Opetus- ja kulttuuritoimen osalta kunnan peruspalvelujen valtionosuus koskee varhaiskasvatusta, esiopetusta ja perusopetusta, yleisiä kirjastoja, kunnan kulttuuritointa sekä taiteen perusopetusta. Valtionosuusprosentti on 25,37, nousua viime vuoteen 0,03 %. Kilpailukykysopimuksen valtionosuusvähennys, indeksikorotuksen jäädytys sekä kustannustenjaon tarkistus vaikuttavat kuitenkin negatiivisesti valtionosuuden määrään. Lisäksi uusi digikannustinjärjestelmä lohkaisee valtionosuusrahoituksesta 30 miljoonaa euroa. Kunnan omarahoitusosuus on 3 523,89 euroa asukasta kohti.
Varhaiskasvatuksen 5-vuotiaiden lasten maksuttomuuskokeilun laajenemiseen on kohdennettu 5 miljoonaa euroa vuodelle 2019. Lisäksi varhaiskasvatukseen on varattu 10 miljoonaa euroa tasa-arvon ja osallisuusasteen vahvistamiseen ns. positiivisen diskriminaation avustusrahoitusta toiminnan järjestäjille. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoituksessa ei ole muutoksia.
Sen sijaan esi- ja perusopetuksen puolella A1-kielen varhentamista 1. vuoden keväällä valmistellaan, mutta se ei toteudu vielä vuonna 2019. Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa nousee 82,02 eurolla asukasta kohden ollen 6600,17 euroa/asukas. Toisaalta valtion säästötoimenpiteet nostavat tätä alentavan säästösumman tänä vuonna 320,77 euroon. Tämä vaikuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön esi- ja perusopetuksen täydentävään rahoitukseen. Täydentävän rahoituksen kertoimiin ei tullut muutoksia.
Perusopetuksen harkinnanvaraiset valtionavustukset ovat olleet viime vuosina esillä niihin sisältyvien haittavaikutusten vuoksi. Edelleen kuitenkin vuonna 2019 valtionavustukset säilyvät pitkälti viime vuoden suuruisena. Vieraskielisten oppilaiden opetuksen rahoitus kasvaa 2 miljoonalla eurolla vuoden 2018 talousarvioon nähden ja tasa-arvorahaa kohdennetaan siis nyt myös varhaiskasvatukseen. Kerhotoiminnan tukemisen rahoituksen eduskunta päätti lopulta säilyttää entisellä tasolla.
Kustannustentason tarkistus painaa rahoitusta alaspäin myös opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksessa. Esimerkiksi lukiokoulutuksen rahoituksessa vaikutus on 2,7 miljoonaa euroa. Lukiokoulutuksen keskimäärinen yksikköhinta tipahtaa 5 906,12 euroon. Kuntaliitto on esittänyt huolensa lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksen alhaisuudesta ja sen huolestuttavasta suunnasta. Lukiokoulutuksen uudistamisen toimeenpanoon varataan budjetissa 10 miljoonaa euroa.
Uutta on myös opiskelijoiden opiskelua tukemaan hyväksytty opintotuen oppimateriaalilisä, joka koskee niin lukiokoulutusta kuin ammatillista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen valtion rahoitus kaikkiaan kasvaa viime vuoteen verrattuna ollen 806,1 miljoonaa euroa. Reformin toimeenpanoa tuetaan vielä vuonna 2019 viime vuoden tasolla. Työvoimakoulutuksen hankintarahoitusta siirtyy Työ- ja elinkeinoministeriön puolelta nettomääräisesti 29 miljoona euroa opetus- ja kulttuuriministeriöön. Nuorten aikuisten osaamisohjelman määräaikaista rahoitusta ei jatketa.
Kansalaisopistojen yksikköhinta nousee 84,65 euroon opetustuntia kohden ja kansanopistojen yksikköhinta säilyy vuoden 2018 tasolla. Kaikkiaan vapaan sivistystyön valtion rahoitus kasvaa 2,8 miljoonalla eurolla kustannustason tarkistuksen seurauksena.
Museoiden, teattereiden ja orkesterien rahoitus vähenee myös kustannustentason tarkistuksen vuoksi. Yleisten kirjastojen opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustukset nousevat 4,6 miljoonaan euroon sisältäen henkilöstön osaamisen vahvistamista tukevan digi-hankkeen, johon on varattu 860 000 euroa. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuuteen ja säilyttämiseen on varattu reilu 1,9 miljoonaa euroa.
Liikuntatoimen rahoitus on pääosin ennallaan. Liikuntapaikkarakentamisen rahoitus alenee noin 5 miljoonalla eurolla 32,4 miljoonaan euroon. Liikkuva koulu -ohjelma muuntuu Liikkuvaksi opiskeluksi, kun 2,8 miljoonaa euroa suunnataan toisen asteen koulutukseen ja korkea-asteen koulutuksen pilotteihin. Lisäksi 1 miljoonaa euroa suunnataan varhaiskasvatuksen pilotteihin.
Nuorisotoimi ei koe suuria taloudellisia muutoksia. Valtionosuuden perusteet säilyvät ennallaan. Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön osoitetaan yhteensä 21 miljoonaa euroa.
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.