Liikuntapalvelut
Liikuntapalvelut kuuluvat kunnan tehtäviin
Kuntien tehtävänä on luoda yleisiä edellytyksiä liikunnalle paikallisella tasolla.
Kuntien tulee luoda edellytyksiä:
- järjestämällä eri kohderyhmät huomioon ottavia liikuntapalveluita sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa,
- tukemalla kansalaistoimintaa ja
- rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja.
Yhteistyötä tarvitaan
Liikunnan edellytyksien luominen edellyttää yhteistyötä kunnan eri toimialojen sekä hyvinvointialueen välillä. Liikuntatoimi tekee tyypillisesti yhteistyötä
- sosiaali- ja terveyspalvelut,
- opetustoimen,
- nuoriso- ja kulttuuritoimen sekä
- liikenne-, ympäristö- ja kaavoitustoimen kanssa.
Sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä vahvistetaan liikunnan asema osana kuntien hyvinvointi- ja terveyspolitiikkaa sekä strategista kehittämistä. Liikunnan huomioiminen osana kunnan strategista kehittämistä on erinomainen keino edistää kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta laaja-alaisesti.
Kunnan sisäisen yhteistyön lisäksi kuntien tulee kehittää paikallista yhteistyötä. Paikallista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kehitetään parhaiten, kun suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat mukana eri sidosryhmät.
Paikallisen yhteistyön lisäksi tulee kehittää myös kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä. Lisäksi kuntien tulee huolehtia muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista.
Asukkaiden osallisuudesta ja liikunta-aktiivisuuden seurannasta huolehdittava
Keskeisiä liikuntaan liittyvä päätöksiä tehdessään kunnan tulee huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista kuntalain säädösten mukaisesti.
Kuntien tulee terveydenhuoltolain mukaan valmistella hyvinvointikertomus hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Tarkoituksena on, että hyvinvointikertomukseen sisällytetään myös liikuntaa koskevia tietoja. Kuntien tehtävänä onkin asukkaiden liikunta-aktiivisuuden seuraaminen.
Avaa kaikki
Liikuntapalveluiden järjestäminen
Kunnallisten liikuntapalveluiden sisällöstä ja muodoista ei säädetä erikseen, mutta palveluiden kohderyhmän ajatellaan käsittävän kaikki kuntalaiset. Kuntalaisten liikuntapalveluiden järjestämisessä on hyvä huomioida lapset, nuoret ja opiskelijat, työikäiset aikuiset sekä ikääntyneet. Lisäksi palveluja on suunnattava maahanmuuttajille, soveltavaa liikuntaa tarvitseville, sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville henkilöille sekä lapsiperheille. Kunta voi omassa liikuntastrategiassa, liikuntasuunnitelmassa tai vastaavassa asiakirjassa määritellä liikuntapalveluiden tarkemmat painopisteet, kohderyhmät ja tavoitteet.
Terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta
Kunnan itse tuottamat liikuntapalvelut täydentävät paikallista liikuntatarjontaa. Toiminnan tarkoituksena on turvata liikuntamahdollisuuksia sellaisille henkilöille ja ryhmille, jotka eivät kuulu järjestötoiminnan piiriin tai joille seurat ja yhdistykset eivät kykene järjestämään toimintaa tai joita liikuntayritysten palvelut eivät tavoita.
Kuntien liikuntapalveluita pyritään siis suuntaaman erityisesti sellaisiin väestöryhmiin, joiden liikuntaan osallistumisessa on esteitä taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen tai ikään liittyvien tekijöiden vuoksi. Liikuntamahdollisuuksia pyritään tarjoamaan erityisesti kuntalaisten omissa elinympäristöissä ja yhteisöissä.
Liikuntaneuvonta
Valtaosa suomalaisista liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän. Liikuntaneuvonta on yksilöllistä, ammattilaisen tarjoamaa tukea, jolla riittämättömästi liikkuvia ohjataan aktiiviseen arkeen ja liikunnalliseen elämäntapaan. Liikuntaneuvonta on prosessi, jossa asiakasta tuetaan tunnistamaan omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa sekä liikkumisen mieltymykset ja merkitykset, asettamaan realistiset tavoitteet liikunnan lisäämiseksi. Liikuntaneuvonta toteutuu yhteistyönä poikkihallinnollisessa palveluketjussa. Liikuntaneuvonta onkin yksi esimerkki kunnan ja hyvinvointialueen yhdyspinnasta.
Lisätietoa
Soveltavan liikunnan tilasta kunnissa (2023)
Kansalaistoiminnan tukeminen
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja erilaiset kumppanuudet ovat monin tavoin tärkeitä ja jopa välttämättömiä paikallisten palveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Kansalaistoiminnan tukeminen voi tarkoittaa monenlaista toiminnallista yhteistyötä, esimerkiksi liikuntaseuroille ja muille järjestötoimijoille suunnattujen avustusten jakamista, erilaisten maksujen subventointia tai kunnan omistamien liikuntatilojen ja -välineiden käytön maksuttomuutta.
Avustukset voivat olla luonteeltaan esimerkiksi yleisavustus-tyyppisiä, vuosittaisia toiminta-avustuksia, toimitila- ja vuokra-avustuksia, erityisavustus-tyyppisiä määräaikaisia projekti- ja kehittämisavustuksia tai rajattuna aikana toteutettavan tapahtuman kertaluonteista tukemista.
Kansalaistoiminnan tukemisen ohella kunnat tekevät laajasti erilaista sopimuksellista yhteistyötä liikuntaseurojen ja -järjestöjen kanssa. Erilaiset seurafoorumit ja vastaavat kunnan kuulemisen tilaisuudet ovat yleinen tapa kunnan ja kansalaistoiminnan väliseen yhteistyöhön.
Liikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpitäminen
Rakennettuja liikuntaolosuhteita tarvitaan eri liikuntalajien tarpeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja aluehallintovirastot myöntävät avustuksia liikuntapaikkojen rakentamiseen ja korjaamiseen. Suurin osa valtionavustuksista suunnataan laajoja käyttäjäryhmiä palveleviin hankkeisiin, kuten uima, - liikunta- ja jäähallien sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen, perusparantamiseen tai korjaamiseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on valtionapuviranomainen, kun liikuntapaikkahankkeen kustannusarvio on yli 1,2 miljoonaa euroa. OKM nimeää avustettavat hankkeet neljäksi seuraavaksi vuodeksi laadittuun liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan. Suunnitelma on ohjeellinen ja se tarkistetaan vuosittain.
Valtionavustusta myönnetään enintään 30 prosenttia hankkeen arvonlisäverottomasta kustannusarviosta, mutta ei kuitenkaan enempää kuin 750.000 euroa. Lähiliikuntapaikkojen osalta avustus voi kattaa enintään 40 prosenttia hankkeen kustannusarviosta. Lisäksi korotettua avustusta voidaan myöntää uimahalleille, eri toimijoiden merkittävällä rahoituksella toteutettaville hankkeille tai useamman toiminnallisesti merkittävän liikuntapaikan toteutukseen tai peruskorjaukseen. Valtakunnallisesti merkittävien liikuntapaikkahankkeiden avustus harkitaan tapauskohtaisesti.
Alle 1,2 miljoonan euron hankkeiden valtionavustusviranomainen on se aluehallintovirasto, jonka toiminta-alueella kunta sijaitsee.
Opetus- ja kulttuuriministeriö, Rakennustieto Oy ja Rakennustietosäätiö ovat julkaisseet useita liikuntapaikkarakentamisen oppaita. Ne käsittelevät erilaisten hallien ja kenttien suunnittelua ja rakentamista sekä liikuntapaikkojen esteettömyyttä. Oppaiden lisäksi sarjassa on julkaistu erilaisia liikuntapaikkarakentamista käsitteleviä ohjekortteja.
Lue lisää
Kuntien liikuntatoimien voimavarat
Rahoitus
Kunnat saavat liikuntapalveluiden järjestämiseen valtionosuutta, josta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009). Valtionosuus lasketaan kunnan asukasta kohden määriteltävän yksikköhinnan perusteella ja maksetaan vuosittain valtion talousarvion rajoissa. Valtionosuuden lisäksi kunnat voivat saada erillisiä valtionavustuksia esimerkiksi liikunnallisen elintavan edistämiseen tai lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Näitä erityisavustuksia myöntävät aluehallintovirastot omien hakuaikojensa puitteissa.
Valtionosuudet ja -avustukset muodostavat noin 2,2 prosenttia kuntien liikuntaan ja ulkoiluun käyttämästä rahoituksesta. Vuonna 2024 liikunnan yksikköhinta on 12 euroa, jonka perusteella kunnille maksettava valtionosuus on 3,56 euroa jokaista asukasta kohti.
Kuntien liikuntatoimien käyttökulut vuonna 2023 olivat yhteensä 983 miljoonaa euroa, josta nettokäyttökulut olivat noin 823 miljoonaa euroa. Keskimäärin kuntien liikunnan nettokäyttökulut vuonna 2023 olivat 148 euroa jokaista kunnan asukasta kohden, mutta kuntakohtaiset panostukset vaihtelevat tässä suuresti.
Kunnat tukevat kansalaistoimintaa mm. avustuksin. Vuonna 2023 kunnat myönsivät 63 miljoonaa euroa erilaisia avustuksia.
Lisäksi kunnat käyttävät vuositasolla liikuntapaikkainvestointeihin yli 300 miljoonaa euroa.
Henkilöstö
Aluehallintoviraston tekemän peruspalveluiden arvioinnin mukaan liikuntatoimen henkilöstön ja liikuntapaikkojen käyttö- ja kunnossapitohenkilöstön määrä vuonna 2022 oli yhteensä 4 514 henkilötyövuotta. Liikuntatoimen henkilöstön määrä oli 1839,5 henkilötyövuotta (TEAviisaritiedonkeruu: liikunnan hallinnon ja suunnittelun henkilöstö henkilötyövuosina oli 638 henkilötyövuotta ja liikunnanohjaushenkilöstö 1188,8 henkilötyövuotta). Liikuntapaikkojen käyttö- ja kunnossapitohenkilöstön määrä oli 2 674,5 henkilötyövuotta. Vuoteen 2016 verrattuna henkilöstön määrä on kasvanut 4 prosentilla. Huomioitava kuitenkin on, että kaikki MannerSuomen kunnat eivät vastanneet aiempaan kyselyyn.
THL:n tekemän liikunnan TEAviisaritiedonkeruun (2023) mukaan erityisesti liikunnanohjauksen resurssit ovat kasvaneet kunnissa. Henkilöstömäärä on lisääntynyt hieman myös hallintotehtävissä.
Peruspalvelujen arviointi 2023, Kuntien liikuntapalvelujen resurssointi
Liikunnan TEAviisari tulokset 2023 ja tilastoraportti
Liikuntapaikat ja muut liikuntaolosuhteet
Lipas-liikuntapaikkatietokannassa on rekisteröitynä toukokuussa 2024 yli 45 000 liikuntapaikkaa, joista lähes 30 000 (71%) on kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämiä.
Lisätietoa resursseista:
Lisätietoja kuntien menoista ja tuloista
Lipas, valtakunnallinen liikuntapaikkojen paikkatietojärjestelmä
Suomen liikkuvin kunta -kilpailu
Kuntaliitto on yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa jakanut Suomen Urheilugaalassa vuodesta 2017 ”Suomen liikkuvin kunta” -palkinnon. Palkinto on tunnustus edistyksellisestä työstä kuntalaisten liikuttamiseksi. Haku liikkuvimmaksi kunnaksi avataan vuosittain elokuun aikana. Kilpailun painopiste vaihtelee vuosittain.
Aikasarja Suomen liikkuvin -kunta teemoista, finalisteista ja voittajista
2017
Finalistit: Asikkala, Pudasjärvi, Pieksämäki
Voittaja: Asikkala
2018
Teema: Liikunta vetovoimatekijänä
Finalistit: Oulu, Kouvola, Vihti
Voittaja: Oulu
2019
Teema: Lisää liikettä yhteistyöllä
Finalistit: Helsinki, Heinola, Lieto
Voittaja: Helsinki
2020 ei kilpailua (koronapandemia)
2021
Teema: Kestävä kehitys
Finalistit: Joroinen, Janakkala, Seinäjoki
Voittaja: Joroinen
2022
Teema: Monimuotoiset liikunnan ja liikkumisen olosuhteet
Finalistit: Kontiolahti, Hartola, Orivesi
Voittaja: Kontiolahti
2023
Teema: Kunnat –arjen liikuttajat
Finalistit: Pori, Kerava, Kalajoki
Voittaja: Pori
2024
Teema: Yhteisöllinen liikuttaja
Finalistit: Tampere, Hyvinkää, Ii
Voittaja: Tampere
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
Elsa Mantere
Liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija
+358 9 771 2226, +358 50 565 0306
Vastuualueet
- Nuorisotyö ja -politiikka, liikunta ja liikuntapolitiikka, harrastaminen.
Tule kuulolle Vartteja vapaa-ajasta –webinaareihin
Webinaarisarjassa käsitellään vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyviä koskevia teemoja, kuten liikunta-, nuoriso-, kulttuuri-, ja kirjastopalveluita sekä hyvinvointiasioita.
Muutoksenhakuohjemallit varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toimialalla
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää