Kuntaliitto: Kunnat eivät vastusta kilpailutusta, mutta varoittavat hallitsemattomasta hankintauudistuksesta

Hallitus antoi 5.2.2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, palveluiden järjestämiseen sekä kuntien yhteisiin in house -yhtiöihin. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateria- ja ICT-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa. 

Kuntaliiton arvion mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää kilpailua, vaan uhkaa hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita.

Kilpailun lisääminen edellyttää toimivia markkinoita

Kuntaliiton mukaan kilpailun lisääminen julkisissa hankinnoissa on kannatettava tavoite, mutta sen toteutus edellyttää toimivia markkinoita kaikkialla Suomessa.

”Kuntaliitto jakaa tavoitteen kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa. Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten kilpailua voidaan lisätä alueilla, joilla toimivia markkinoita ei käytännössä ole”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo. 

“Kotimaisessa ja eurooppalaisessa mitassa tarjousten määrä on vähentynyt sitä mukaa, kun sääntely on lisääntynyt. Julkiset hankinnat eivät riittävästi kiinnosta yrityksiä”, toteaa Kuntaliiton lakiasioiden johtaja Juha Myllymäki.

Hallitus on arvioinut, että sidosyksiköiden käytön rajaaminen lisää kilpailua. 

”Kuntien kokemuksen mukaan in house -yhtiöt ovat monilla alueilla syntyneet juuri siksi, että toimivia markkinoita ei ole ollut ja kunnat tavoittelivat tehokkuutta. Kaikki in house -yhtiöt ovat hankintayksiköitä, joiden jo lain mukaan täytyy kilpailuttaa hankinnat omistajiensa puolesta. Mekaaninen omistusraja voi vähentää vaihtoehtoja, ei lisätä kilpailua”, jatkaa Myllymäki.

Kuntaliitto edellyttää, että muutosten läpiviemiseen varataan riittävästi aikaa ja rahoitusta. Muutoksen hallinnollinen taakka tulee olemaan valtava.

“Kunnille ei voida sälyttää uudistuksen kustannuksia ilman korvausta. Muutosten toteuttamiseen on varattava riittävä siirtymäaika ja rahoitus. Ilman näitä uudistusta ei voida viedä läpi hallitusti, eikä palveluja turvata”, Karhunen tiivistää.

Jätehuolto jätettävä kokonaan ulkopuolelle, siirtymäajan oltava riittävä

Kuntien jätehuolto on suljettava yksiselitteisesti lain soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä edellyttää, että jätehuoltoa koskeva rajaus kirjataan selkeästi lakiin ja käsitellään saman aikaisesti hankintalain kanssa. Eduskunnalla on kokonaisvaikutusten arvioimiseksi oltava selkeä kokonaiskuva sääntelystä.

Esityksen nopea voimaantulo yhdistettynä lyhyeen siirtymäaikaan luo kunnille merkittävän toteutusriskin. Samanaikaisesti EU:ssa valmistellaan hankintasääntelyn uudistusta, mikä lisää epävarmuutta markkinoilla.

Kuntaliitto korostaa myös, että kansallista lainsäädäntöä ei ole tarkoituksenmukaista kiristää juuri ennen EU-hankintadirektiivin uudistumista. 

”Kansalliset ratkaisut olisi järkevää sovittaa tähän aikatauluun turhan työn ja päällekkäisten muutosten välttämiseksi. Sen lisäksi, että siirtymäaika on muutokseen liian lyhyt, ei se ehdi edes kulua loppuun ennen EU-sääntelyn selkeytymistä. Tämä voi johtaa uuteen solmuun sääntelyssä”, Juha Myllymäki toteaa.

Perustuslailliset vaikutukset arvioitava huolellisesti

Esityksen valmisteluun liittyy myös perustuslaillisia kysymyksiä. Oikeuskansleri edellytti tammikuussa, että hallituksen tulee perustella tarkemmin esityksen vaikutukset kuntien perustuslailla turvattuun itsehallintoon sekä arvioida vaikutuksia erikokoisiin kuntiin. 

“Esityksen perustuslailliset vaikutukset on arvioitava huolellisesti eduskuntakäsittelyssä”, Karhunen edellyttää.

Palvelujen saatavuus ja turvallisuus turvattava

Kuntaliitto on valmistelun aikana nostanut esille huolensa myös palvelujen saatavuudesta, huoltovarmuudesta, kyberturvallisuudesta ja kuntien itsehallinnosta. Pienissä kunnissa vaihtoehtoisia markkinoita ei aina ole, mikä lisää riskiä palvelujen heikkenemisestä. 

”Meillä on suuri huoli, miten pienet kunnat tämän uudistuksen kanssa pärjäävät. In house -järjestelyillä on aiemmin saatu osaamista hankintojen ja volyymietua hintojen kilpailutuksiin.  Etenkin pienet kunnat joutuvat vaikeaan tilanteeseen sekä osaajapulan että heikon markkinatilanteen vuoksi. Pitkäjänteinen seudullinen yhteistyö on vaarassa kadota”, nostaa esille Karhunen.

Toimivien rakenteiden purkaminen voi joissakin kunnissa johtaa palvelujen palauttamiseen kunnan omaksi tuotannoksi. Tämä ei lisää kilpailua, mutta voi kasvattaa kustannuksia. 

“Kuntien huolena eivät kuitenkaan ole vain kustannukset. Erityisesti ruoka- ja ICT-palveluissa on kyse myös huoltovarmuudesta ja kyberturvallisuudesta”, Karhunen toteaa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Minna Karhunen, toimitusjohtaja, +358 50 380 5907

Juha Myllymäki, lakiasioiden johtaja, +358 50 408 4392

Eeva-Riitta Högnäs, johtava juristi, +358 41 506 3414

[email protected]