Kunnan maine ja viestintä rakentuvat rohkeudella yhdessä kuntalaisen kanssa

Kunnan maine rakentuu sen identiteetin ja hyvien tekojen varaan. Myös onnistunut kuntabrändi ponnistaa paikallisesta luonteesta ja se luodaan yhteistyössä kunnan parhaiden asiantuntijoiden eli kuntalaisten kanssa. Viestinnän ja vuorovaikutuksen muutos etenee kiihtyvää vauhtia ja kuntaorganisaation on mukana pysyäkseen varmistettava, että kaikilla organisaatiossa on kompetenssi viestiä ja taustalla tieto siitä, mitä omassa kunnassa pidetään tärkeänä. USO Uuden sukupolven organisaatiot -verkoston Teemaseminaari keskiviikkona 29.11.2017 kokosi Kuntatalolle ja etäyhteyksien päähän noin 100 viranhaltijaa ja luottamushenkilöä USO-kunnista pohtimaan kuntien viestintää ja brändäystä.

”Vaatii paljon, antaa enemmän”

Pori on hiljattain uudistanut brändinsä, josta uuden osallisuus- ja vuorovaikutusmallin avulla rakennettiin koko kunnan yhteinen. Viestintäpäällikkö Salla Rajala kertoi, että Porissa osallisuus nähdään uuden mallin kautta automaattisena osana kaupungin sisäisiä prosesseja eli tapaa ajatella ja toimia. Toimiakseen osallistamisen on oltava läpinäkyvää sekä tietoista vallan siirtämistä palvelujen käyttäjälle. Se edellyttää rohkeutta ottaa riskejä ja sekä valmiutta olla ketterä ja muuttaa osallistumisen keinoja kuntalaisen tarpeen mukaan. Porin uusi, yhdessä luotu brändi on otettu ilolla vastaan myös porilaisten keskuudessa. Brändityön perustana toimi noin 5500 ihmisen tuottamaa data, jonka avulla päästiin kiinni brändin ytimeen, porilaisuuden olemukseen. Porin uusi brändi ponnistaa itseironiasta, mutta luo positiivisia ajatuksia asukkaillensa rakkaasta kaupungista.

Maine luo menestystä

Aiheesta väitöstutkimuksensa tehnyt Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen perehdytti USO-kunnat teoreettisemmin maineen merkitykseen kunnan menestystekijänä. Maine lähtee organisaation sisältä ja muodostuu sen omasta toiminnasta. Hyvään maineeseen tarvitaan hyvä teko, hyvää viestintää sekä hyvä kokemus. Se syntyy kohtaamisissa, jotka muokkaantuvat tarinoiksi ja mielikuviksi. Mainetta ei tulisi ajatella kaupunkiseudun kilpailukyvyn tuloksena, vaan sen sen olosuhteena tai edellytyksenä. Käytännössä mainetyö on laaja kokonaisuus tekemistä, viestintää ja luottamuksen rakentamista. Mainetyö on kaupunkiseudun identiteettiä, päämääriä ja kulttuuria hahmottava strateginen prosessi sekä voimavara, jolla varaudutaan tulevaisuuteen, luodaan liikkumatilaa sekä suojaudutaan maineriskeiltä, kuten aukoilta todellisen toiminnan ja maineen välillä. Tärkeää on huomata, että maine on heijastumaa paikan identiteetistä ja yleensä asukkaat ovat maineen uskottavimpia lähettiläitä.

Munaton on maineeton

Taru Tujunen viestintätoimisto Ellun kanoista korosti puheenvuorossaan, että liiallinen varjelu muuttaa maineen harmaaksi ja mitäänsanomattomaksi ja kuristaa viestinnän. Huomiota on haettava aktiivisesti, sillä valta on onnistuneella viestijällä. Nykypäivänä organisaatiolta ja viestinnältä vaaditaan ketteryyttä, uudistumiskykyä, uskalluta ja kykyä tarttua mahdollisuuksiin.  Uskallusta ei ole puuttunut Merikarvialla, jossa viestinnän mahdollisuuksia kuntamarkkinoinnissa on rohkeasti ja hauskasti lähdetty kokeilemaan omin voimin, ilman varsinaisen viestintäresurssin työpanosta. Merikarvian kunnan kehittämispäällikön Aki Ruotsalan mukaan ketteryys ja luovuus edellyttävät johtoryhmätyöskentelyltä luottamuksellista ilmapiiriä, joka sallii myös keskeneräisten ja hullujenkin ideoiden esittämisen. Ruotsala kannusti muitakin pieniä kuntia kokeilemaan kotitekoistakin markkinointia ja viestintää ja korosti, että onnistuakseen markkinointi herättää aina jonkin tunteen. Pelkät hyvät ideat eivät riitä, vaan tarvitaan myös toteuttamisvoimaa.

Kuntien viestintä vuonna 2025?

USO-kunnat myös perehtyivät tuoreenkuntien viestintäkyselyn tuloksiin Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksisen johdolla sekä pohtivat kuntien sosiaalisen median käyttöä ja viestinnän tulevaisuutta ryhmätyöskentelyssä. Keskeiseksi huomioksi tulevaisuuden kuntien viestinnästä voidaan nostaa nopeus ja kyky reagoida: maailman ja teknologian muutos on nopeampaa, mitä osaamme kuvitella. Viestinnälliset trendit, kuten henkilöityminen ja tarinallistuminen tulevat yhä enemmän osaksi myös kuntien viestintää. Vuorovaikutuksen merkitys korostuu entisestään. Viestintä ja sen keinot uudistuvat, mutta ehtivätkö kunnat muuttua mukana?