Taloustorstain 8.10.2020 aiheet ja tallenne

Taloustorstain tallenne on julkaistu 15.10.2020 ja se on katseltavissa osoitteessa:

https://www.kunta.tv/taloustorstai-8-10-2020/

Taloustorstai-lähetyksessä 8.10.2020 käsitellyt asiat

* Ajankohtaiset asiat, Sanna Lehtonen

* Valtion talousarvio 2021 ja kuntatalousohjelma, Minna Punakallio

* Ajankohtaiset valtionosuusasiat, Sanna Lehtonen

* Verotuksen ajankohtaiset, Benjamin Strandberg

* Oppivelvollisuuden laajentaminen vuoden 2021 talousarviossa, Kyösti Värri

* Budjettiriihen vaikutukset kuntien painelaskelmiin, Tuomas Hanhela, FCG Konsultointi

* Kuntalain korjaussarja - miten talouspykälät muuttuvat?, Sari Korento

* Osavuosikatsausten laatiminen ja raportointi alkaa! Mitä kuntien tulee tietää?, Marja-Liisa Ylitalo

* Vaikuttavuusinvestoiminen – mitä se on ja mitä merkitystä sillä on kunnille?, Jari Vaine

Ajankohtaiset asiat, Sanna Lehtonen

Kunnan talousjohtajan syksy 2020 - poimi tärkeät päivämäärät talteen:

• Valtion vuoden 2020 7. lisätalousarvio, 29.10.2020
• Vuoden 2019 verotuksen valmistuminen, loka-marraskuun vaihde
• Vuoden 2021 veroprosenttien ilmoittaminen Verohallinnolle, 17.11.2020
• Vuoden 2021 valtionosuuspäätökset (VM & OKM), 31.12.2020.

FCG Koulutuksen syksyn 2020 koulutustilaisuudet:

• Konsernitilinpäätöksen erityiskysymyksiä, 27.-28.10.2020
• Verotulo Hotline, 29.10.2020
• Arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiä, 12.11.2020.

Tilinpäätöspäivät:

• Kunnallinen osakeyhtiö, 11.11.2020 
• Liikelaitokset, 11.11.2020
• Ammatillinen koulutus, 19.11.2020
• Korkeakoulut, 9.11.2020
• Sosiaali- ja terveystoimi, 19.11.2020
• Kunnat ja kuntakonsernit, 13.-14.1.2021.

Valtion talousarvio 2021 ja kuntatalousohjelma, Minna Punakallio

• Valtion talousarvioesitys vuodelle 2021 annettiin 5.10.2020.
• VM julkaisi 5.10. kuntakohtaiset laskelmat peruspalveluiden valtionosuuskorotuksista vuodelle 2020 ja 2021.
• Syksyn kuntatalousohjelma vuodelle 2021 julkaistiin. Julkaisussa esitellään kuntatalouden tilannekuvaa, valtion kuntiin kohdistuvia toimenpiteitä, toimien yhteisvaikutusta ja kuntatalouden kehitysarviota vuosille 2020–2024.
• Kuntaliito on julkaissut netissä kalvopaketin kuntien ja kuntayhtymien taloudesta.
• Myös kuntatalousohjelman koko maan kehitysarviosta julkaistiin kuntakohtaiset painelaskelmat. Ne löytyvät netistä Vuoden 2021 kuntatalousohjelma on julkaistu-tiedotteen lopun Excel-liitetiedoista.
• Lisätietoa budjetista ja ennustetietoutta pääekonomistin palstalta (kohdat katsaukset ja diaesitykset).

Ajankohtaiset valtionosuusasiat, Sanna Lehtonen

• VM julkaisi Kuntatalousohjelmassa käytetyn kuntatalouden painelaskelman 5.10.2020. Laskelma sisältää kuntakohtaisia tietoja vuosista 2020–2024 – myös valtionosuuden ennakkolaskelmat!
• Vuoden 2021 valtionosuuslaskelmassa (VM) on otettu huomioon valtion talousarvio vuodelle 2021 ja hallituksen koronatukipaketit.

Vuoden 2021 valtionosuus:

• Indeksikorotus +2,4 %
• Valtionosuusprosentti 25,67 %
• Tukipaketti lisää valtionosuutta +280 milj. €
• Tulopohjan tasaus päivittyy vielä vuoden 2019 verotuksen valmistuessa.

• Ennakkolaskelmaa vuoden 2021 kotikuntakorvauksista ei ole.

• Budjettiriihessä 16.9.2020 ”Hallitus esittää kuntatalouden tukemiseen noin 4 miljardin euron kokonaisuutta.” 
• Hallituksen kehysriihessä 4/2020 ja budjettiriihessä 9/2020 käsiteltiin
  
  Kuntatalouden tukipaketit vuosille 2020 ja 2021.
• Valtion budjetti (5.10.2020) antaa ristiriitaista tietoa siitä, kumpaa 280 miljoonan euron valtionosuuslisäyksellä halutaan tehdä, kompensoida kunnille koronamenetyksiä vai poistaa kiky-leikkauksen vaikutus vuodelta 2021.
• 4. lisätalousarvio (6/2020): Koronatuki sairaanhoitopiireille +200 miljoonaa euroa vuonna 2020. Hakuaika on päättynyt 25.9.2020. Valmistelu on käynnissä. Päätökset tehdään marraskuussa ja maksatus on joulukuussa.
• 6. lisätalousarvio (24.9.2020): Koronatuki HUSille +200 miljoonaa euroa vuonna 2020 testauksiin rajalla.
• 7. lisätalousarvio, VM:n ehdotus (2.10.2020): Koronakustannusten korvaus +355 miljoonaa euroa vuonna 2020.
• Budjettiriihi 9/2020: Lisäavustus sairaanhoitopiireille +200 miljoonaa euroa vuonna 2020.
• Kuntien harkinnanvaraista valtionosuudenkorotusta haki 146 kuntaa. Päätöksiä valmistellaan VM:ssä. Päätökset ilmoitetaan marraskuun loppuun mennessä. Maksatus tapahtuu joulukuussa.
• Tilastokeskus ei enää syksyllä 2020 toteuta syksyn tilastointipäivän 20.9.2020 Järjestäjä- ja oppilaitostason oppilaat- ja opiskelijat -tiedonkeruuta. Opetus- ja kulttuuritoimen vos-rahoituksen laskentaan esi- ja perusopetuksen oppilasmäärät tilastointipäivänä 20.9.2020 haetaan KOSKI-varannosta.
• Päätös 30.9.2020: Joukkoliikenteen koronatuella korvataan lipputulojen menetyksiä sadalla miljoonalla eurolla.

Ajankohtaiset valtionavustustärpit lokakuussa:

• Ammatillisen koulutuksen laatu- ja tasa-arvo, hakuaika päättyy 15.10.2020.
• Kirjastojen lasten ja nuorten e-aineistolisenssit, hakuaika päättyy 15.10.2020.
• Digitaalinen kulttuuriperintö ja museoiden digitaaliset palvelut, hakuaika päättyy 15.10.2020.
• Varhaiskasvatuksen ja opetushenkilöstön osaamisen kehittämine, hakuaika päättyy 5.11.2020.
• Kansanopistojen ja kansalaisopistojen rakenteellinen kehittäminen, hakuaika päättyy 4.11.2020.

Verotuksen ajankohtaiset, Benjamin Strandberg

• Koko maan veroennustekehikko päivitettiin 5.10.2020. Kuluva ja ensi vuosi pelättyä parempi, valtion tukitoimet pääsyinä parantuneisiin arvioihin. Epävarmuus koronan takia on kuitenkin yhä ilmeinen.
• Lokakuun päivitys perustuu syksyn Kuntatalousohjelmassa esitettyihin arvioihin verotulojen kehityksestä.
  • Kuluvan vuoden verotulojen kehitys on pelättyä parempi, joka myös on näkynyt viime kuukausien verotilityksissä.
  • Talouden sulkutoimia on lievennetty suurelta osin, mutta koronavirusepidemian aiheuttama epävarmuus verotuloihin on kuitenkin yhä ilmeinen.

• Ennusteessa on huomioitu toteutuneet verotilitykset syyskuuhun 2020 asti, palkkojen, eläkkeiden, työttömyysturvaetuuksien sekä muiden veronalaisten sosiaalietuuksien muutokset verovuodelle 2019 ja ne perustuvat Verohallinnon tulokehitystilaston tietoon (11.5.2020).
• Tämän lisäksi ennusteessa on huomioitu Verohallinnon 5.10. päivitetty ennakkotieto koskien koko maan maksuunpantuja kunnallis- ja yhteisöveroja verovuonna 2019 sekä budjettiriihessä päätetyt kuntaryhmän korotetut yhteisöveron osuudet verovuosille 2021–2024.
• Ansiotuloeriä korotettu: verovuoden 2020 palkkasumman muutos parantui 0,6 % -yksiköllä syyskuun arviosta ja asettuu nyt -2,5 %:iin.
  • Samalla korotettiin muun muassa myös työkorvausten, hankintatöiden ja elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuuksien tasoa.
  • Eläketulojen kehitys 2021 à toisaalta heikentynyt viime aikojen arvioiden mukaan.
  • Pääosin näistä muutoksista johtuen maksettava kunnallisvero kasvaa noin 200 miljoonalla eurolla per vuosi.

• Veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa arviolta 179 milj.€ vuonna 2021.
  • Tästä 172 milj. euroa johtuu hallitusohjelman mukaisista ansiotasoindeksin tarkistuksista, jotka olimme jo huomioineet aikaisemmissa ennusteissa.
  • Lisäksi tehtiin muutamia vaikutuksiltaan pienehköjä muutoksia veroperusteisiin.
  • Arvioidut verotulomenetykset huomioidaan verotulojen menetyksien korvauksina.

• Yhteisöveroennuste nousee selvästi syyskuun arvioista.
• Kuntien yhteisöveroennuste nousee selvästi syyskuun arvioista osittain siitä syystä, että arvioitu maksettava yhteisövero kasvaa verovuosina 2020–2024.
  • Verovuosi 2020 (kaikki veronsaajat): +260 miljoonaa euroa.
  • Verovuosi 2021 (kaikki veronsaajat): +220 miljoonaa euroa.
  • Verovuodet 2022-2024 (kaikki veronsaajat): +300 miljoonaa euroa.

• Voimakas nousu johtuu osittain myös korotetuista yhteisöveron jako-osuuksista, josta päätettiin budjettiriihessä.
  • Kuntien yhteisöveron jako-osuuteen tehdään näin ollen 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus myös vuodelle 2021 (KTO: 2021: +510 milj. € 2022: +50 milj. €).
  • Lisäksi kunnille kompensoidaan varhaiskasvatusmaksujen alentamiset korottamalla yhteisöveron jako-osuutta pysyvästi 2 prosenttiyksiköllä verovuodesta 2021 eteenpäin. (KTO: 2021: +102 milj. €).
  • Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennykset 2021–2024: +0,4–0,5 % -yksikköä.

Oppivelvollisuuden laajentaminen vuoden 2021 talousarviossa, Kyösti Värri

• Rahoitus kunnille ja koulutuksen järjestäjille valtionosuusjärjestelmän kautta. Yleiskatteellista. Kunnat ja koulutuksen järjestäjät päättävät käytöstä.
• Valtion talousarvioesityksessä valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen 5,9 milj. euroa.
• Valtion talousarvioesityksessä valtionosuus ammatilliseen koulutukseen 3,6 milj. eruroa. Valtion talousarvioesityksessä valtionosuus lukiokoulutukseen 6,7 milj. euroa.
• Hallitus antanee lakiesityksensä 15.10.2020 eduskunnalle.
• Kuntaliiton webinaari 21.10.2020 klo 9–10: Lakiesityksen talousarviovaikutukset kunnille ja koulutuksen järjestäjille.

Budjettiriihen vaikutukset kuntien painelaskelmiin,

Tuomas Hanhela, FCG Konsultointi

Tilannekuva:

• Painelaskelmalla pyritään kuvaamaan kuntatalouden tilaa.
• Lasketaan kuntakohtaisesti.
• Päivittyy aina, kun uutta tietoa tulee.
• Laskenta perustuu 7.10.2020 tilannetietoon.
• Negatiivisen vuosikatteen kuntia 65 kpl vuonna 2019.
• Tuloveroprosentin korotuksia yli 50 kunnassa.

Koronan ja tukipakettien vaikutus:

• Valtion tukitoimien ansiosta vuoden 2020 kuntataloustilanne vaikuttaa osassa kunnista jopa paranevan.
• Tukipaketeista huolimatta kuntatalouden tila on heikkenevä vuodesta 2021 eteenpäin – negatiivisen vuosikatteen ja taseeltaan alijäämäisten kuntien lukumäärät kasvavat.

Kestävä Kuntatalous -verkostohanke:

• Verkostohanke tarjoaa työkaluja ja tukea kunnille, joiden agendalla on talouden tasapainottamisohjelman tekeminen, sen toimeenpano, yksittäisen tasapainoa edistävän toimenpiteen tarkastelu tai päätöksentekokyvyn parantaminen.
• Verkostohankkeessa käsitellään keinoja, joiden avulla kuntatalous saadaan kestävälle pohjalle ja pidetään tasapainossa ja kestävänä myös tulevaisuudessa. 

Kuntalain korjaussarja - miten talouspykälät muuttuvat?,

Sari Korento

• VM asetti Kuntalain muutostarpeita selvittävän työryhmän ajalle 15.8.2019–30.9.2020. Työryhmän tehtävänä on arvioida muutostarpeet ja valmistella tarvittavat lainsäädännön muutokset.
  • HE-luonnos on lausuntokierroksella. Lausuntoaika päättyy 30.10.2020.
  • Voimaan keväällä 2021.

Taloutta koskevien säännösten muutostarpeita:

• kunnan taloussuunnitelman tasapainoa ja alijäämän kattamista koskeva sääntely;
• kunnan ja kuntayhtymän arviointimenettelyä koskeva sääntely;
• kuntayhtymän taloutta ja rakennejärjestelyjä koskeva sääntely;
• liikelaitossääntely (erityisesti taloutta koskevat säännökset);
• tarkastusta (mm. sisäinen tarkastus) koskeva sääntely; sekä
• muut taloutta koskevat täsmentämistarpeet, joita ovat ainakin rahoitustoiminnan periaatteista päättäminen ja kunnan lainan antamista koskevan sääntelyn tarkistaminen. 

Nykyinen kuntalaki:

• Tuli voimaan keväällä 2015.
• Tarkennettiin ja osin tiukennettiin mm. alijäämän kattamista koskevia säännöksiä.
• Määriteltiin alijäämän kattamiskausi.
• Erillisestä talouden tasapainottamista koskevasta toimenpideohjelmasta luovuttiin, ja yksilöidyt toimenpiteet päätetään nykyisin taloussuunnitelmassa.
• Arviointimenettely (ns. kriisikuntamenettely) voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 §:n 3 momentissa säädetyssä määräajassa.
• Ns. kriisikuntakriteerejä on tämän jälkeen uudistettu, ja niitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2022 vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten perusteella.

Taloussuunnitelman tasapaino ja alijäämän kattaminen:

• Kertyneen ylijäämän huomioiminen taloussuunnitelmassa.
• Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä.

Osavuosikatsausten laatiminen ja raportointi alkaa! Mitä kuntien tulee tietää?, Marja-Liisa Ylitalo

Valtioneuvoston asetukset - Kunnan taloutta koskevien tietojen toimittamisesta:

• 524/2020
• Voimaan 1.1.2021
• Kunnan on toimitettava tiedot määräajassa Valtiokonttorin taloustietovarantoon sen ylläpitämän tietojärjestelmän edellyttämässä muodossa
• Aikataulut ja raportointikokonaisuudet.

Valtioneuvoston asetukset - Kunnan tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista:

• 525/2020
• Voimaan 1.1.2021
• Laskelmakaavat
• Liitetiedot
• Osavuosikatsaukset.

Puolivuosikatsaus (VN asetus) 15.8. ja 15.4.:

• Kunnan ja liikelaitosten sekä taseyksiköiden tuloslaskelmat ja taseet
• Huom! Vesilaitoksen taseyksikkö
• Toiminnan ja talouden olennaiset tapahtumat
• Talousarvion toteutuminen
• Ennuste koko vuoden tuotoista ja kuluista
• Kunta tekee oman paketin, suositus: tiedoksi valtuustolle.

Valtiokonttorille raportointi:

• Koko kunta, ml. liikelaitokset ja vesihuollon taseyksikkö, sisäiset erät eliminoituna.
• Ei sektoritasoista tietoa.
• Ennakoidut koko vuotta koskevat tiedot; riippumatta, onko talousarvio-muutoksia tehty.
• Kommentointia VK:n hyväksyntä-palvelussa kenttäkohtaisesti tai t-00-välilehden lisätietokentässä.
• Kommentoidaan mahdollisia alkuperäisestä talousarviosta muuttuneita. tekijöitä, jotka vaikuttavat talousarvion ja ennusteen poikkeamaan.

KTPE = tilinpäätösennuste:

• Tuloslaskelma
• Investoinnit
• Eriteltynä
• Rahoitusosuudet
• Luovutustulot bruttona
• Toiminnan ja investointien rahavirta
• Lainakanta 31.12
• Henkilöstön määrä 31.12.

Neljännesvuosikatsaus (VN asetus) 30.4. ja 31.10.:

• Kunnan ja liikelaitosten sekä taseyksiköiden tuloslaskelmat ja taseet
• Huom! Vesilaitoksen taseyksikkö
• Toiminnan ja talouden olennaiset tapahtumat
• Talousarvion toteutuminen
• Keskeiset tekijät, joiden ennakoidaan vaikuttavan tilikauden tuottojen ja kulujen määriin
• Kunta tekee oman paketin, suositus: tiedoksi valtuustolle.

Valtiokonttorille raportointi (neljännesvuosiraportointi, 30.4., 15.8., 31.10. ja 15.4.):

• Koko kunta, ml. liikelaitokset ja vesihuollon taseyksikkö, keskinäiset erät eliminoituna
• Tuloslaskelman ja taseen tilien kumulatiiviset saldot (+ investoinnit).
• Sektoriluokituksen mukaiset tiedot
• Luontoisetujen raha-arvot
• Palautusjärjestelmän arvonlisävero käyttötaloudesta ja investoinneista.
• Yleiset tilinpäätösperiaatteet
• Mahdollista kommentoida lyhyesti sanallisesti sellaisia tekijöitä, jotka eivät toteudu tasaisesti vuoden aikana.

Tilinpäätösarvio KKTPA (25.1.):

• Tilien saldotasoinen tieto ei riitä, vaan sitä tulee oikaista mahdollisilla kirjaamattomilla tiedossa olevilla erillä.
• Raportointi sisältää tuloslaskelman ja taseen tilitasoisen tiedon siten, että niistä on muodostettavissa rahoituslaskelma.
• Investointierittelyt hyödyketyypeittäin.

Yleisiä tilinpäätösperiaatteita:

• Suoriteperusteisuus
• Jaksottaminen
• Olennaisuuden periaate
• Korkojohdannaiset, hankerahoitus
• Väli- ja selvittelytilit
• Netottamiskielto
• Keskeneräisten vs. valmistuneiden investointien käsittely
• Suunnitelman mukaisten poistojen kirjaaminen kuukausittain
• Kertaluonteiset erät – ei jaksotusta
• Osinkotuotot, luovutusvoitot.

Tulossa: Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje puolivuosi- ja neljännesvuosikatsausten laadinnasta.

Vaikuttavuusinvestoiminen – mitä se on ja mitä merkitystä sillä on kunnille?, Jari Vaine

Vaikuttavuusinvestoiminen (engl. Impact investing):

• Yksityisen pääoman tietoista suuntaamista toimintaan, joka saa aikaan sekä taloudellista tuottoa että mitattavaa yhteiskunnallista/ympäristöllistä hyötyä
• Tulosperusteinen rahoitussopimus (SIB/EIB/DIB) - yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto, jossa sijoitusvarat käytetään yhteisen tulostavoitteen saavuttamiseen
• SIB = Social Impact Bond
• EIB = Environmental Impact Bond
• DIB = Development Impact Bond
• SIB-mallin keskeiset toimijat
• Julkinen sektori – Tilaaja - maksaa osuuden saavutetuista tuloksista
• Sijoittaja - Raha hakee merkitystä – kantaa vähintään pääosin taloudelliset riskit
• Palveluntarjoaja - Kilpailuetua vaikuttavuuden todentamisessa.

Vaikuttavuusketju ja vaikuttavuuden mallintaminen:

• Panos (input) Käytetyt resurssit ->
• Teko (output) Mitattava tehty työ ->
• Vaikutus (outcome) Konkreettinen muutos ihmisissä tai rakenteissa ->
• Vaikuttavuus (impact) Ihmisten hyvinvointi ja yhteiskunnallinen hyöty
• Vaikuttavuus mallintamisen lähtökohtana <-> mallinnus toimii vaikuttavuuden johtamisen ja vaikutusten todentamisen työvälineenä
• Toiminnan onnistumisen mittaaminen: Tulosmittarit, Toimintaa ohjaavat mittarit, Prosessimittarit, Muut mittarit.

Merkitys kunnille - lähtökohtia:

• Kuntatalouden kehitysnäkymät vaikeat (Koronapandemian vaikutukset, tulot kasvavat selvästi menoja hitaammin, investointi- ja velanhoitokyky koetuksella…)
• Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset haasteet (lapsiperheiden tilanne, lasten ja nuorten syrjäytyminen, huostaanotot, ikääntyminen, hoivan tarpeet, Ilmastonmuutoksen torjunta, kestävä kehitys…)
• Kestävyysvaje, työllisyyden hoito…

Uutta ajattelua ja tekemistä tarvitaan:

• Hyvinvoinnin lisäämiseen ja ongelmien ehkäisyyn uusia toiminta- ja rahoitusmalleja, jotka auttavat myös julkisen talouden tasapainottamisessa
• Resursseja vaikuttaviin toimiin – keskinäiset riippuvuussuhteet, ilmiölähtöisyys
• Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä.

Merkitys kunnille – taustatekijöitä:

• Kokeilut - hyväksytty tapa uudistaa
• Hyvinvointitalous-teema
• Ennakoivan ja ehkäisevän toiminnan mahdollisuudet – luo hyvinvointia ja pienentää kestävyysvajetta
• Linjauksia ja halukkuutta ilmastonmuutoksen hillitsemisestä
• Hallitusohjelma: sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta
• SIB-hankkeet ovat yksi keino - myös nykyiset keinot soveltuvat, mutta muokattava hankintojen lähestymistapaa tulosperusteiseksi
• Kuinka kunnat voivat nykyistä paremmin ostaa tuloksia, ei vain suoritteita?
• Vaikuttavuus syntyy tilaajan, palveluntuottajien ja sijoittajien yhteistyönä.

Merkitys kunnille – toimenpiteet:

• Kunta määrittelee tulostavoitteen, ei tekemisen tapaa -> esim. väestöryhmä, jonka hyvinvointia halutaan lisätä tai ympäristöaihe, johon halutaan myönteinen muutos
• Halutun tavoitetason tai muutoksen, joka on mitattavissa -> tuloksen taloudellinen arvo -> palveluntuottajille (ja sijoittajille) maksettava tulospalkkio
• Palveluntuottajat toteuttavat käytännön toimet parhaaksi katsotulla tavalla yhteistyössä tilaajan (kunnan) kanssa
  
  (Lähde: Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus (TEM).

Mitä kunnalta edellytetään?

• Selvitys tarpeesta ja arvioiduista vaikutuksista – talous- ja substanssiyksiköt
• Selvitys hankkeen kytköksistä (puoltavat tai kielteiset)
• Talouden varautuminen = tavoiteltu vaikutus -> tulospalkkio, taloussuunnittelu
• Päätös – viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteinen näkemys.

Vaikuttavuushankkeet Suomessa ja tulevaisuus:

Toteutuneita

• Työhyvinvoinnin edistäminen julkisella sektorilla, päättynyt. 
• Maahanmuuttajien nopea työllistyminen ja kotoutuminen, päättynyt.  
• Lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, käynnissä. 
• Lapset II Kilpailutuksessa / Työllistymisen edistäminen, käynnissä.

Suunniteltuja tai selvitysvaiheessa

• Lapsiperheiden hyvinvointi, Työikäisten työkyky, Ikääntyneiden itsenäisen toimintakyvyn vahvistaminen, Ilmasto ja ympäristö, Asumisen energiatehokkuus… Voi myös tehdä esiyksiä.
• Ratkaistavia asioita siis riittää. 
• Eri osatekijöiden näkymiä olisi kyettävä analysoimaan, yhteistyön tarve.

Eteneminen

• Lisätietoja: https://tem.fi/vaikutusten-hankinnan-suunnittelun-tueksi
• Yhteyshenkilö: Mika Pyykkö, Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus (TEM)
• Tehty esitys vaikutusten hankintainstrumentista julkiselle sektorille.