Sote- ja maakuntauudistuksesta annetut lausunnot edellyttävät muutoksia lakiluonnoksiin

(Kuntaliitto tiedottaa 24.11.2016) Suomen Kuntaliiton valtuusto käsitteli valtuuston syyskokouksessaan sote- ja maakuntauudistukseen lakipakettiin liittyviä kuntakentän lausuntoja. Valtuusto päätti torstaina 24.11. hyväksyä kannanoton, jossa on nostettu esiin kuntakentän palautteen perusteella saadut oleellisimmat muutostarpeet lakiesityksiin.

Sote- ja maakuntauudistuksesta annettiin yli 700 lausuntoa. Lausunnonantajat etenkin kuntasektorilta ovat käyttäneet runsaasti aikaa ja asiantuntemusta lakiluonnosten arviointiin. Lausunnonantajien palaute on monilta osin niin yksiselitteistä, ettei sitä voi jatkovalmistelussa ohittaa.

Tietyt demokratian toteutumisen ja maakunnan itsehallinnon kannalta keskeiset ehdotukset on lausunnoissa tyrmätty varsin yksiselitteisesti. Palautteen perusteella on selvää, että maakunnan palvelutuotannon erottamiselle erilliseen palvelulaitokseen ei ole perusteita. Kustannusten läpinäkyvyys voidaan toteuttaa muilla tavoin.

Maakuntien itsehallinnollisuus edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista poistetaan säännökset, jotka mahdollistavat valtioneuvoston puuttumisen maakuntien operatiiviseen päätöksentekoon hallinnollisesti.

Myös maakuntien ja valtion yhteisessä omistuksessa olevien valtakunnallisten palveluyhtiöiden (toimitila, talous- ja henkilöstöhallinto, ICT sekä hankinnat) tarve ja asema tulee jatkovalmistelussa arvioida uudelleen.

Maakuntien taloudellinen ohjaus on maakuntien toimintaedellytysten näkökulmasta liian tiukkaa. Selvä enemmistö lausunnonantajista uskoo, että maakunnilla ei ole riittäviä taloudellisia edellytyksiä suoriutua lakisääteisistä tehtävistään.

Uudistus on valmisteltava ja toimeenpantava niin, että se ei johda veronkorotustarpeisiin kunnissa vaan päinvastoin mahdollistaa toimintojen tehostamisen. Verokatosta tulee luopua ja omaisuusjärjestelyt toteuttaa siten, että ne mahdollistavat kuntien ja maakuntien yhteisomistussuhteet sekä velkasuhteet kuntien ja maakuntien välillä. Lausunnonantajat vastustivat lähes yksimielisesti määräaikaista verokattoa kunnille ja ehdotettuja omaisuusjärjestelyitä kuntien ja maakuntien välillä. Maakuntiin siirtyvien kuntayhtymien maapohjat tulee säilyttää kuntien omistuksessa.

Uudistuksen yhteydessä on turvattava tosiasialliset mahdollisuudet saada palvelut kaikilla kotimaisilla kielillä.

Yhtiöittämisvelvollisuus koettiin lausunnoissa ongelmalliseksi palveluiden yhteensovittamisen, ehyiden palvelukokonaisuuksien sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen näkökulmasta. Jos valinnanvapauden piirissä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan markkinaehtoisesti, kunnilla tulee olla mahdollisuus omistaa näitä palveluita tuottavia yhtiöitä. Tämä sai laajaa kannatusta kuntien antamissa avovastauksissa.

Lausunnoissa tuodaan selkeästi esille se, että maakuntalain tulee tukea kuntien ja maakunnan yhteistyötä ja mahdollisuuksia tehdä sopimuksia työnjaosta sekä arvioida alueellisesti tarkoituksenmukainen järjestäminen ja tuotanto. Joustoa alueellisiin ratkaisuihin tarvitaan erityisesti sekä suurilla kaupunkiseuduilla että harvaan asutuilla alueilla. Kuntien ja kaupunkiseutujen onnistuminen elinvoimapolitiikassa edellyttää, että niillä säilyy oikeus itsenäisiin valintoihin maapolitiikassa, kaavoituksessa ja sen toteuttamisessa.

Kuntaliiton valtuusto on liiton ylin päättävä elin, joka valitaan joka neljäs vuosi jäsenäänestyksellä kuntavaalien jälkeen. Valtuustossa on 76 jäsentä, joista yksi edustaa Ahvenanmaata. Kaudella 2013–2017 valtuustossa on edustettuna seuraavat puolueet: KOK, SDP, KESK, PS, VIHR, VAS, RKP, KD.

Lisätietoja:
Mauri Pekkarinen, Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja, p. 050 511 3097
Mika Kari, Kuntaliiton valtuuston I varapuheenjohtaja, p. 050 398 5601
Sampsa Kataja, Kuntaliiton valtuuston II varapuheenjohtaja, p. 050 512 2571