Valtionosuudet

Valtionosuusjärjestelmän kautta valtio osallistuu lakisääteisten kunnallisten peruspalvelujen rahoitukseen. Valtionosuudet ovat merkittävin osa kuntiin kohdistuvaa valtionapujärjestelmää. Valtionosuudet määräytyvät laskennallisin perustein ja maksetaan kunnalle automaattisesti ilman erillistä hakemusta. Lisäksi kunnille voidaan myöntää hakemuksesta valtionavustuksia.

Kuntien palvelutuotannon kustannukset ja verotulot poikkeavat paljon toisistaan muun muassa väestön ikärakenteen ja olosuhteiden takia. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisella verorasituksella.

Järjestelmää täydentää tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille myönnettävä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. 

Valtionosuus on kunnalle yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen. Kunta päättää itse valtionosuuksiensa kuten verotulojensakin käytöstä ja hyötyy taloudellisesti, jos järjestää palvelunsa kustannustehokkaasti.

 

Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: 

  1. kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (laki 618/2021), jota hallinnoi valtiovarainministeriö, ja 
  2. opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta (laki 1705/2009), jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Valtiovarainministeriön hallinnoima peruspalvelujen valtionosuus on näistä taloudellisesti merkittävämpi.

Vaikka hallinnollisen jaon perusteella voisi päätellä toisinkin, niin valtaosa kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen valtionosuusrahoituksesta määräytyy valtiovarainministeriön hallinnoiman peruspalvelujen valtionosuuden laskentatekijöiden kautta.

Peruspalvelujen valtionosuus koostuu kuntien kustannuserojen sekä tulopohjan tasauksesta. Kustannuserojen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Tulopohjaa tasataan kunnan verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen kautta.

Varsinaisesta peruspalvelujen valtionosuudesta eriytettynä osana kunnille maksetaan myös veromenetysten korvausta.

Valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitus maksetaan kunnille ja muille rahoituksen saajille yhtenä eränä jokaisen kuukauden 11. päivään mennessä.

 

Hyvinvointialueuudistus toi merkittäviä muutoksia valtionosuusjärjestelmään

Vuoden 2023 alusta alkaen sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimi siirtyivät kunnilta hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Uudistuksen rahoittamiseksi kunnilta siirretään yhtä paljon tuloja kuin siirtyvät palvelut maksoivat ennen uudistusta. Kuntien valtionosuuksista leikattiin uudistuksen rahoittamiseksi kaksi kolmasosaa, mutta yksittäisen kunnan leikkausosuus vaihtelee.

Valtionosuusjärjestelmään lisättiin toistaiseksi pysyvänä sote-kustannusten ja -tulojen siirrosta johtuvan muutosrajoitin ja kunnan talouden tasapainotilan muutoksia rajoittava järjestelmämuutoksen tasaus.

Nämä erät lasketaan osana peruspalvelujen valtionosuutta. Koko maan tasolla vaikutus kuntiin on kustannusneutraali, mutta yksittäisellä kunnalla nämä sote-erät voivat olla tärkeimmässä roolissa valtionosuuksien tason kannalta.

Opasvideot sotelaskelmiin

Teimme kahdeksan opasvideota sote-rahoituslaskelmista. Katso kaikki videot täällä.

Avaa kaikki

Kunnan peruspalveluiden valtionosuus

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tuli voimaan vuonna 2010. Edellisen kerran peruspalvelujen valtionosuuslainsäädäntöä muutettiin valtionosuuden määräytymisperusteiden osalta vuonna 2015. Vuoden 2023 alussa laki peruspalveluiden valtionosuuksista päivitettiin, kun hyvinvointialueet aloittivat ja sen myötä kuntien järjestämis- ja rahoitusvastuu sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluista päättyi. Tämä vaikutti kuntien valtionosuuksien määrään ja laskentaperusteisiin.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät:

  • varhaiskasvatus
  • esi- ja perusopetus 
  • kirjastot 
  • yleinen kulttuuritoimi 
  • asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus
     

Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät lisäosat ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset. Lisäyksissä ja vähennyksissä ovat mukana sote-erät eli muutosrajoitin ja järjestelmämuutoksen tasaus.

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ja verotulomenetysten korvaus

Kuntien tulopohjan tasaus toteutetaan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella, joka sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Nimensä mukaisesti tasaus perustuu kunnan laskennalliseen verotuloon, ja se joko lisää tai vähentää kunnalle myönnettyä valtionosuutta.

Tasauksen perusteena olevaan laskennalliseen verotuloon sisältyvät kunnan laskennallinen kunnallisvero, kunnan osuus yhteisöveron tuotosta sekä puolet kiinteistöveroista. Poikkeuksen tekevät voimalaitosten kiinteistöverot. Ydinvoimalaitosten kiinteistövero on mukana tasauksessa kokonaisuudessaan, mutta muiden voimalaitosten kiinteistöveroa ei tasauksessa huomioida.

Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta laskettaessa käytetään koko maan keskimääräistä kunnallisveroprosenttia, eikä yksittäisen kunnan veroprosentin muutoksella ole vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai tasausvähennyksen määrään.

Mikäli laskennallinen verotulo on pienempi kuin tasausraja, kunta saa tasauslisää 90 prosentin tasoon kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta. Kunnan valtionosuuksiin tehdään puolestaan tasausvähennys, mikäli sen laskennalliset verotulot ovat suuremmat kuin tasausraja. Tasausvähennys on 10 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta. Tasausrajoja muutettiin vuoden 2023 alusta lukien.

Vuonna 2023 tasauslisää valtionosuuksissaan saa 258 kuntaa, yhteensä noin 921 miljoonaa euroa. Tasausvähennyskuntia on 35 ja vähennys leikkaa näiden kuntien valtionosuuksia yhteensä noin -102 miljoonaa euroa.

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 26 §

Artikkeli aiheesta valtiovarainministeriön sivuilla

 

Verotulomenetysten korvaus

Vuodesta 2020 alkaen kunnille maksettava verotulomenetysten korvaus on erotettu peruspalvelujen valtionosuudesta ja maksetaan omalta valtiovarainministeriön momentiltaan. Uudistus yksinkertaistaa järjestelmää ja lisää sen läpinäkyvyyttä.

Verotulomenetysten korvauksessa on kyse eduskunnan säätämistä kunnallisveroon tehtävistä vähennyksistä. Nämä pienentävät kunnallisveron tuottoa kunnista riippumattomista syistä.

Kaikki verovähennyksistä johtuvia menetyksiä ei korvata, vaan huomioon otetaan vasta vuodesta 2010 lähtien toteutetut veroperustemuutokset. Kunnalle maksetaan sen verotulojen menetystä vastaava euromäärä.

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 33 §

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen rahoituksen euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. 

Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan.

Perusopetuksen oppilaskohtaista lisärahoitusta myönnetään:

  • lisäopetukseen
  • maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen
  • muille kuin oppivelvollisille järjestettävään esi- ja perusopetukseen
  • pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvista perusopetuksen oppilaista
  • sisäoppilaitoslisänä ja koulukotikorotuksena
  • joustavan perusopetuksen lisänä

Lisäksi myönnetään rahoitusta: 

  • yksityisen perusopetuksen järjestäjän toiminnan aloittamiseen
  • ulkomailla järjestettävään perusopetuslain mukaiseen opetukseen
  • aamu- ja iltapäivätoimintaan
  • taiteen perusopetukseen
  • liikuntatoimintaan ja nuorisotyöhön ja
  • museoille, teattereille ja orkestereille

Kuntien saamasta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta vähennetään asukaskohtainen omarahoitusosuus lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Ammatillinen koulutus on pääosin koulutuskuntayhtymien hoitamaa ja kun tämä rahoitus kohdentuu suoraan koulutuskuntayhtymille, useimpien kuntien kohdalla opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus näyttäytyy valtionosuuslaskelmissa negatiivisena.

Opetushallitus: Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet

Kotikuntakorvaukset

Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa. Myös vailla Suomessa olevaa kotikuntaa olevien (esim. tilapäisesti maassa olevien ulkomaalaisten) kustannukset korvataan kotikuntakorvausjärjestelmän kautta.

Kotikuntakorvausjärjestelmä on olemassa siksi, että oppilaan kotikunta saa koululaisesta tulevan valtionosuuden. Monista eri syistä koulua voi käydä muuallakin kuin kotikunnassa. Kotikuntakorvausjärjestelmä vähentää tarvetta kuntien keskinäiseen sopimiseen ja laskuttamiseen. Kotikuntakorvaus määräytyy oppilaan iän mukaan.

Kotikuntakorvausmenot ja -tulot otetaan huomioon keskitetysti valtionosuusmaksatuksessa. Kunnan ei siis tarvitse laskuttaa kotikuntakorvauksia itse. Kotikuntakorvausmenot vähentävät ja kotikuntakorvaustulot vastaavasti lisäävät kunnalle myönnettyä kunnan peruspalvelujen valtionosuutta.

Kunnan kirjanpidossa kotikuntakorvauksia ei kuitenkaan käsitellä valtionosuutena, vaan kotikuntakorvaukset esitetään kunnan talousarviossa ja tilinpäätöksessä toimintamenoina ja toimintatuloina. Kotikuntakorvausta koskevat lakipykälät löytyvät kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta säädetyn lain 7. luvusta.

Lausunto 93: Valtionosuuksien, kotikuntakorvausten ja elatustuen takaisinperinnän palautusten käsittely kunnan kirjanpidossa
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 23.2.2010

Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset

Kotikuntakorvaustulot ja -menot perustuvat kotikuntakorvauksen perusosaan, jonka valtiovarainministeriö päättää vuosittain, ja opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauskyselyssä 31.12. tilastointiajankohdan tilanteesta (vuoteen 2022 asti) ilmoittamaan oppilasmäärään. Vuodesta 2023 alkaen oppilastietojen poiminta-ajankohtaa aikaistuu vuoden viimeisestä päivästä joulukuun 15. päivään. Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen (HE 164/2021 vp), ja laki tuli voimaan 1. tammikuuta 2022. Vuoden 2023 kotikuntakorvaus perustuu näin ollen oppilastietoon ajankohdan 15.12.2021 mukaan.

Kotikuntakorvaus =
   0,61 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * 6-vuotiaat
+ 1,00 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * 7-12-vuotiaat
+ 1,60 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * 13-15-vuotiaat

Kotikuntakorvauskysely esi- ja perusopetuksen oppilastiedoista toteutetaan Opetushallituksen ylläpitämän KOSKI-tietovarannon kautta. Tilastokeskus yhdistää tiedon oppilaiden kotikunnasta väestörekisteritiedoista. Kotikuntakorvaus perustuu varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa olevaan tilanteeseen. Esimerkiksi vuoden 2023 kotikuntakorvaukset perustuvat loppuvuoden 2021 tilanteen mukaisiin oppilastietoihin.

Lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus

Suomen Kuntaliitto on antanut 14.12.2022 yleiskirjeessään (13/2022) suosituksen lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden korvauksen määräytymisestä vuonna 2022.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaan kunta, joka on sijoitetun esi- tai perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen. Korvauksen maksuvelvollisuus perustuu lakiin, eikä erillisiä kuntien välisiä sopimuksia tältä osin tarvita.

Opetuksen järjestäjällä on oikeus laskuttaa oppilaasta aiheutuvat kulut oppilaan kotikunnalta aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kulujen tulee olla välittömiä, välttämättömiä ja perusteltuja opetuksen ja siihen liittyvän tuen järjestämiseksi nimenomaisesti sijoitetun oppilaan kannalta. Laskusta tai sen liitteestä tulee ilmetä korvauksen laskentaperusteet.

Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus

Kunnan valtionosuutta voidaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Taloudellisen tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet.

Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Suunnitelma tulee liittää valtionosuuden korotusta koskevaan hakemukseen. Valtionosuuden korotuksen myöntämiselle ja käytölle voidaan asettaa myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Valtionosuuden korotus voidaan seuraavina vuosina jättää myöntämättä tai se voidaan myöntää alennettuna, jos suunnitelmaa tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu.

Harkinnanvaraisten valtionosuuden korotusten yhteismäärää vastaava euromäärä vähennetään kunnille maksettavista valtionosuuksista. Vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. (Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, 27 §)

Valtioneuvosto on 17.11.2022 tekemällään päätöksellä myöntänyt harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 15 kunnalle yhteensä 10 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta haki 59 kuntaa, ja haettu summa oli yhteensä 70 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön tiedote aiheesta 17.11.2022

Vuonna 2021 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta myönnettiin 30 kunnalle yhteensä 30 miljoonaa. Hakijoita oli 82 ja haetut summat yhteensä 146 miljoonaa euroa.VM:n tiedote 25.11.2021

Vuonna 2020 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta myönnettiin 66 kunnalle yhteensä 60 miljoonaa euroa. Hakemuksen jätti kaikki 149 kuntaa, ja haettu summa oli yhteensä lähes 346 miljoonaa euroa. 

Vuonna 2019 jaossa oli 10 miljoonaa euroa, ja hakijoita oli 89, joista tukea sai 21.

tags
Mikko Mehtonen

Mikko Mehtonen

Kehittämispäällikkö
Elinvoima ja talous -yksikkö, Kuntatalous
+358 9 771 2645, +358 50 592 8986
Vastuualueet
  • valtionosuusasiat
  • Sote-uudistuksen rahoituksen siirtolaskelmat
  • taloustilastot ja tilinpäätöstiedot
  • kuntien kustannuslaskenta ja markkinaperusteinen hinnoittelu
Siniset kikkareet

Tutustu Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteisiin

Eduskuntavaalit ovat myös kuntavaalit. Kokosimme kuntakentän 13 kärkitavoitetta kevään hallitusohjelmaneuvotteluihin.

Tutustu hallitusohjelmatavoitteisiin.