Terveysmenot saattavat jopa kymmenkertaistua kuoleman lähestyessä – Yksilöllinen hoitosuunnitelma säästää ja lisää viimeisten elinkuukausien laatua

(Kuntaliitto tiedottaa 2.11.2016) Terveydenhuollon palvelujen kustannukset kasvavat voimakkaasti viimeisten elinkuukausien aikana, selviää tänään julkaistusta tutkimuksesta. Siinä missä keskivertosuomalaisen sote-kustannukset olivat vuonna 2013 noin 4 000 euroa, olivat samana vuonna kuolleiden 75 vuotta täyttäneiden kustannukset keskimäärin 36 000 euroa eli lähes kymmenkertaiset.

Tutkimuksen tehnyt Aalto-yliopiston tutkija Olli Halminen kertoo, että viimeisenä elinvuonna yksittäisen vanhuksen sote-kustannukset saattavat olla kymmeniä, jopa satoja tuhansia euroja.

Tiedot ilmenevät tutkimuksesta, jossa selvitettiin Suomen 12 suurimmassa kaupungissa vuonna 2013 kuolleiden 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kehittymistä kahden viimeisen elinvuoden aikana.

Erikoissairaanhoidossa syntyvät sote-kustannukset ovat kokonaiskuvassa melko pieniä: koko tarkastelujaksona, kaksi vuotta ennen kuolemaa, kallein asiakasryhmä oli terveyskeskuksen vuodeosastohoidossa tai sosiaalihuollon laitoshoidossa olleet iäkkäät.

– Laitoshoito on iäkkään elämänlaadun kannalta viimesijainen vaihtoehto. Vanhusten palvelujen palvelurakennetta onkin viime vuosina muutettu ja laitoshoitoa on vähennetty radikaalisti ja panostettu kotihoidon ja palveluasumisen kehittämiseen.

Oikea hoito tärkeää niin taloudellisesti kuin kuolevankin kannalta

Suurimmat asiakaskohtaiset sote-kustannukset kahtena viimeisenä elinvuonna olivat Porissa, pienimmät Joensuussa ja Lahdessa. Halmisen mukaan kunnan kokoa enemmän kustannuksiin vaikuttavat kunnan vanhuspalveluiden rakenne: Joensuu ja Lahti ovat järjestelmällisesti vähentäneet vanhainkotihoidon määrää alueellaan.

Olli Halminen arvioi, että erilaiset kustannukset heijastavat eroja palvelurakenteessa ja hoitokäytännöissä. Kustannuserojen taustalla voi olla myös ylihoitoa ja turhia hoitotoimenpiteitä. Oikeanlaajuiseen hoitoon pyrkiminen olisi tärkeää sekä kustannusten että myös potilaan terveyden kannalta.

– Kuoleman lähestyessä on tärkeää taata potilaalle mahdollisimman hyvä elämänlaatu ja kuulla potilasta hoidon suunnittelussa. Esimerkiksi etäpesäkkeisillä keuhkosyöpäpotilailla, joilla elinajanodote on vain joitain kuukausia, laadukkaan palliatiivisen hoidon antaminen ja rankoista kemoterapiahoidoista luopuminen turvaavat hyvän elämänlaadun ja saattaavat jopa pidentää elinikää, Halminen toteaa.

Hallintoylilääkäri Päivi Koivuranta-Vaara Kuntaliitosta korostaa yksilöllisen hoitosuunnitelman merkitystä. Suunnitelman laatimiseen osallistuu koko hoitotiimi, potilas ja hänen omaisensa, ja siinä otetaan huomioon potilaan toiveet oman hoitonsa järjestämisestä.

Tutkimuksessa oli käytössä Suomen laajin sote-kustannusaineisto

Tutkimuksessa on käytetty Suomen Kuntaliiton ja Aalto-yliopiston keräämää rekisteriaineistoa, joka on laajempi kuin mikään Suomessa aiemmin käytetty kuolevia koskeva sote-kustannusaineisto.

Aineistossa oli yhteensä yli 3,4 miljoonaa yksittäistä asiakastapahtumaa 11 511 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalta. Mukana olevat kaupungit ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Jyväskylä, Tampere, Pori, Kuopio, Joensuu, Lahti, Kouvola ja Turku.

– Analysoimalla toimintakäytäntöjä ja niiden kustannuksia voidaan valita ne toimintatavat, joiden avulla voidaan tarjota vanhuksille paras mahdollinen elämänlaatu. Pyrimme tuottamaan kuntapäättäjille käytännönläheistä tietoa niistä rakenteista, joita erityisesti pitäisi tarkastella tulevaisuudessa kriittisesti, Halminen toteaa.

Nyt toteutettu tutkimus on osa Kuntaliiton projektia Ikääntyneen väestön palvelut: käyttö, kustannukset, vaikuttavuus ja rahoitus (Elderly people’s services: use, costs, effectiveness and financing – ELSE ), jossa selvitetään valtakunnallisten rekisteriaineistojen ja muiden tietojen avulla, kuinka ikääntyneen väestön palvelut voidaan järjestää kokonaistaloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla.

Projektissa levitetään myös tietoa siitä, miten palvelutuotantoa kehittämällä voidaan parantaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Vuosina 2014−2017 toteutettavan projektin yhteis-työkumppaneina ovat Kela, STM ja Sosiaalialan Työnantajat ry.

Tutkimus on julkaistu Olli Halmisen Aalto-yliopiston diplomityönä.

Lisätietoja:
Tutkija Olli Halminen, Aalto-yliopisto, p. 0400 563 730.

Tagit