Kysely: Kuntajohtajien työtyytyväisyys ennätyskorkealla, mutta päätöksentekoilmapiiri huolestuttaa

Kuntajohtajien työtyytyväisyys on noussut ennätyksellisen korkealle tasolle. Samalla aiempaa suurempi osuus kuntajohtajista arvioi kuntansa päätöksentekoilmapiirin heikentyneen kuluvan valtuustokauden aikana. Tiedot ilmenevät Kuntaliiton ja Kuntajohtajat ry:n toteuttamasta Kuntajohtajien työ 2026-kyselytutkimuksesta.

Kyselyyn vastasi 185 kunnan- ja kaupunginjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastausprosentti oli 61.

Peräti 84 prosenttia kuntajohtajista kertoo olevansa tyytyväinen nykyiseen työhönsä. Osuus on korkein koko vuodesta 2018 lähtien toteutetun kyselysarjan aikana. Myös työkykyä koskevat arviot säilyivät vahvoina: 83 prosenttia arvioi työkykynsä hyväksi.

– Tulokset kertovat, että kuntajohtajat kokevat työnsä merkitykselliseksi ja sopivaksi osaamiseensa nähden. Samalla kuitenkin työn vaativuus näkyy arjessa monin tavoin, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.

Kuntajohtajista 91 prosenttia kertoo olevansa innostunut työstään ja lähes kaikki (97 %) kokevat osaamisensa vastaavan työn vaatimuksia. Sen sijaan vain 61 prosenttia katsoo, että työn vaativuus ja työmäärä vastaavat siitä saatavaa korvausta.

Stressi ja tekemättömien töiden paine kuormittavat

Lähes neljännes vastaajista kertoo kokevansa melko tai erittäin paljon stressiä. Osuus on hieman kasvanut vuodesta 2024, vaikka jää edelleen selvästi pandemiavuoden 2020 tasosta. 

Kuntajohtajien mukaan työn kuormitusta lisäävät erityisesti poliittisen toimintaympäristön kiristyminen, kuntatalouden haasteet sekä suuri työmäärä suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Myös epäasiallinen kohtelu, rooliristiriidat ja julkinen paine nousivat vastauksissa esiin aiempaa näkyvämmin.

Peräti 80 prosenttia kuntajohtajista kertoo kokevansa työssään tekemättömien töiden painetta. Naiset kokevat painetta miehiä hieman useammin, mutta merkillepantavaa on, että miesten stressin tuntemukset ovat nousseet vuodesta 2024, naisten hivenen laskeneet. 

Päätöksentekoilmapiirin arvioidaan heikentyneen

Kuntajohtajien näkemykset oman kuntansa päätöksentekoilmapiiristä ovat muuttuneet aiempaa selvästi kriittisemmiksi. Yli kolmannes (37 %) arvioi päätöksentekoilmapiirin heikentyneen kuluvan valtuustokauden aikana, kun vastaava osuus oli vuonna 2024 vain 29 prosenttia.

Samaan aikaan kokemukset luottamushenkilöiden taholta osoitetusta epäluottamuksesta ovat vähentyneet. Vain joka viides kuntajohtaja kertoo kohdanneensa jonkinlaista epäluottamusta kuluvan valtuustokauden aikana.

Kunnan päätöksentekoilmapiirin heikentyminen sekä epäluottamuksen kokemukset näkyvät aiempaa vahvemmin ennen kaikkea miesjohtajien vastauksissa. Naisjohtajilla erityisesti kokemukset epäluottamuksesta ovat vähentyneet merkittävästi.

Kuntajohtajien mukaan päätöksenteon ja johtamisen toimivuuteen vaikuttavat erityisesti luottamuksen taso, yhteistyösuhteet sekä politiikan ja viranhaltijajohdon välisten roolien selkeys.

Tärkein tuki tulee esihenkilöltä, perheeltä ja johtoryhmältä

Kuntajohtajat kokevat saavansa tukea laajalti eri tahoilta. Eniten tukea saadaan kollegoilta, johtoryhmän jäseniltä, perheeltä ja henkilöstöltä.

Tärkeimpinä tukijoina pidetään kuitenkin omaa esihenkilöä eli kunnanhallituksen puheenjohtajaa sekä perhettä ja johtoryhmää. Esihenkilön tukea pitää erittäin tärkeänä 90 prosenttia vastaajista.

Häirintäkokemukset vähentyneet

Häirintää tai uhkailua työssään kuluvan valtuustokauden aikana kokeneiden kuntajohtajien osuus on laskenut 37 prosenttiin, mikä on kyselyhistorian matalin tulos. 

Häirintää kokeneiden naisjohtajien osuus on merkittävästi pienempi ja miesjohtajien hivenen suurempi kuin vuonna 2024.

Yleisin häirinnän muoto on asiaton palaute mediassa. Myös maalittaminen sekä kasvokkain tapahtuva sanallinen uhkailu tai aggressiivinen käytös ovat kuntajohtajien mukaan yleisiä häirinnän muotoja.

Häirinnän yleisimmäksi syyksi arvioitiin päätösten vastustaminen. Kuntajohtajien selvällä enemmistöllä on täysin selvä käsitys häirinnän tekijästä. 

Talouskehitys huolettaa, tekoäly nähdään mahdollisuutena

Kuntajohtajien työhön vaikuttavista ilmiöistä kielteisimpinä pidetään Suomen talouden kehitystä, lainsäädäntöä ja valtion ohjausta sekä epävarmaa maailmanpoliittista tilannetta.

Myönteisimmin kuntajohtajien työhön vaikuttavat digitalisaatio ja tekoäly, paikallisen elinkeinoelämän kehitys sekä toimiva keskustelu- ja päätöksentekoilmapiiri.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 050 337 5634

Kuntaliiton ja Kuntajohtajat ry:n Kuntajohtajien työ 2026 -kysely toteutettiin 21.5.-5.8.2026. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki Suomen kuntajohtajat pormestarikuntia lukuun ottamatta (N=302). Kyselyyn vastasi 185 kuntajohtajaa, ja vastausprosentti oli 61,3.