Kuntalaiset uskovat oman kotikuntansa vetovoimaan

(Kuntaliitto tiedottaa 16.7.2015) Kuntalaisten arviot kotikuntansa vetovoimasta ovat muita positiivisempia kaupunkimaisissa ja ei-liitoskunnissa sekä kuntansa keskusalueella asuvien keskuudessa. Tämä ilmenee Kuntaliiton toteuttamasta ARTTU2-kuntalaiskyselystä johon vastasi maalis-toukokuussa noin 12 500 suomalaista.

​Oman kunnan vetovoimasta on kysytty aiemmin viidesti, noin neljän vuoden välein. Tutkimukseen osallistui 40 paikkakuntaa, joiden väestörakenne ja muut ominaisuudet yhdessä muodostavat edustavan otoksen koko maasta.

Kotipaikkakunnan kilpailukykyä pyydettiin kyselyssä arvioimaan ottamalla kantaa seuraavaan kysymykseen: Kuvittele tilanne, jossa kunnat kilpailevat keskenään siitä missä kunnassa tai kaupungissa on "hyvä asua ja elää”. Miten arvioisit nykyisen kotikuntasi sijoittuvan kilpailussa?

Enemmistö, 56 prosenttia vastanneista kuntalaisista, arvioi kotikuntansa sijoittuvan melko tai erittäin hyvin kuntien välisessä kuvitteellisessa ”hyvä asua ja elää” -kilpailussa. Yhteensä 14 prosenttia vastanneista arvioi kuntansa sijoittuvan melko tai erittäin huonosti.

– Positiivisimmat arviot omasta kunnasta tulevat 20 001–50 000 ja yli 100 000 asukkaan kunnista, joissa 61 prosenttia arvioi kuntansa sijoittumista hyväksi, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.

– Kunnan taloudellinen tilanne selittää merkittävässä määrin kuntalaisten antamia arvioita. Kuntansa taloutta hyvänä pitävät arvioivat kuntansa pärjäävän selvästi paremmin kuin ne joiden mielestä kunnan talous on huonosti hoidettu. Tutkimuskunnista viisi parasta arviota saanutta kuntaa ovat Lempäälä, Hollola, Hattula, Espoo ja Tampere.

– Muita heikompia arvioita antavat yleisesti ottaen ne kuntalaiset, jotka asuvat 50 001–100 000 asukkaan kunnissa. Niissä vain 44 prosenttia kuntalaisista arvioi kotikuntansa sijoittumista hyväksi, lisää Pekola-Sjöblom.

Kuntalaisten arviot kotikuntansa sijoittumisesta ovat kokonaisuudessaan parantuneet vuonna 2011 tehdyn vastaavan kyselyn tuloksista. Tuolloin 51 prosenttia arvioi kuntansa sijoittuvan melko tai erittäin hyvin ja 16 prosenttia arvioi sijoittuvan melko tai erittäin huonosti.

– Muita positiivisempia arvioita ovat antaneet alle 30-vuotiaat ja vähintään 70-vuotiaat, suomenkieliset, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, johtavassa asemassa olevat, valtiolla tai muulla julkisella sektorilla työskentelevät, 2 hengen taloudessa ilman alaikäisiä lapsia asuvat, yli 5 000 euroa kuukaudessa nettotuloja ansaitsevat sekä alle vuoden nykyisessä kunnassa asuvat kuntalaiset.

Odotukset kuntien päättäjiin korkealla

Asukkailta tiedusteltiin myös arvioita koskien päättäjien sitoutumista kunnan kehittämiseen.

– Monet kyselyyn vastanneet kuntalaiset eivät ole tyytyväisiä siihen, miten kunnan päättäjät pitävät huolta elämisen edellytyksistä. Vain 21 prosenttia kyselyyn vastanneista oli tyytyväisiä, eli samaa mieltä väittämästä Kuntani päättäjät pitävät hyvin huolta elämisen edellytyksistä kunnassani.

Runsas neljäsosa, 27 prosenttia oli väittämästä eri mieltä. Kriittisintä suhtautuminen väittämään on liitoskunnissa, kaupunkimaisissa kunnissa ja muualla kuin kuntansa keskusalueella asuvilla.

- Eniten samaa mieltä väittämästä olevia asukkaita  löytyy alle 5000 asukkaan kunnissa, joissa kuntapäättäjien huolenpitoon luottaa 29 prosenttia vastanneista.  Vähiten, eli 16 prosenttia luottamusta on asukkailla jotka asuvat 50 001–100 000 asukkaan kunnissa, toteaa Pekola-Sjöblom.

– Neljä kymmenestä tutkimuskunnasta saa keskimääräistä positiivisemman arvion väittämästä. Tutkimuskunnista positiivisimmat arviot ovat saaneet Hämeenkoski, Keitele, Petäjävesi, Lempäälä ja Nivala.

Myös valtakunnan tason päättäjien välittämistä epäillään

Kyselyyn vastanneet kuntalaiset suhtautuvat kaiken kaikkiaan enemmän kriittisesti kuin positiivisesti väittämään siitä, että kunnan päättäjät pitävät huolta elämisen edellytyksistä omassa kunnassa.

Väittämästä Valtakunnan tason päättäjät pitävät hyvin huolta elämisen edellytyksistä asuinseudullani, puolet eli 49 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntalaisista on eri mieltä asiasta.

– Vain joka kymmenes, eli 11 prosenttia kuntalaisista on samaa mieltä väittämän kanssa, eli luottaa valtakunnan tason päättäjien kykyyn toimia kunnan hyväksi, analysoi Pekola-Sjöblom.

– Suhtautuminen on kriittisintä maaseutumaisissa kunnissa sekä haja-asutusalueella asuvien asukkaiden keskuudessa. Suhtautuminen ei yleisellä tasolla vaihtele sen mukaan onko kunnassa tehty kuntaliitos vai ei.

Kuntalaiskysely osana mittavaa tutkimusohjelmaa

Kuntalaiskysely on osa ARTTU2-tutkimusohjelmaa. Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014–2018 eli ARTTU2 on useasta osaprojektista koostuva tutkimuskokonaisuus. Sen tavoitteena on tuottaa systemaattista ja vertailukelpoista tutkimustietoa kuntia koskevien uudistusten ja kehittämistoiminnan vaikutuksista. Se selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä elinvoimaan.

Kuntalaiskysely lähetettiin Väestörekisterikeskuksen otoksen mukaisesti kaikkiaan 31 950 täysi-ikäiselle kuntalaiselle 40 eri paikkakunnalle. Kysely toteutettiin 27.3.–29.5.2015. Vastauksia saatiin 12 576. Ensimmäiset osatulokset, jotka koskivat luottamushenkilöiden asemaa, julkaistiin 10.6.2015.
 
Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina 2008–2012 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimustahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto.

ARTTU-tutkimuskunnat 
Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri.

 

Kuntalaistutkimuksessa mukana myös Hämeenkoski (yhdistyy Hollolaan 2016) ja Jalasjärvi (yhdistyy Kurikkaan 2016)

 

Lisätietoja: 
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634
Lisätietoja kuntalaistutkimuksesta: www.kuntaliitto.fi/arttu2 > Osaprojektit > Kuntalaistutkimus 

Tagit