Kuntatalouden kehyslinjaukset eivät kestä uusia leikkauksia

Julkisen talouden suunnitelma 2020-2023

Valtioneuvosto päätti 4.4.2019 vuosien 2020-2023 julkisen talouden suunnitelmasta (JTS). Se on asiakirja, joka kokoaa valtioneuvoston julkista taloutta koskevan päätöksenteon yhteen ja kuvaa kehyslinjaukset ja talousnäkymät niin valtiontaloudelle, kuntataloudelle, sosiaalivakuutusrahastoille kuin niiden muodostamalle kokonaisuudelle.

Näin lähelle eduskuntavaaleja ajoittuva julkisen talouden suunnitelma on tekninen eli se ei sisällä uusia tulevalle hallituskaudelle ulottuvia poliittisia linjauksia. Myöskään eduskunta ei tällä kertaa käsittele julkisen talouden suunnitelmaa. Julkisen talouden suunnitelman yhteydessä julkaistiin kuitenkin Kuntatalousohjelma sekä muun muassa EU:n komissiolle toimitettava vakausohjelma julkisen talouden pitkän aikavälin näkymistä.

Julkisen talouden suunnitelman mukaan talouskasvu hidastuu keskipitkällä aikavälillä alle yhteen prosenttiin. Hidas talouskasvu ja väestön ikääntyminen heijastuvat myös julkisen talouden rahoitusasemaan, joka alkaa heikentyä jälleen ensi vuosikymmenelle tultaessa. Samaan aikaan myös julkinen velkasuhde kääntyy jälleen nousuun. Kehyskaudella veroasteen arvioidaan pysyvän ennallaan noin 42 prosentissa suhteessa BKT:hen. Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen alentui viime hallituskaudella reippaasti kilpailukykysopimuksen ja verokevennysten vuoksi.

Julkisen talouden suunnitelmassa valtiontalous on julkisen talouden alasektoreista kaikista eniten miinuksella. Paikallishallinto eli kuntasektori seuraa valtiontalouden uraa kuitenkin valitettavan lähellä. Paikallishallinnon nettoluotonanto oli viime vuonna -0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja vuonna 2023 sen ennustetaan olevan -0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Kehysurassa kuntien valtionavut nousevat vuonna 2020 noin 11,5 mrd. euroon. Peruspalvelujen valtionosuus on tästä 9,5 miljardia euroa, jossa on lisäystä vuoteen 2019 verrattuna noin 1,0 mrd. euroa. Valtionosuuksien voimakas kasvu johtuu kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukseen liittyvän valtionosuusvähennyksen päättymisestä, kilpailukykysopimuksesta aiheutuneen kaksinkertaisen leikkauksen kompensoinnista (237 milj. €), valtionosuusjärjestelmään sisältyvästä valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta (yht. 112 milj. €), indeksikorotuksesta (187 milj. €) ja verotulomenetysten kompensaatioiden kasvusta (215 milj. €).

Valtionosuuksien kasvu ei tuo kuntatalouteen ylimääräistä jaettavaa, sillä kuntien kustannukset ovat nousseet jo kiky:n loppuvuosina voimakkaasti. Huomattava osa valtionosuuksien kasvusta selittyykin kustannustennousua huomioivilla indeksitarkistuksilla sekä esimerkiksi hallituksen kuntiin kohdistuvien säästölakien ja ns. JTS-miljardin epäonnistumisella, mitkä kasvattavat kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistuksen määrää vuonna 2020. Huomioitavaa on myös, että vaikka kuntien lomarahaleikkauksen valtionosuusvähennys päättyy niin työajanpidennys ja sen perusteella tehdyt leikkaukset pysyvät yhä valtion kehysurassa.

Julkisen talouden suunnitelman mukaan kuntien peruspalveluiden valtionosuudesta leikataan 30 miljoonaa euroa vuonna 2019, ja summa kohdistetaan kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään avustusmäärärahaksi. Summa kasvatetaan 40 miljoonaan euroon vuonna 2020.

Sen sijaan kannustinjärjestelmien laajentamisesta kuntien käyttötalouden menojen karsimiseksi ja kuntien rakennuskannan kehittämiseksi on luovuttu. Vielä edellisessä julkisen talouden suunnitelmassa kerrottiin, että kuntien käyttötalouden menojen kannustinjärjestelmään oli tarkoitus osoittaa 100 milj. euroa vuoteen 2022 mennessä. Myös kuntien rakennuskannan kehittämiseen ja tilojen käytön tehostamisen kannustinjärjestelmään oli tarkoitus osoittaa 100 milj. euroa vuoteen 2022 mennessä. Molemmat säästöohjelmat eli ns. kannustinjärjestelmät oli tarkoitus rahoittaa leikkaamalla ne kuntien peruspalveluiden valtionosuusmäärärahasta (euroa/asukas periaatteella). Kannustinjärjestelmien laajentamisesta luopuminen oli tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvä yllätys.

Kuntatalousohjelmasta saa lisätietoa myös muista kuntiin kohdistuvista hallituksen kehyspäätöksistä, kärkihankkeista sekä siellä käydään läpi myös kuntien viime vuosien tulojen ja menojen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä.

Kuntatalouden kehitysarvio pysyy valtionosuuksien kasvusta ja ennustetusta verotulojen vahvistumisesta huolimatta hyvin tiukkana. Kuntatalouden menot kasvavat reilun 3 prosentin vuosivauhtia erityisesti väestön ikärakenteen muuttumisen seurauksena.

Kehitysarvio pitää sisällään myös oletuksen, että syntyvyyden lasku vaimentaa menojen kasvupainetta koulutuspalveluissa. Niin isojen kuin pienten kuntien arvioidaan siten mitoittavan kohtuullisen ripeässä tahdissa päiväkotien ja koulujen henkilöstömäärän vastaamaan pieneneviä lapsiluokkia. Tästä huolimatta menojen ja investointien kasvu ylittää tulot, ja kuntatalouden velan arvioidaan kasvavan kehyskaudella noin 8 miljardilla eurolla. Ilman rakenteellisia uudistuksia ja menopaineita hillitseviä toimia kunnallisveroprosenttiin kohdistuu siten lähivuosina huomattava korotuspaine.

Ennusteiden mukaan kuntatalous ei saavuta Juha Sipilän hallituksen sille asettamaa rahoitusasematavoitetta. Tavoitteen mukaan paikallishallinnon nettoluotonanto saa olla kuluvana vuonna korkeintaan -0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kuntatalousohjelman nostot:

  • Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2018, kuntatalous ei saavuta hallituksen sille asettamaa rahoitusasematavoitetta.
  • Viime vuosina veroprosenttien nousu hidastunut ja valtionosuudet laskeneet. Valtionosuuksista jo viidennes verotulojen kompensaatioita. Kuntien kokonaismenoissa oman työn osuus laskenut. Investoinnit kasvussa.
  • Väestö- ja ikärakenteen muutos kasvattaa peruspalveluiden kysyntää keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä. Eri tehtävissä palvelutarve kehittyy eri tavalla.
  • Väestökehitys ja siitä seuraava kuntien eriytyminen haastavat kuntataloutta.
  • Ilman uusia toimenpiteitä kuntataloudessa on tulojen ja menojen kasvava epätasapaino.

 

tags