Kuntaliitto: Kuntien uudistamiseen tarvitaan nippu rohkeita ratkaisuja

Suomen on uudistettava kuntia hallitusti, rohkeasti ja nopeasti, sillä muuten väestönmurros pakottaa muutokseen hallitsemattomasti kunta ja palvelu kerrallaan. Kuntaliitto julkaisi uuden keskustelualoitteen, jossa arvioidaan kolmea ratkaisusuuntaa, yhteistyön lisäämistä, tehtävien eriyttämistä ja kuntarakenteen muutoksia. Johtopäätös on selvä: nykytila ei ole kestävä, mutta myöskään mikään yksittäinen ratkaisu ei yksin riitä.

– Kysymys ei ole niinkään kuntien määrästä vaan kuntien toimintakyvystä. Suomella ei ole varaa jäädä odottamaan ja ajelehtimaan. Tarvitsemme hallittuja ratkaisuja, jotka turvaavat palvelut, demokratian ja elinvoiman myös tulevaisuudessa, sanoo, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. 

Yhteistyö, tehtävien eriyttäminen ja kuntaliitokset ratkaisuvaihtoehtoina: mikään ei yksin riitä

Keskustelualoitteessa arvioidaan kolmea mahdollista uudistussuuntaa, joita kuntien parlamentaarinen tulevaisuustyöryhmä on tarkastellut.

Vaihtoehdoista ensimmäinen eli yhteistyö kuntien välillä voi vahvistaa osaamista ja palvelujen jatkuvuutta, mutta se ei yksin ratkaise kuntien toimintakyvyn ongelmia.

– Yhteistyö on välttämätön toimintatapa mutta ei tulevaisuuden kuntajärjestelmän päämalli, Minna Karhunen kiteyttää.

Toinen vaihtoehto eli tehtävien eriyttäminen puolestaan tunnistaa kuntien erilaisuuden, mutta uhkaa johtaa monimutkaisiin hallinnollisiin rakenteisiin.

Kuntaliitto tuotti simulaatioita, joissa tehtäviä jaettiin erilaisille kunnille ja kaupungeille eri periaatteilla. Säästöpotentiaali tehtävien eriyttämisestä jäi vähäiseksi.

– Jos tehtäviltään eriytetyt kunnat lisättäisiin nykyisten yhteistyöalueiden päälle, tuloksena olisi jälleen uusi himmeli. Tuskin kukaan meistä haluaa enää lisää epäselvää hallintoa, Karhunen tiivistää.

Kolmas vaihtoehto eli kuntaliitokset voivat koota päätösvaltaa ja vahvistaa toiminnallisia kokonaisuuksia, mutta nekään eivät yksin ratkaise kuntatalouden haasteita. Kuntaliitoksen hyödyt syntyvät vasta, kun kuntapäättäjät uskaltavat tehdä muutoksia palvelurakenteeseen ja johtamiseen.

– Liian usein kuntien tulevaisuutta tarkastellaan yhden ratkaisun kautta. Todellisuudessa tarvitsemme ratkaisujen yhdistelmän. Kunnan toimintakyky syntyy siitä, että tehtävät, rahoitus, palvelut ja päätösvalta muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. 

Palvelulupaus kaiken pohjana

Kuntaliitto korostaa, että uudistamisen lähtökohdaksi tarvitaan yhteinen näkemys siitä, mitä palveluja kunnissa tulevaisuudessa järjestetään, millä tasolla ja kuinka saavutettavina niitä pidetään eri puolilla maata. Samalla kuntien rahoitusjärjestelmä on uudistettava vastaamaan paremmin kuntien tehtäviä ja erilaisia olosuhteita. 

– Pohjoismainen kuntapohjainen järjestelmä on osoittanut vahvuutensa. Nyt sen uudistaminen on tehtävä ajoissa ja suunnitelmallisesti. Jos emme tee ratkaisuja itse, sopeutuminen tapahtuu vähitellen palvelu, kunta ja alue kerrallaan, Karhunen sanoo.

Kuntaliiton keskustelualoite Kuntien suunta väestönmurroksessa on koottu parlamentaarisen kuntien tulevaisuustyön tueksi sekä vauhdittamaan kevään eduskuntavaalien kuntakeskusteluja. Aloitteen tavoitteena on käynnistää laaja yhteiskunnallinen keskustelu siitä, millainen kuntapohjainen järjestelmä palvelee Suomea muuttuvissa väestöolosuhteissa.

Lisätietoja:
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 050 380 5907
Kehittämispäällikkö Merja Lang, p. 050 413 6065
Kaupunkikehityspäällikkö Henrik Lönnqvist, p. 050 312 2805