Uudet kestävät kunnat

Seutukaupunkien korkeakoulumalli voisi skaalautua läpi Suomen, ehdottaa Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen

Kuntaliiton Uudet kestävät kunnat -ohjelmassa on tunnistettu kuntien kehittymisen kannalta keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia sosiaalisesti, taloudellisesti, ekologisesti ja teknologisesti kestävien kuntien rakentamiseksi. Tässä haastattelusarjassa kysymme kuntajohtajilta, miten tunnistetut ilmiöt resonoivat läpi kuntakentän.

- Seutukaupungin on vaikea kilpailla kaupungistumiskehityksessä isojen kaupunkien kanssa, pohtii Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen.

Tuonosen mukaan valtio tukee suuria kaupunkiseutuja muun muassa MAL-sopimuksilla eli maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksilla. Tuononen kuvaa, kuinka suurten kaupunkien kaupungistumiskehitystä vahvistetaan julkisrahoitteisella asuntotuotannolla, työmatkavähennyksillä sekä liikennevarojen ja julkishallinnon työpaikkojen keskittämisellä isoille kaupunkiseuduille. Isoilla kaupungeilla on myös oma C21-edunvalvontaverkostonsa.

- Äänekoski on mukana Jyväskylän kaupungin MAL-sopimuksessa, vaikkei ole toistaiseksi virallisesti osa Jyväskylän kaupunkiseutua, Tuononen tarkentaa.

Noin 2000 työntekijää käy päivittäin Jyväskylästä Äänekoskella töissä ja toisinpäin. Yhä useampi työntekijä valitsee kuitenkin ison kaupungin asuinpaikakseen, vaikka työpaikka sijaitsisi seutukaupungissa. Pariskuntien kohdalla kahta sopivaa työtä voi olla vaikea löytää seutukaupungista. Ison kaupungin vetovoimatekijöitä ovat myös esimerkiksi kaupunkitunnelma ja opiskelumahdollisuudet, lisäksi verotus voi olla seutukaupunkia kevyempää ja joukkoliikenne sujuvampaa.

Tuonosen mukaan seutukaupunki pystyy kilpailemaan uusista asukkaista tonttien ja liittymien, kuten veden, sähkön ja viemäröintien, kohdalla. Toisaalta rakennustarvikkeet ovat usein paikasta riippumatta yhtä kalliita.

Myös kaavoitus- ja maankäyttöpalvelut toimivat Äänekoskella ketterästi, ja kaupungilta löytyvät omat ympäristö- ja rakennustarkastajat. Yritysinvestointien näkökulmasta esimerkiksi Metsä Fibren biotuotetehtaan perustamisprosessi onnistuttiin viemään kaupungissa noin vuoden ajanjaksolla läpi.

Etäopiskelu laajentaa oppimisen mahdollisuuksia seutukaupungissa

Seutukaupunkien nuoret ovat perinteisesti hakeutuneet isompiin kaupunkeihin opiskelemaan toisen asteen koulun päättämisen jälkeen. Vaikka ”kivijalkakorkeakouluja” ei seutukaupunkiin rakennettaisikaan, Äänekoskella paikallisia kolmannen asteen koulutusmahdollisuuksia on lähdetty parantamaan yhteistyöllä Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa.

Äänekosken asukkaille on räätälöity omia, noin 10-15 opintopisteen opintokokonaisuuksia, joita voi suorittaa etäopiskeluna. Tietoa opiskelumahdollisuudesta on jaettu kuntalaisille muun muassa yhteisissä infotilaisuuksissa.

- Tavoitteenamme on nostaa seutukaupunkimme koulutustasoa ja saada ihmiset kiinnostumaan oman sivistyksensä kasvattamisesta. Tällainen seutukaupunkien korkeakoulumalli voisi skaalautua läpi Suomen, Tuononen ehdottaa.

Koulutusyhteistyö on tuottanut alueelle osakokonaisuuksien lisäksi muun muassa insinööriopintojen tutkintokokonaisuuden, jonka Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu ovat yhdessä suunnitelleet. Rahoitusta toimintaan on tullut valtiolta.

Parhaillaan opiskelun piirissä ovat mukana myös Saarijärvi, Keuruu ja Viitasaari, ja alueiden opiskelijat voivat yhdessä muodostaa opetuksen vaatimat, riittävän kokoiset opiskelijaryhmät. Äänekosken kaupunki tarjoaa tilat läsnäoloa vaativille kokoontumisille, ja kaupunki maksaa opintomaksun opiskelijoille takautuvasti.

- Koulutustarjonta monipuolistuu jatkuvasti. Etäopiskelun myötä on mahdollista myös pienentää hiilijalanjälkeä.

Etäopintojen mahdollistamisessa naapuruskunnat ovat tehneet hyvää yhteistyötä. Kilpailuasetelma ja luottamuspula voivat kuitenkin aika ajoin hankaloittaa yhdessä tekemistä.

- Myös erilaiset elinkeinopainotukset ja poliittiset ilmapiirit voivat olla kunnissa hyvin erilaisia, Tuononen summaa.

Työttömyyden kierteen katkaisuun etsitään ratkaisuja

Tehdastyössä muun muassa automatisaatio muuttaa työn tekemisen tapoja, ja tuotantomäärät voivat monikertaistua tehdastyöpaikkojen pysyessä samana. Uusia työpaikkoja voi puolestaan avautua muussa arvoketjun vaiheessa. Äänekoskella sijaitsevilla yrityksillä menee parhaillaan hyvin, mutta uudet avautuvat työt eivät kaikki välttämättä sijoitu samalle alueelle, vaan edellyttävät tekijöiltään joustavuutta muuttaa työn perässä.

- Myös kouluttautumista tarvitaan tänä päivänä tehdastyössä. Peruskoulupohja ei riitä enää hyvän työpaikan saamiseen, Tuononen kertoo.

Pitkäaikaistyöttömyys on teollisuudesta elinvoimaa saavien seutukaupunkien jaettu huolenaihe. Äänekoskella työttömyysprosentti on parhaillaan 11,6, joka on alhaisimmillaan pariinkymmeneen vuoteen. Tuononen pohtii toisen ja kolmannen asteen työttömyyden ongelmaa, joka tarkoittaa sitä, että sekä lapsen vanhemmat että isovanhemmat ovat kestäneet pitkäaikaisia työttömyysjaksoja.

- Työn vastaanottaminen pitäisi tehdä entistä kannattavammaksi, Tuononen lisää.

Äänekoskella on osallistuttu sekä työllisyyden kuntakokeiluihin että palkattu kaupungille työntekijöitä palkkatukimahdollisuuden kautta. Palkkatuen kautta useita kymmeniä osaajia on työllistynyt kaupungille vakituisesti. Usein taustalla on voinut olla esimerkiksi työelämästä hetkellisesti sivuun jääminen perhevapaan tai muun elämänvaiheen takia.

- Ajattelen, että ammattilaisille löytyy Suomesta töitä. Esimerkiksi Äänekosken paperitehtaan sulkemisen jälkeen tehty selvitys osoitti, että lähes kaikki irtisanotut työntekijät olivat löytäneet tilalle uuden työn.

Talouskurilla kunnan talous ylijäämäiseksi

Kaupunginjohtaja Tuonosen mukaan Äänekoskella on investoitu viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 100 miljoonaa euroa kuntalaisten palvelujen kehittämiseen. Alueelle on rakennettu muun muassa jää-, jalkapallo- ja koripallohallit, lukio, uusia yhtenäisperuskouluja, ala-asteita ja päiväkoteja. Sosiaali- ja terveyspalveluiden menot on saatu lähes puolittumaan keskittämällä kaikki terveyspalvelut uudelle terveysasemalle.

Säästökuurin seurauksena kuntalaisia on ohjeistettu myös hyväksymään aiemmin ilmaisten palvelujen tilalla vastikkeellisia palveluja. Esimerkiksi kaupungin tilavuokrista, kuten pelivuoroista, peritään nyt pieniä maksuja. Tämä on johtanut käyttämättömien vuorojen perumiseen, jolloin entistä laajempi käyttäjäryhmä on päässyt hyötymään tiloista.

Tuononen kertoo, kuinka kymmenessä vuodessa noin 10 miljoonaa alijäämää näyttänyt kuntatalous on Äänekoskella nyt noin 10 miljoonaa ylijäämäinen.

- Olemme onnistuneet pitäytymään tiukassa säästökuurissa ja tehneet tiivistä yhteistyötä kuntapäättäjien ja virkamiesten välillä.

Kuva: Harri Wickstrand

Uudet kestävät kunnat -ohjelmassa tunnistetut haasteet ja mahdollisuudet on koostettu Kuntaliiton verkostoissa käytyjen keskustelujen, työpajojen, ryhmähaastattelujen, tutkimusten, ennakointiaineistojen ja verkkoaivoriihien pohjalta. Haasteet ja mahdollisuudet seutukaupungeille ovat luettavissa osoitteessa www.kuntaliitto.fi/uudet-kestavat-kunnat.

Teksti: Aino Lappalainen

Tags