Perustuslakivaliokunta edellyttää monia muutoksia sote- ja maakuntauudistusta koskevaan lakikokonaisuuteen

Perustuslakivaliokunta antoi perjantaina 22.2. lausuntonsa sote- ja maakuntauudistusta koskevasta lainsäädäntökokonaisuudesta. Perustuslakivaliokunnan lainsäädäntöön edellyttämät muutokset ovat niin lukuisia ja vaikeita, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan pitäisi tehdä lähes ihmeitä, jotta eduskunta voisi päättää uudistuksesta tällä hallituskaudella.

Vaikeudet liittyvät toisaalta moniin lakiehdotusten sisältömuutosvaatimuksiin ja toisaalta lakikokonaisuuden tekniseen ja aikataululliseen hallintaan. Jos maku2:ta ja kasvupalvelu-uudistusta tai jompaa kumpaa niistä ei ehditä eduskunnassa käsitellä, edellyttää kokonaisuuden hajottaminen eduskunnassa niin suurta lainsäädäntötyötä, että riskit ovat tässä aikataulussa suuret.

Poliittisesti ja oikeudellisesti vaikeimmat kysymykset liittyvät valinnanvapausmallin notifiointiin EU:n komissiossa ja maakuntien rahoitukseen. Näitä kysymyksiä hallitus ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta eivät ole ratkaisseet perustuslakivaliokunnan kesällä 2018 antamassa lausunnossa edellytetyllä tavalla.

Valinnanvapausmallin notifiointikysymyksessä perustuslakivaliokunnan kritiikkiä voi pitää jopa murskaavana. Perustuslakivaliokunnan mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunta kun ei pidä notifiointia tarpeellisena vaikka se itse kuvaa lausuntoluonnoksessaan laajasti asioita, jotka nimenomaan edellyttäisivät notifiointia. Maakuntien rahoituksen osalta perustuslakivaliokunnan kritiikki kohdistuu erityisesti maakuntaindeksin rakenteeseen ja lisärahoituksen myöntämisen kriteereihin maakuntien rahoituksen osoittauduttua riittämättömäksi lakisääteisten palveluiden ylläpitoon.

Kuntien omaisuuden luovutuksiin liittyvän kompensaatiomallin osalta perustuslakivaliokunta omaksui tiukan kunnille myönteisen kannan. Kompensaation tulee kattaa muutkin menetykset kuin tarpeettomiksi jäävät toimitilat, kompensaatioon oikeuttava kynnys on pohjaehdotuksessa asetettu liian korkealle, kompensaation tulee koskea muitakin kuin kriisiin joutuvia kuntia ja veroprosentin lakennallinen korotustarve ei voi olla ainoa arviointikriteeri arvioitaessa oikeutta kompensaatioon.

Perustuslakivaliokunta toteaa myös, etteivät hallitus ja sosiaali- ja terveysvaliokunta ole esittäneet hyväksyttävää perustelua kannalleen, että kunnat eivät yleisen toimialansa puitteissa voi toimia sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajina.

Teknisesti erittäin vaikeita ovat perustuslakivaliokunnan esittämät tietosuojaan liittyvät korjausvaatimukset. Näissä ei ole juurikaan poliittisia intohimoja, mutta hallitus ja sote-valiokunta eivät sinnikkäistä yrityksistä huolimatta ole löytäneet perustuslakivaliokuntaa tyydyttäviä ratkaisuja. Jo pelkästään tämä asiakokonaisuus saattaa muodostua ylivoimaiseksi rastiksi tässä aikataulussa.

Perustuslakivaliokunnan lausuntoon sisältyy paljon muutakin kritiikkiä. Sen mukaan asiakassuunnitelman sääntelyä on valtiosääntöoikeudellisista syistä edelleen välttämätöntä täsmentää olennaisesti. Myös alihankintaa koskevia säännöksiä tulee täsmentää. Lakiin on tehtävä muutokset, jotka turvaavat maakunnan liikelaitoksen mahdollisuudet kaikissa olosuhteissa (myös markkinahäiriötilanteissa) välittömästi ylläpitää lainsäädännön edellyttämää palvelutuotannon tasoa ja valmiutta. Myös Sote-keskusten toiminnan aikaistamista koskevia säännöksiä ja pilotointeja koskevia säännöksiä tulee merkittävästi muuttaa.  

Arto Sulonen

Etunimi
Arto
Sukunimi
Sulonen
johtava lakimies

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2345
Kännykkä
+358 400 850 232
Vastuualueet
  • kuntalaki
  • palvelurakenteet ja kuntaliitokset
  • hallinnon kehittämistehtävät
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Lakiasiat