Kuntaliiton hallituksen kannanotto budjettiriiheen:
(Kuntaliitto tiedottaa 24.8.2017) Kuntatalouden tila on viime kuukausina edelleen kohentunut piristyneen yleisen talous- ja verotulokehityksen sekä kuntien oman menokurin myötä. Erot kuntakentän sisällä ovat kuitenkin suuria ja talouskasvun voimistuminen saattaa jopa lisätä niitä, muistutti Kuntaliiton hallitus kokoontuessaan torstaina 24.8.
Kuntataloudessa ei ole uutta jako- tai liikkumavaraa johtuen muun muassa kasvavista investointitarpeista sekä palvelujen kysynnän kasvusta. Perhevapaauudistuksen valmistelussa on huomioitava vaikutukset varhaiskasvatuspalveluiden kysyntään ja rahoitukseen.
Tässä tilanteessa kuntatalouden kestävyydestä ja kuntapolitiikan ennakoitavuudesta on pidettävä erityistä huolta, jotta kunnat kykenevät hoitamaan lukuisat lakisääteiset ja muut tehtävänsä sekä investointitarpeensa jatkossakin.
Mahdolliset uudet vero- ja maksukevennykset on kompensoitava kunnille täysimääräisesti. Kaavailtu varhaiskasvatusmaksujen alennuksen kompensoiminen osin kiinteistöveroja korottamalla ei ole aitoa, vaan kompensointi on tehtävä kokonaisuudessaan valtionosuuksia ja yhteisövero-osuutta lisäämällä. Lisätehtävistä on tässä vaiheessa pitäydyttävä, mutta vapausasteita nykytehtävien hoitamiseen on sen sijaan lisättävä osana normien purkamista.
Hallituksen tavoitteena on luoda kunnille osana julkisen talouden sopeuttamista edellytyksiä menosäästöihin tai tulojen lisäyksiin noin 700 milj. euron edestä vuoden 2019 tasolla. Kuntaliiton kesäkuisen kyselyn mukaan hallituksen mahdollistamat säästöt eivät ole toteutuneet kunnissa toivotulla tavalla. Kyselyn mukaan säästöjä tai tulojen lisäyksiä on koossa vasta 220 milj. euroa.
Kuntaliitto edellyttää, että sopeuttamistyötä jatketaan valtion ja kuntien yhteisin toimin. On myös huomioitava, että kunnat ovat sopeuttaneet talouttaan merkittävästi ja kustannusten kasvu on ollut ennätyksellisen hidasta. Kuntatalous on saavuttamassa sille asetetun tasapainotavoitteen.
Tästä huolimatta hallitus on kohdistamassa kuntiin vuodelle 2018 jälleen uusia valtionosuusleikkauksia, joita perusteellaan laskennallisilla kuntien menosäästöillä. Keskeisimpiä leikkauksia ovat kilpailukykysopimuksen mukaiseen vuosityöajan pidennykseen perustuva leikkaus sekä päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus.
Lisäksi Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että ammatillisen koulutuksen järjestäjille tulee uusia ja laajenevia tehtäviä ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Kuntaliiton arvion mukaan kustannukset lisääntyvät vähintään 80 milj. eurolla, eikä niihin ole varattu valtionosuuslainsäädännön edellyttämää täyttä rahoitusta.
Kuntaliitto vaatii, että vuosityöajan pidennyksen vuodelle 2018 kaavailtu valtion-osuusleikkaus, yhteensä 120 miljoonaa euroa, jaksotetaan uudelleen. Kuntaliiton tekemän kyselyn mukaan kuntien arvio laskennallisesta säästöstä on selvästi tavoiteltua pienempi ja toteutuu hitaasti.
Kasvavaa kuntien miljardiluokan korjausvelkaa on kurottava umpeen valtion ja kun-tien yhteisellä ohjelmalla. Tässä erityisen kiireellistä on homekoulujen ja muiden julkisten rakennusten sisäilmaongelmien ratkaiseminen. Kuntaliitto kiirehtii ja tukee osaltaan tätä koskevan, maan hallituksen lupaaman, toimenpideohjelman laatimista ja konkreettista toteuttamista. Päätöksiä valtion osallistumisesta tulee tehdä jo budjettiriihessä. Sen osana tulee mahdollistaa Valtion asuntorahaston (VAR) varoista myönnettävät avustukset kuntien infrastruktuurin korjaamiseen.
Tärkeää on myös, että kuntien investointien erilaisia toteutus- ja rahoitusmuotoja, kuten leasingrahoitusta ja elinkaarimallia, kohdellaan valtion tuki- ja avustusmenettelyissä yhdenvertaisesti.
Sujuva kaavoitus ja riittävä asuntotuotanto kasvaville paikkakunnille on parasta työllisyyspolitiikkaa ja tärkeää myös asumiskustannusten hillinnän kannalta.
Kohtuuhintaisen asumisen tarjontaa on lisättävä erityisesti kasvukeskuksissa. Valtiovalta voi kannustaa kaupunkiseutujen kuntia tähän muun muassa MAL-sopimuksilla sekä valtion tukeman asuntotuotannon valtuuksien riittävyydestä ja kilpailukykyisistä ehdoista huolehtimalla. Valtion on myös konserniohjaustaan vahvistaen huolehdittava siitä, että esimerkiksi asemanseuduilla olevat valtion maa-alueet saadaan asuntotuotannon piiriin.
Kuntaliitto edellyttää, että elokuun alussa käynnistyneiden kuntapohjaisten alueellisten työllisyyskokeilujen määräaikaa pidennetään jo budjettiriihessä tehtävällä päätöksellä vuoden 2019 loppuun. Tämä on perusteltua sote- ja maakuntauudistuksen uuden aikataulun vuoksi. Samalla kokeiluista ehditään saada aidosti tuloksia, joita voidaan hyödyntää myös kasvupalvelu-uudistuksessa. Kuntien ja erityisesti kaupunkiseutujen osaamista ja panostuksia työllisyyden edistämiseen ei ole varaa menettää eikä niitä voida korvata markkinaehtoisuutta kasvattamalla.
Valtion kaavailemat leikkaukset työvoimapoliittisiin tukiin eivät ole perusteltuja tilanteessa, jossa rakenteellisen työttömyyden aiheuttamat kustannukset kunnille ovat säilyneet ennallaan. Valtio on sysäämässä pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamaa taloudellista vastuuta yhä enemmän kuntien harteille.
Kuntaliitto korostaa, että sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun rahoitus on varmistettava ja se kuuluu valtion vastuulle. Kun valmisteluaika pidentyi, resurssitarpeet luonnollisesti kasvavat.
Valtiovarainministeriön budjettiesitykseen sisältyy 40 miljoonan euron leikkaus kun-tien valtionosuuksista sen vuoksi, että kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä oletetaan säästyvän maakuntauudistuksen vuoksi sote-ICT -kehittämismenoja. Tämä on peruttava, sillä menosäästöä ei ole vuonna 2018 todennettavissa. Leikkaus on myös vastoin valtionosuusjärjestelmän peruslogiikkaa, johon kuuluva vuosittainen kustannustenjaon tarkistus ottaa automaattisesti huomioon mahdollisen kustannusten vähennyksen valtionosuuksien mitoituksessa.
Lisätietoja:
Markku Andersson, Kuntaliiton hallituksen I varapuheenjohtaja, p. 0400 653 403
Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 040 555 8458
Minna Punakallio, pääekonomisti, p. 040 751 5175
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.