Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä heidän tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Neuvontapalveluita varten suosittelemme käyttämään ensisijaisesti neuvontapyyntölomaketta.
Kunnanvaakuna ja sen käyttö
Kuntaliitosta kysytään melko usein kuntien vaakunoihin liittyvistä oikeuksista ja lainsäädännöstä. Kysymykset koskevat satunnaisesti joko yhdistyviä kuntia ja niiden valitsemaa vaakunaa tai useimmiten kunnan ulkopuolisten organisaatioiden tai henkilöiden oikeutta hyödyntää kunnanvaakunaa.
Yksityinen, järjestö- tai yrityskäyttö
Lähtökohtaisesti järjestöillä, yrityksillä, taiteilijoilla, kirjankannen kuvittajilla yms. on mahdollisuus käyttää kuntavaakunaa osana omaa työtään. On kuitenkin kohteliasta tiedottaa sitä kuntaa, jonka vaakunaa aiotaan hyödyntää.
Kuntalain HE:n (286/2014) mukaan ei edellytetä, että ”yksittäinen henkilö tai yhteisö hakisi kunnalta lupaa kunnanvaakunan käyttämiseen omilla verkkosivuillaan tai toiminnassaan. Kunnalla ei ole myöskään oikeutta puuttua siihen, miten kunnan ulkopuoliset tahot käyttävät kunnan vaakunaa eikä oikeutta kieltää sen käyttöä.” Hallituksen esitys perustuu aiemman kuntalain (366/1995) mukaiseen oikeuskäytäntöön (Turun HAO 8.6.2010) sekä oikeuskanslerin ratkaisukäytäntöön (27.8.2007 OKV 708/1/06).
Kuntalain lisäksi kunnanvaakunaa käsitellään 1970-luvun mallioikeuslaissa ja vuonna 2019 päivitetyssä tavaramerkkilaissa. Niiden mukaan merkkiä tai oikeutta ei saa rekisteröidä, jos siihen ilman asianomaista lupaa on otettu suomalainen kunnanvaakuna.
Kunnanvaakunat kuntajaon muutoksissa
Kuntalain (410/2015) mukaan kunnan valitseman vaakunan käyttöä valvoo kunnanhallitus tai hallintosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen. Valitun (uuden) vaakunan hyväksyy valtuusto sen jälkeen kun sille on saatu Kansallisarkiston lausunto. Kansallisarkiston heraldinen lautakunta tarkistaa, että vaakuna on laadittu taiteellisia ja historiallisia heraldisia sääntöjä noudattaen.
Kuntien yhdistymistilanteissa kunnat voivat toimia kahdella tavalla:
- Kunnanvaakunaksi valitaan jokin yhdistyneiden kuntien vaakunoista. Tämä on ollut tavanomaisin ratkaisu. Päätöksenteon kannalta se on myös yksinkertaisin ratkaisu, koska kysymys ei ole kokonaan uudesta vaakunasta. Tällöin kunnan ei myöskään tarvitse hankkia Kansallisarkiston lausuntoa.
- Kunta hankkii kokonaan uuden vaakunan järjestämällä joko suunnittelukilpailun tai tilaamalla vaakunaehdotukset valitulta heraldikolta. Uudesta vaakunasta on kysymys myös silloin, kun kunta päätyy ratkaisuun, jossa yhdistetään elementtejä kuntien käytössä olevista vaakunoista. Ennen uuden vaakunan hyväksymistä kunnan on hankittava Kansallisarkiston lausunto.
Vaakunoiden käyttöä yhdistyvien kuntien kohdalla käsitellään kattavasti Kuntaliiton yleiskirjeessä vuodelta 2007.
Huomioitavaksi, että tämä verkkosivu ei käsitellyt Suomen valtion vaakunan käyttöä. Siitä on omaa ohjeistustaan ja suosituksiaan (esimerkiksi OKV/1714/1/2018, Suomen vaakunaa tulee kunnioittaa).
Aiheesta lisää
Kuntaliiton verkkopalvelussa
- Kunnanvaakunat kuntajaon muutoksissa
Kuntaliiton yleiskirje 16.2.2007, Heikki Harjula - Kuntien yhteystiedot ja vaakunat
Listaus Suomen kunnista, niiden yhteystiedoista sekä vaakunoista
Muualla verkossa
- Suomen Heraldinen seura ry
Vaakunataiteen, -tieteen ja -oikeuden seura
- Kaupunginhallituksen menettely - Toimivaltaan kuulumaton asia
AOKV:n ratkaisu 27.8.2007 708/1/06. Oikeuskanslerin virasto. Finlex
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
Korkearesoluutioisia kuvia Flickrissä ja bloggauksia tässä verkkopalvelussa.
- Verkkopalveluiden kehittäminen
- Digi-, tietoyhteiskunta- ja strategia-asioiden viestintä
- Kuntien viestinnän tuki
- Asiakkuusviestinnän kehittäminen