Kunnalliset terveyspalvelut ovat mainettaan parempia

(Kuntaliitto tiedottaa 19.11.2015) Kahdeksan kymmenestä kuntalaisesta on tyytyväinen kunnallisiin terveyspalveluihin, ilmenee Kuntaliiton keväällä tekemästä laajasta kuntalaistutkimuksesta, johon vastasi 12 500 suomalaista. Palveluja käyttäneet ovat tyytyväisempiä kuin ne, joilla ei ollut omakohtaista kokemusta palvelusta.

Ne vastaajat, jotka olivat käyttäneet terveyspalveluja, antoivat parhaat arvosanat äitiys- ja lastenneuvolapalveluille. Heistä peräti 86 prosenttia arvioi, että neuvolapalvelut on hoidettu hyvin.

Neljä viidestä palveluja käyttäneestä vastaajasta oli tyytyväinen myös sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanottoon sekä sairaalahoitoon.

– Kyselytulosten mukaan kuntapalvelut ovat mainettaan parempia. Ne vastaajat, jotka ovat käyttäneet palveluja, arvioivat niitä poikkeuksetta merkittävästi myönteisemmin kuin ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta palvelun käytöstä, kyselytuloksia analysoinut tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-SjöblomKuntaliitosta sanoo.

Harva käyttää sosiaalipalveluja, käyttäjät kohtuullisen tyytyväisiä

Kyselyyn vastanneista alle viisi prosenttia ilmoitti käyttäneensä sosiaalipalveluja. Ne vastanneet, joilla oli omakohtaista käyttökokemusta sosiaalipalveluista, olivat pääosin kohtuullisen tyytyväisiä palvelujen hoitoon.

Sosiaalipalveluja käyttäneistä 72 prosenttia on tyytyväisiä perheneuvolapalveluihin. Palveluja käyttäneistä runsas puolet oli tyytyväisiä myös vammaisten palveluihin, päihdepalveluihin, vanhusten kotipalveluun ja vanhusten palveluasumiseen.

Palvelujen saatavuudessa kehittämistarpeita

Palveluja käyttäneet arvioivat saatavuuden ja saavutettavuuden selvästi paremmaksi kuin ne, jotka eivät ole käyttäneet palveluja.

Selvästi suurimmat erot terveyspalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä palvelun hoitoa koskevissa arvioissa ovat hammashoidossa ja terveyskeskuksen lääkärivastaanotossa. Vaikeimmin saavutettaviksi ja saataviksi koettiin mielenterveyspalvelut.

– Kyselyyn vastanneilla kuntalaisilla on mitä ilmeisimmin ollut ongelmia saada kyseisiä palveluja, mutta kun he ovat saaneet palvelua, kokemukset ovat olleet positiivisia.

Sote-palvelujen hoito sekä saatavuus ja saavutettavuus koettiin parhaimmaksi 5 000–10 000 asukkaan kunnissa. Arvioissa sosiaali- ja terveyspalveluista on nähtävissä osin suuriakin vaihteluja erityyppisissä ja -kokoisissa kunnissa sekä eri vastaajaryhmillä.

Lääkäripalvelut ja hammashoito eniten käytettyjä yksityisiä palveluja

Kuntalaisilta kysyttiin myös, kuinka paljon he käyttävät yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Eniten yksityisistä palveluista käytettiin lääkäripalveluja ja hammashoitoa. Muiden yksityisten sote-palvelujen käyttö oli vastaajien keskuudessa erittäin vähäistä.

– Kunnalliset palvelut arvioidaan hyvin hoidetuiksi myös niiden keskuudessa, joilla on kokemusta myös vastaavasta yksityisestä palvelusta. Kuitenkin yksityinen palvelu on mielletty yleensä paremmaksi kuin julkinen, Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.

– Tulokset antavat viitteitä siitä, että yksityisiä lääkäri- ja hammaslääkäripalveluita käytetään osin siksi, että kunnalliseen vastaavaan palveluun liittyy saatavuus- ja saavutettavuusongelmia.

Kuntalaiskysely osana mittavaa tutkimusohjelmaa

Kuntalaiskysely on osa ARTTU2-tutkimusohjelmaa. Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014–2018 eli ARTTU2 on useasta osaprojektista koostuva tutkimuskokonaisuus.

ARTTU2-ohjelma selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan.

Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina 2008–2012 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimustahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto.

ARTTU-tutkimuskunnat
Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri. Kuntalaistutkimuksessa mukana ovat myös Hämeenkoski (yhdistyy Hollolaan 2016) ja Jalasjärvi (yhdistyy Kurikkaan 2016)

Lisätietoja:

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 335 5634

Lisää aiheesta

• Lisätietoja kuntalaistutkimuksesta