystoimen,
  • opetustoimen,
  • nuoriso- ja kulttuuritoimen sekä
  • liikenne-, ympäristö- ja kaavoitustoimen kanssa.

Sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä vahvistetaan liikunnan asema osana kuntien hyvinvointi- ja terveyspolitiikkaa sekä strategista kehittämistä. Liikunnan huomioiminen osana kunnan strategista kehittämistä on hyvä keino edistää kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta laaja-alaisesti.

Kunnan sisäisen yhteistyön lisäksi kuntien tulee kehittää paikallista yhteistyötä. Paikallista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kehitetään parhaiten, kun suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat mukana eri sidosryhmät.

Paikallisen yhteistyön lisäksi tulee kehittää myös kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä. Lisäksi kuntien tulee huolehtia muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista.

Asukkaiden osallisuudesta ja liikunta-aktiivisuuden seurannasta huolehdittava

Keskeisiä liikuntaan liittyvä päätöksiä tehdessään kunnan tulee huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista kuntalain säädösten mukaisesti.

Kuntien tulee terveydenhuoltolain mukaan valmistella hyvinvointikertomus hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Tarkoituksena on, että hyvinvointikertomukseen sisällytetään myös liikuntaa koskevia tietoja. Kuntien tehtävänä onkin asukkaiden liikunta-aktiivisuuden seuraaminen.

Liikuntapalveluiden järjestäminen

Kunnallisten liikuntapalveluiden sisällöstä ja muodoista ei säädetä erikseen, mutta palveluiden kohderyhmän ajatellaan käsittävän kaikki kuntalaiset. Kuntalaisten liikuntapalveluiden järjestämisessä on erikseen huomioitava lapset, nuoret ja opiskelijat, työikäiset aikuiset sekä ikääntyneet.  Lisäksi palveluja on suunnattava maahanmuuttajille, soveltavaa liikuntaa tarvitseville, sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville henkilöille sekä lapsiperheille.

Terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta

Kunnan itse tuottamat liikuntapalvelut täydentävät paikallista liikuntatarjontaa. Toiminnan tarkoituksena on turvata liikuntamahdollisuuksia sellaisille henkilöille ja ryhmille, jotka eivät kuulu järjestötoiminnan piiriin tai joille seurat ja yhdistykset eivät kykene järjestämään toimintaa tai joita liikuntayritysten palvelut eivät tavoita.

Kuntien liikuntapalveluita pyritään siis suuntaaman erityisesti sellaisiin väestöryhmiin, joiden liikuntaan osallistumisessa on esteitä taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen tai ikään liittyvien tekijöiden vuoksi. Liikuntamahdollisuuksia pyritään tarjoamaan erityisesti kuntalaisten omissa elinympäristöissä ja yhteisöissä.

Liikuntaneuvonta

Valtaosa suomalaisista liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän. Liikuntaneuvonta on yksilöllistä, ammattilaisen tarjoamaa tukea, jolla riittämättömästi liikkuvia ohjataan aktiiviseen arkeen ja liikunnalliseen elämäntapaan. Liikuntaneuvonta on prosessi, jossa asiakasta tuetaan tunnistamaan omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa sekä liikkumisen mieltymykset ja merkitykset, asettamaan realistiset tavoitteet liikunnan lisäämiseksi. Liikuntaneuvonta toteutuu yhteistyönä poikkihallinnollisessa palveluketjussa.

Laatua Liikuntaneuvontaan

Soveltava liikunta

Kansalaistoiminnan tukeminen

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja erilaiset kumppanuudet ovat monin tavoin tärkeitä ja jopa välttämättömiä paikallisten palveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Kansalaistoiminnan tukeminen voi tarkoittaa liikuntaseuroille ja muille järjestötoimijoille suunnattujen avustusten jakamista, erilaisten maksujen subventointia tai kunnan omistamien liikuntatilojen ja -välineiden käytön maksuttomuutta.

Avustukset voivat olla luonteeltaan esimerkiksi yleisavustus-tyyppisiä, vuosittaisia toiminta-avustuksia tai erityisavustus-tyyppisiä määräaikaisia projekti- ja kehittämisavustuksia tai rajattuna aikana toteutettavan tapahtuman kertaluonteista tukemista.

Liikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpitäminen

Rakennettuja liikuntaolosuhteita tarvitaan eri liikuntalajien tarpeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja aluehallintovirastot myöntävät avustuksia liikuntapaikkojen rakentamiseen ja korjaamiseen. Suurin osa valtionavustuksista suunnataan laajoja käyttäjäryhmiä palveleviin hankkeisiin, kuten uima, - liikunta- ja jäähallien sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen, perusparantamiseen tai korjaamiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valtionapuviranomainen, kun liikuntapaikkahankkeen kustannusarvio on yli 700 000 euroa. OKM nimeää avustettavat hankkeet neljäksi seuraavaksi vuodeksi laadittuun liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan. Suunnitelma on ohjeellinen ja se tarkistetaan vuosittain.

Valtionavustusta myönnetään enintään 30 prosenttia hankkeen arvonlisäverottomasta kustannusarviosta, mutta ei kuitenkaan enempää kuin 750.000 euroa, paitsi uimahalleilla, joiden avustus voi olla enintään 1 000 000 euroa. Valtakunnallisesti merkittävien liikuntapaikkahankkeiden avustus harkitaan tapauskohtaisesti.

Alle 700 000 euron hankkeiden valtionavustusviranomainen on se aluehallintovirasto, jonka toiminta-alueella kunta sijaitsee.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Rakennustietosäätiö ovat julkaisseet useita liikuntapaikkarakentamisen oppaita. Ne käsittelevät erilaisten hallien ja kenttien suunnittelua ja rakentamista sekä liikuntapaikkojen esteettömyyttä. Oppaiden lisäksi sarjassa on julkaistu erilaisia liikuntapaikkarakentamista käsitteleviä ohjekortteja.

Lue lisää

Lähiliikuntapaikat

OKM liikuntapaikkajulkaisut

 

Kuntien liikuntatoimien voimavarat

Rahoitus

Kunnat saavat liikuntapalveluiden järjestämiseen valtionosuutta, josta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009). Valtionosuus lasketaan kunnan asukasta kohden määriteltävän yksikköhinnan perusteella ja maksetaan vuosittain valtion talousarvion rajoissa. Valtionosuuden lisäksi kunnat voivat saada erillisiä valtionavustuksia esimerkiksi liikunnallisen elintavan edistämiseen tai lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Näitä erityisavustuksia myöntävät aluehallintovirastot omien hakuaikojensa puitteissa.

Valtionosuudet ja -avustukset muodostavat noin 3,3 prosenttia kuntien liikuntaan ja ulkoiluun käyttämästä rahoituksesta. Vuonna 2020 liikunnan yksikköhinta on 12 euroa, jonka perusteella kunnille maksettava valtionosuus on 3,56 euroa jokaista asukasta kohti.

Kuntien liikuntatoimien käyttötalous vuonna 2019 oli yhteensä 776,2 miljoonaa euroa, josta nettokäyttömenot olivat 625,2 miljoonaa euroa. Keskimäärin kuntien liikunnan nettokustannukset vuonna 2019 olivat 113 euroa jokaista kunnan asukasta kohden, mutta kuntakohtaiset panostukset vaihtelevat tässä suuresti.

Näissä luvuissa eivät ole mukana liikuntapaikkarakentamisen investoinnit. Liikuntapaikkarakentamisen rahoituksesta valtionrahoituksen osuuden arvioidaan olevan noin viidennes. Vuosittain valtionapua jaetaan kaikkiaan hieman vajaat 32 miljoonaa euroa. 

Henkilöstö

Aluehallintoviraston mukaan kuntien liikuntatoimessa toteutui vuonna 2016 yhteensä 4 229 henkilötyövuotta. Kuntien henkilöstöstä yli puolet oli liikuntapaikkojen käyttö- ja kunnossapitohenkilöstöä. Aiempaan verrattuna erityisesti liikunnanohjaushenkilöstö oli vähentynyt. Tätä voidaan pitää huolestuttavan kehityskulkuna, sillä väestön ikääntyminen lisää erityisryhmien liikuntapalveluiden järjestämistarvetta. 

Liikuntapaikat ja muut liikuntaolosuhteet

Lipas-liikuntapaikkatietokannassa on rekisteröitynä yli 39 000 liikuntapaikkaa, joista lähes 25 000 (63,5%) on kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämiä.

Lisätietoa resursseista:

Peruspalveluiden arviointi 2017, liikuntapalvelut

 

Unelmien liikuntapäivä

Unelmien liikuntapäivä on koko Suomen ja kaikkien kuntien yhteinen liikkumisen juhlapäivä, jota vietetään jälleen 10.5.2021. Korona-tilanteen jatkuessa tapahtumia ei tänä vuonna järjestetä, mutta vastuullinen liikkuminen on silti mahdollista.

Lue lisää

Unelmien liikuntapäivä

 

Suomen liikkuvin kunta -kilpailu

Vuosittain järjestettävässä Suomen liikkuvin kunta -kilpailussa etsitään kuntalaisten liikuntamahdollisuuksia erinomaisesti edistänyttä kuntaa. Kilpailulla Kuntaliitto haluaa tehdä näkyväksi sitä hyvää työtä, jota kunnissa tehdään liikunnan ja terveyden edistämiseksi. Samalla nostetaan esiin hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä kuntakentälle jaettavaksi. Kilpailun teema vaihtelee eri vuosina.  

Kilpailu on avoin, maksuton ja tarkoitettu kunnille. Se on osa valtakunnallisen Urheilugaalan virallisia palkintoluokkia. Kilpailun järjestää Kuntaliitto yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Voittaja palkitaan Uno-pokaalilla Helsingin Hartwall Arenalla tammikuussa järjestettävässä Urheilugaalassa.

Ensimmäisen Suomen liikkuvin kunta -kilpailun vuonna 2017 voitti Asikkalan kunta. Vuonna 2018 Uno-pokaali ojennettiin Oululle ja 2019 palkinto myönnettiin Urheilugaalassa Helsingille.   

tags