Kulttuuritoiminnan kustannusvertailu:

Kulttuuritoiminnan kustannusten kasvu taittumassa

(Kuntaliitto tiedottaa 28.11.2014) Kulttuurin rahoitus ja painopistealueet ovat pysyneet viime vuosina lähes ennallaan 24 kaupungissa tehdyn selvityksen mukaan. Kaupunkien ja alueiden välillä on kuitenkin eroja sekä kustannusten tasossa että kehityksessä, ilmenee uudesta vertailututkimuksesta, jossa on tarkasteltu kulttuuritoimen menoja.


Selvityksessä mukana olleiden kahdenkymmenenneljän kaupungin yhteenlasketut kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset olivat noin 523 miljoonaa euroa vuonna 2013. Kaupunkikohtainen vaihtelu oli huomattavaa, 5,7 miljoonasta eurosta 105,8 miljoonaan euroon.

Asukaslukuun suhteutetut kustannukset vaihtelivat vertailuun osallistuneiden kaupunkien osalta 105–250 euron välillä. Neljässä kaupungissa asukasmäärään suhteutetut kustannukset olivat 105–150 euroa, neljässätoista kaupungissa 150–199 euroa ja kuudessa kaupungissa 200–250 euroa.

Kuntien kulttuuritoiminnan tiedonkeruuhanke on toteutettu Kuntaliiton, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen ja osallistuneiden kaupunkien yhteistyönä nyt kolmatta kertaa. Uusinta vertailua varten kerättiin tietoja kaupunkien vuoden 2013 tilinpäätöksiin sisältyvistä kulttuuritoiminnan tuloista ja menoista. Hankkeeseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa. Vastaava tutkimus on aiemmin toteutettu vuosina 2010 ja 2007.

Vaikeutunut taloustilanne näkyy kustannuksissa

– Edelliseen, vuonna 2010 toteutettuun selvitykseen verrattuna kulttuuritoiminnan kustannukset kasvoivat noin 28,3 miljoonalla eurolla, mutta julkisten menojen kustannuskehitys huomioiden kustannukset kuitenkin laskivat. Vaikea taloudellinen tilanne näkyy useimpien kaupunkien kohdalla kasvun taittumisena ja muutamien kaupunkien kohdalla myös kustannusten laskuna, arvioi Cuporen johtaja Pasi Saukkonen.

– Kuntaliitosten seurauksena muutamien kaupunkien asukaslukukohtaiset kustannusluvut ovat laskeneet merkittävästi, koska asukasluku on kasvanut enemmän kuin kulttuuritoiminnan volyymi, sanoo tutkija Minna RuusuvirtaCuporesta.

Kaupunkien kulttuuritoiminnan organisoinnin ja kulttuuripalvelujen tuottamisen moninaiset tavat hankaloittavat tiedonkeruuta ja heikentävät kustannustietojen suoraa vertailtavuutta.

– Kustannustietoja tulkittaessa on otettava huomioon kaupunkien erilaiset lähtökohdat ja mallit kulttuuripalvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen, muistuttaa erityisasiantuntija Ditte Winqvist Kuntaliitosta.

Kirjastot sekä taide- ja kulttuurilaitokset suurimpia rahoituskohteita

Suuri osuus kaupunkien kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannuksista kohdistui kirjastoille ja taide- ja kulttuurilaitoksille. Kaikki kaupungit yhteenlaskettuna nämä kaksi osa-aluetta muodostivat 75 prosenttia kaikista kulttuurin kustannuksista.

Kirjastot muodostivat kaupungeissa 25–54 prosenttia ja taide- ja kulttuurilaitokset 10–62 prosenttia kulttuuritoiminnan kokonaiskustannuksista. Kuudessa kaupungissa museo-, teatteri- ja orkesteritoiminnan kustannukset muodostivat yli puolet kaikista kulttuuritoiminnan kustannuksista.

– Esimerkiksi Vantaalla ja Espoossa kulttuuritaloilla ja kulttuurikeskuksilla on merkittävä asema kulttuuritoiminnassa, eräissä kaupungeissa kuten Porvoossa ja Kajaanissa myös taiteen perusopetuksella, Minna Ruusuvirta kuvaa.

Kulttuuritoiminnan osuus kuntien budjetista pienentynyt

Tiedonkeruun tulokset osoittavat, että kulttuuritoiminnan osuus kunnan taloudesta on pieni. Kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannusten osuus kunnan saamien verotulojen ja valtionosuuksien kokonaissummasta vaihteli noin kahdesta prosentista vajaaseen viiteen prosenttiin. Useimpien kaupunkien tapauksessa kulttuurin osuus on vuosien 2010 ja 2013 välisenä aikana pienentynyt.

– Monissa kaupungeissa pahimmat vuodet säästöjen osalta ovat todennäköisesti vielä edessä. Mikäli selvitys toteutetaan jälleen kolmen vuoden kuluttua ja tarkastellaan vuoden 2016 kustannuksia, saattavat muutokset ja erot kaupunkien välillä olla huomattavasti jyrkempiä, Ditte Winqvist ennakoi.

– Selvityksessä mukana olevat kaupungit muodostavat asukasluvultaan noin puolet koko Suomen väestöstä, ja niihin keskittyy myös huomattava osa kulttuuripalveluista, joten tulokset kertovat myös kulttuuritoiminnan viime vuosien kehityksestä. Tulokset avaavat näkymän suomalaisten kaupunkien kulttuurielämään ja julkiseen kulttuuripolitiikkaan, Winqvist sanoo.

Tutkimuksessa selvitettiin kulttuuritoiminnan kustannuksia ja tuottoja, kustannusten jakautumista toiminnan eri osa-alueiden ja menolajien kesken, kunnallisesti tuotettujen kulttuuripalvelujen ja yksityisten kulttuuritoimijoiden avustamisen välistä suhdetta sekä kulttuuripalvelujen tuottamisen ja järjestämisen erilaisia toimintamalleja. Kulttuuritoiminta jaettiin tutkimuksessa seuraaviin osa-alueisiin: kirjastot, taide- ja kulttuurilaitokset, kulttuuritalot ja kulttuurikeskukset, taideoppilaitokset ja taiteen perusopetus sekä kunnan yleinen kulttuuritoiminta ja muiden hallintokuntien muu kuin edellä mainittuihin osa-alueisiin sisältyvä kulttuuritoiminta.

Lisätietoja:
Ditte Winqvist, erityisasiantuntija, Kuntaliitto, p. 050 465 8712
Pasi Saukkonen, johtaja, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore, p. 050 586 0414 
Minna Ruusuvirta, tutkija, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore, p. 040 546 5696

Kuntien yhteyshenkilöt:

Espoo: Susanna Tommila, puh. 043 825 5074

Helsinki:Reetta Sariola, puh. 040 733 4442

Hämeenlinna: Heli Pirkkalainen, puh. 050 313 2207

Joensuu: Rebekka Pilppula, puh. 050 302 0563

Jyväskylä: Mari Aholainen, puh. 050 63 495

Kajaani: Mikko Saari, puh. 044 710 0235

Kokkola: Sampo Purontaus, puh. 044 780 9264

Kotka: Niilo Sevänen, puh. 040 581 0852

Kouvola: Elina Koivisto, puh. 020 615 8454

Kuopio: Heli Norja, puh. 044 718 4000

Lahti: Matti Karhos, puh. 050 387 8792

Lappeenranta: Päivi-Linnea Pötry, puh. 040 594 9856

Mikkeli: Virpi Siekkinen, puh. 044 794 3000

Oulu: Risto Vuoria, puh. 044 703 7550

Pori: Jaana Simula, puh. 044 701 1251

Porvoo: Merja Kukkonen, puh. 040 489 1754

Rauma: Risto Kupari, puh. 044 793 3520

Rovaniemi: Leila Alaraudanjoki, puh. 040 720 1536

Salo: Heli Antikainen-Pauna, puh. 044 778 4017

Seinäjoki: Leena Kråknäs, puh. 040 774 8559

Tampere: Iina Ojala, puh. 040 801 6189

Turku: Minna Sartes, puh. 050 527 8163

Vaasa: Sanna Bondas, puh. 040 139 4048

Vantaa: Annukka Larkio, puh. 050 318 1686 

 

Lisää aiheesta

Tagit